sulamisvedet kellarista pois

[ulsteri]

8 vuoden asumisen jälkeen (v.1954 RM-talo) parin viime vuoden runsaslumisemman talven jälkeen on ongelmaksi muodostunut pienimutoinen tulva kellarissa keväällä lumen sulaessa. Kellarissa on kaksi osaa, pienempi etuosa/pannuhuone, jonka lattia on alempana kuin isommassa osassa jossa sijaitsee takkahuone, sauna, ja pesuhuone. Tuonne etuosaan näyttä nousevan kapillaariseti vettä eri osista lattiaa, josta se valuu kaikkein matalimpaan osaan lattiaa; kellariin vievien portaitten alle. Se on kai periaatteessa hyvä koska vesi on suht helposti, tosin työläästi äyskäröitävissä pois yhdestä paikasta. Esim. viime keväänä arvioisin, että vettä tuli useampia satoja ellei tuhat litraa. Joku helpompi ratkaisu tuohon pitäisi keksiä. Ajattelin ainakin hommata märkäimurin tänä kevään. Olisiko tuohon ratkaisu jonkunlainen uppopumppu, joka asetettaisiin lattiaan porattavaan reikään, josta vesi pumppautuisi pois sitä mukaa kun sitä kertyy? Mihin vesi pitäisi tässä tapauksessa ohjata? Ainoa viemäri tuossa osassa kellaria sijaitsee erillisen oven takana pannuhuoneessa.

Sauna- ja takkahuoneosassa lattia on korkeammalla, eli siihen näyttää valetun jälkikäteen vähän paksumpi laatta ja se on toistaisekis pysynyt kuivana. Salaojitus talon ympärille on suunnitteilla jossain vaiheessa. Talo on rakennettu savipitoiselle maalle.

[Hejää80]

Etsippä enklanniksi "sump pump" niin löytyy kuvia miljoonia kooklen kuvahaulla.

Yksinkertaisimmillaan se on 400mm tai isompi ryppyputken pätkä ja uppopumppu tai muu pumppu automatiikalla (uimuri yms) josta letku suoraan ylöspäin ja pihalle tai viemäriin. Viemäriin ei mielellään hulevesiä johdeta mutta pieniä määriä voi vielä johtaa ilman suuria tunnontuskia.

[Matti Alander]

Riesa näyttää sellaiselta, että salaojitukselle pitäisi tehdä jotain muuta kuin pelkästään suunnitella. Veden pumppaaminen lattiaan tehdystä reijästä ei voi olla kuin väliaikaisratkaisu.
Ylimääräinen kosteus varmasti vaivaa myös sitä korkeamman osan laattaa, sekä anturoiden kautta nousee kosteutta ulko- ja väliseiniin. Ilmeisesti laatat ovat betonipinnalla ja kuivuvat nyt sisäänpäin. Pinnoittaa niitä ei pidä, koska silloin kuivuminen estyy.
Tietysti jos kellarissa ei pahemmin säilytellä tavaraa, eikä asuta voidaan pumppaamallakin tulla toimeen. Etelänmatkat eivät kuitenkaan ole kovin hyvällä mielenrauhalla tällaisessa tilanteessa toteutettavissa, kun kellariin tulvii vettä hetkenä minä hyvänsä.
Rännien suuntaaminen pari metriä rakennuksesta ulos ja lumien kolaaminen kauemmas seinän vieriltä voi antaa myös helpotusta. Koska talvella muu piha on jäässä ja talon vierus sula valuu vesi pinnasta helposti alas ja talon alle.

[Kukka]

Meillä oli sama juttu, vesi nousi lattian läpi kellariin. Nyt syksyllä laitettiin salaojat, joita ei kuitenkaan voitu kaivaa ihan kellarin viereen, kun kellarin ulkoseinät on toteutettu sisältä ulospäin kaivaen luonnonkivilatomona. Nyt on siis ojat n 1,5m päässä talosta ja tietenkin rännikaivot asennettiin samalla. Jännittää, kunka meidän keväällä käy...

[kokki]

En tiä auttaako tai olisko mahollista niitä lumia siirrellä talosta vähä kauemmaksi? Mä oon yrittäny toimia niin, mutta eihä tuosta koskaa varmaksi voi sanoa, että miten tuo sulaminen tapahtuu tai edistyy.

[Hejää80]

Niin, esim meillä koko loivan laakson yläpuoliset pihat sulaa tänne eli saisi lapioida aika paljon. Ehkä halvin remontti on tehdä kunnon kallistukset joka seinälle tiiviillä savella, mutta savimaassa perustusmonttu on kuin uima-allas ja kaikki sinne pääsevä vesi jää lillumaan pitkäksi aikaa. Tosipaljon näkee taloja joissa yksi tai useampi seinusta viettää seinää päin ja homma on täysin salaojien varassa.

[Zea mays]

Mitenkäs teillä muilla tapahtuu tuo jälkikuivattelu, eli oletteko tehneet jotain erityisiä toimenpiteitä tuon veden tulon jälkeen että rakenteet pääsevät kuivumaan?

Meillä oli saman tyyppinen ongelma viime keväänä ja tänä vuonna luultavasti uudestaan kun lunta on melkolailla. Salaojat on kellarin alla, vaan vesi tulikin salaoja-kaivosta talolle päin kun pää-ojan rumpuputki oli jäätynyt. Sulatuksen ja uppopumpun avulla vedet lähtivät kiertämään aikeaan suuntaan. Sitä mietin että miten vaarallista tuo talolle on? Meillä on kellarissa sauna, kylpyhuone ja takkahuone. Lattiassa on laatat ja ei vesieristystä, rakenteen pitäisi kuivaa sisäänpäin, mutta ainahan se vesi muualla kuin putkissa ahdistaa. Rakenteita ei ole kuivateltu mitenkään erityisillä vehkeillä, pesuhuoneessa on lattialämmitys ja sitä on pidetty päällä että lattia lämpenee ja takkaa lämmitetty myös ahkerasti.

Että tehtiinkö peruuttamaton moka kuivatuksen kanssa, sitä tässä mietin...

[Juha_P]

Minkäslaista emmettä kastuneiden tilojen seinät on?
Onko seinissä villoja ja jos on niin ulottuvatko alas asti?

[Zea mays]

Seinien rakenteesta en ole ihan 100% varma mutta ainakin kylmäkellarissa, joka on samoissa tiloissa, on ihan perus betoniseinät. Kylppärissä on laitettu laatat siihen päälle. Täytyypäs koputella noita seiniä että miltä kuullostaa. Voiko betonin takana olla vielä villat? (sarjassamme 100 tyhmintä kysymystä). Kylmäkellarin seinistä on tullut vähän "suolaa", eli se hengittänee ainakin sisään päin (?). Näin ainakin olen ymmärtänyt, mitä täällä olen lueskellut muiden juttuja.

Pitänee ruveta opiskelemaan näitä rakenne asioita. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

[Juha_P]

Joo kyllä niitä kannattaa tutkiskella, ettei jää muhimaan mitään pommeja.
Betonin takana ei ole villoja. Ja jos sisäpintana on suoraan betoninen perusmuuri eli sokkeli niin sen alaosan kastuminen ei ole mikään maata kaatava asia. Se kuivuu ajan kanssa kunhan ilma vaan vaihtuu.
Mutta jos seinissä on panelia tai levytyksiä niin niiden takana voi olla villat. Ja jos ne on kastuneet niin eivät kuivu ilman toimenpiteitä.
Ja se "betoninen" seinä voi olla myös verhomuuraaus eli rivinteeraus. Tiiltä syrjällään tai jotain harkkoa, kevytbetonia yms. Kopisee "ontolle". Rivinteerauksen takana voi olla vaikka ilmarako, styroksia tai kivivillaa. Semmosta täytyisi kai ainakin kosteusmittailla vaikka koereijän kautta.