Lattian eristys

[Manu200]

Taloon on tulossa lattialämmitys ja varmaan täytyy lisäeristää lattiat ,olisiko sellainen ratkaisu hyvä että laittaisi sisäpuolelle kivijalkaa vasten 5cm
finnfoamin, ja vanhojen purujen päälle laittais puhallusvillaa ja sen jälkeen tekisi uuden puulattian johon tulisi vesikiertoinen lattialämmitys.

[Hejää80]

Parempi ilman foamia ja selluvillalla niin lisäeriste toimii hygroskooppisesti samaan tapaan kuin on tähänkin asti toiminut. Foamin kanssa riskinä on ainakin sisältä puskevan kosteuden tiivistyminen foamin takana ulkopinnassa. Sellu ja puru taas tasoittaa sokkelin kondensiota ja siirtää sen laajemmalle alalle kuivumaan.

[Manu200]

Estääkö alumiinipaperi tuon hygroskooppisen rakenteen toiminnan? Yksi vaihtoehto oli että käyttäisin alupaperia lämmön tasaajana lattiassa,lämmönluovutus levyjen sijaan.

[Hejää80]

Kyllä se sokkelin osuudella saattaa estää jos se eristää purut/villat betonista, mielestäni alupaperissa on muovikalvo alun ja kartongin välissä, ja onhan alumiinikin vesitiivistä ehjänä kalvona. Olen ainakin nähnyt kaikissa sateenkaaren väreissä kukkivaa alupaperia josta ei ollut enää paikoin kuin muovikalvo jäljellä maakostean laatan ja styroxin välissä.

Mutta käsittääkseni lämmönluovutuslevyjen tarkoitus on massallaan ja hyvällä lämmönjohtavuudellaan siirtää lämpö letkusta laajemmalle ettei lattiassa voi paljain jaloin tuntea kuumat letkut ja kylmemmät välit. Alupaperi toimisi vain heijastimena eli eristeen lievänä parantajana kuten saunassakin. Nuo lämmönluovutuslevyt on varmaankin ihan tarpeellinen keksintö jos suoraan niiden päälle tulee puuta/lastulevyä.

[Manu200]

Jos puran ja tyhjentäisin lattiat purusta ja tekisin "perinteisen" valu lattian ,niin varmaan pitäisi purkaa myös pietty betoni jonka päällä purut on ollut
vai saisiko pikibetoni jäädä uuden valun alle?

[Matti Alander]

Turvallisinta on sijoittaa lämmöneristys betonilaatan alle ja vesikierto sitten betoniin. Päälipuolinen eristäminen orgaanisilla aineilla betonilaatan päälle on kovin riskialtista toimintaa ja varottavia esimerkkejä epäonnistumisesta on paljon.
Lattialämmityksen alle maan ja laatan väliin tulisi saada tuhti lämmöneristys mielellään 200 mm solupolystyreeniä, minimissäänkin 150 mm, jotta maaperä talon alla ei pääsisi lämpiämään.
Huonekorkeuden saavuttaminen on aina haasteellista, koska kapillaarikatkokerroskin tulisi saada betonilaatan alle mahtumaan. Tähän oiva ratkaisu on käyttää alimmaisena kerroksena salaojittavaa lämmöneristystä, joka toimii myös kapillaarikatkona, jopa paremmin, kuin sepeli tai sorakerrokset.
Esimerkiksi tyyppihyväksynnän mukaan Fuktisol tuotteessa kapillaarinen kosteudennousu on max 5mm, joka on erittäin vähän.
Lisäksi salaojittavan eristeen asentaminen puhtaana säilyen onnistuu helpommin, kuin koneiden kauhojen tai kottikärryjen voimin roudatun materiaalin.
Todella hyvä ja alaspäin kuivumaan pyrkivä lattia saadaan käyttämällä 20 mm kerrosta salaojittavaa eristettä ja sen päällä suodatinkangasta, estämässä betonivalua pääsemään levyn huokoisiin.
Kombromissina kustannussäästö mielessä monasti on lattioita toteutettu, käyttäen ylimmäisen kohtuullisen pienen vesihöyrynvastuksen lattia Eps 60-100 kpa lujuuksia. Tiiviimmät solupolystyreenieristeet taas tuhoaisivat idean ja käyttäytyisivät betonilaatan alla muovikalvon tavoin, estäen kokonaan alaspäin kuivumisen mahdollisuuden.
Mikäli et mitenkään halua purkaa vanhaa betonilaattaa, niin sille on järjestettävä sisäänpäin kuivumisen mahdollisuus, esim. käyttämällä System platon tekniikkaa, tietoa saa kotisivuilta www.isola.fi

[Manu200]

Kiitoksia kaikille vastauksista

[S3]

Esittäisin tässä vielä kysymyksen M Alanderille lattia-asiaan liittyen: Mitä vaaroja on kun savimaalla olevan rintamamiestalon kellarin lattian eristyksessä käytetään Eps Routa-levyä (5cm) ja päällä Finnfoamia (3cm). Lisäksi lattialämmitys + valu. Eristeen alla sorapeti.

Tuossa naapurissa hiljattain ammattimiehet tekivät osittaisen kellariremontin tuolla tavalla - itse olin lähinnä pöyristynyt tuosta tavasta ja yritin naapuria valistaa, mutta kommentti oli, että "kyllä ammattimiehet tietää..." Hieman sapetti remonttimiesten välinpitämättömyys. ...Vai tekivätkö he sittenkin homman oikein???

[Hejää80]

Siis hetkinen, itse ainakin kuvittelin että se on rossipohja tai välipohja kun puruista puhuttiin, ja tarkoitinkin että kylmää sokkelia vasten välipohjan matkalla ei kannata sulloa kivivillaa tai lasivillaa joka ei siirrä seinän kondensiota sisäänpäin kuivumaan, vaan kastelee esim seinäpinnoitteen alaosaa ja lattialautoja, varsinkin jos ne on muovimaton yms alla. Purutäytteisissä välipohjissa missä ulkoseinä on betonia tai kevytsoraharkkoa yms kylmää, purutkin tummuvat 10-20cm sisäänpäin eli haitallinen kosteus siirtyy ja tasaantuu turvallisemmin. Emme voi kuin kuvitella mitä kosteutta hylkivä kivivilla tekee samassa tilanteessa, tai eihän se ole moksiskaan mutta seinä.

Mitään roskavalu+pikimatto+pintavalupatentteja ei kannata säästellä, purkuun vaan ja Alanderin ohjeilla uusiksi. Kangasalan 90-vuotias lukio puretaan kohta juuri sen takia kun 60-lukuisen laajennusosan liikuntasalin lattia on valettu suoraan soraharjun hiekalle, pietty, koolattu, eristetty ja pinnoitettu. Kymmenet ihmiset ovat sairastuneet lopuksi ikäänsä. Alapohjan suunnittelija saisi kyllä kömpiä haudastaan pyytämään anteeksi. Tuli siellä vanhojen tanssit tanssahdeltua ja lakki päähän motattua.

S3: Alanderhan ylempänä summasi jo tärkeimmät mutta suurin rikos tuossa oli tuo naurettava eristyksen määrä. Kuten ylempänäkin todettin rintsikoissahan ei pääse kellarin huonekorkeudella juhlimaan mutta 150mm eristettä olisi minimi lattialämmityksen kanssa, itse laittaisin 200mm. Myös jos sattuu vesivahinko ja laatta on vesieristetty päältä tai pinnoitettu laminaatilla, muovilla yms niin se ei kuivu foamin läpi mitenkään alaspäin vaan pinnat on pakko purkaa. Isodränin/Fuktisolin kanssa se kuivuisi nopeasti alaspäin ja lattia epsinkin kanssa hitaasti (paisutetun epsin höyrynvastus yllättävän pieni) kuten ylempänä todettiin.

Foamin paikka ei ole kyllä lattiassa minun mielestäni, vaan ulkona ajoradan roudaneristeenä.