sokkelin eristys sisäpuolelta

[tamala]

Mitä mieltä ollaan siitä ,että kun eristän routa styröxillä rossilattian alta sokkelin ja n.metrin sokkelista koko talon ympäri ettei maa pääse routimaan anturan alle.Mittasin nyt pakkasellä lattian alla -9 ja käy melkoinen tuuli joten tuuletus pelaa vaikka kissan luukut on suljettu yhtä lukuunottamatta. Eli puolikas pystyyn ja kaksi päällekkäin limitettynä

[Hejää80]

Niin siis eristät anturan routalevyt vaakatasossa molemmin puolin sokkelia? Eihän siitä haittaakaan ole, levyt sokkelista poispäin hitusen kallelleen, mutta itse sokkeliin ei kannata sisäpuolelle liimata mitään, ei varsinkaan tiiviimpiä eristeitä ettei tuuletustilasta tule umpinaista muovitankkia.

[Matti Alander]

Sokkelia pitkin on melkoiset kylmäsillat maata pitkin, eristys tulisi sijoittaa mielummin ulkopuolelle. Myös kok maaperän eristäminen rossipermannon alla olisi kannatettava ajatus, käytännössä kuitenkin paljon vaikeampaa.
Nykyisellä rakenteellasi maaperä jäähtyy melkoisesti - 9 asteen lämpötiloissa ja kun lumet alkavat ulkoa sulaa, työnnetään suhteellisen kosteaa ilmaa viileään rossitilaan ja kondenssi ongelma on hyvin lähellä.
Ulkoilma on talviaikaan kuivaa ja kesällä kosteaa, joten rossipermanto tuuletettuna on haasteellinen rakenne. Ennen vanhaan lämpöä saatiin rossitilaan lattian heikon eristyksen läpi ja rossipermanto käytännössä kuivui lämpötilaerojen ansiosta.

[tamala]

Tässä minulla on se ongelma ,että routa menee rossilattian alta vanhan ja uuden laajennuksen alle ja nostaa vähän vanhan rakennuksen anturaa jota ei ole siltä kohtaa eristetty .Koska nyt käytän kammarin lattian auki ja vaihdan vanhat purut ja paperit pois ,niin olis helppo laittaa routa levyt sinne koska muuta syytä routimiseen ei voi olla ja talo on eristetty maata vasten routalevyllä ,mutta ei ole nostettu sokkelia vasten sillä kohtaa on sattuu olemaan juuri tuuletus reikä joka luultavasti jäätää maan.Maa on erittäin herkästi routivaa savea.Uuden laajennuksen antura on otettu kiinni vanhan sokkeliin, niin luulisin eristämisen auttava tässä tapauksessa .

[Matti Alander]

Valokuva tilanteesta olisi hyvä ottaa, kun saat lattian avattua, niin selvisi paremmin mitä olet miettimässä. Routaeristämisestä tuskin mitään haittaa ainakaan ole, vaan päinvastoin. Anturan alta rakennetta ei saa päästää jäätymään, koska silloin rakenteet alkavat liikkumaan.
Rossipermannon rakenteet lämpiävät lattioiden läpi tulevasta lämmöstä ja myös mahdollisten piipun perustusten kautta. Lämpötilaa voidaan nostaa myös maaperää eristämällä, kuten aikasemminkin totesin.
Nykyrakenteiden erittäin hyvin eristetyt lattiat ovat tuoneet rossipohjiin runsaasti kosteusongelmaa kondenssin kautta ja niihin on yritetty vastata esimerkiksi ilmankuivaajia käyttämällä, hyvällä ja joskus myös huonolla menestyksellä.
Ilmavuodon estäminen lattiassa on erittäin tärkeää, mutta pieni lämpövuoto on rossipermannossa yleensä eduksi.
Uusiin taloihin toteutetaan nykyisin varsin usein rossipermantoja, joissa maata vasten lämmöneristystä on 200-300 mm ja sokkelipalkit ovat myös hyvin lämmöneristettyjä. Vanhassa talossa ongelmia muodostaa tällaisen rakenteen käyttöön yleisesti rossitilan mataluus.

[tamala]

Ulkopuolelta sokkelia vasten ei ole laitettu eristettä pystysuunnassa vaan vaakaan loivasti poispäin talosta.Nyt kun käytän sen lattian auki niin se ajatus oli ,että sokkelin sisäpuolelle tulisi pystyyn eriste(mutta ei ulkop) ja vaakaan levy koska tämä kylmä menee sen vanhan rakennuksen anturan alle josta edellä mainitsin ja mistään muualta sitä ei enään voi eristää kuin menemällä kamarin lattian kautta koska kaikki muut lattiat on jo korjattu.Toinen asia kävi mielessä ,että olisko tuosta haittaa jos eristäs koko maapinnan routa styröksillä ja siinä tulisi samalla kapillaarikatko ja routaeristys.Tuuletusreikiä on 6kpl ja käy melkoinen tuuli ,että luulisi tuulettuvan. Ryömintätilan korkeus on n,70cm joka alenisi hieman.Tästä sisäpuolisesta eristamisestä ei rintamamiestaloista taida olla paljon kokemusta koska ei oiken löydy tietoa ,mutta eristetoimittajan sivulla joku kysyin samasta asiasta ja siinä ei tyrmätty asiaa. Odottelen hyviä kommentteja.

[Matti Alander]

Maan pinnan lattian alla voi eristää kauttaaltaan ja tällä toimenpiteellä saadaan tuuletustilan lämpötilaa nostettua. Kun lämpötilaa saadaan nostettua syntyy myös höyrynpainetta alaspäin ja kosteutta ei pääse enää haihtumaan niin suuria määriä tuuletustilaakaan.
Pelkkä lattia eps- lujuus riittää eristeelle hyvin koska siihen ei kohdistu minkäänlaista kuormitusta ja on hieman halvempaakin.
Sokkelin sisäpuolinen eristäminen voisi tässä tapauksessa olla myös kannattavaa, mutta myös sokkelin lämpötila laskee toimenpiteestä jonkin verran. On erittäin vaikea sanoa syntyykö siitä lisää ongelmia vai ei, mielestäni tuskin.
Suositus tuuletustilan korkeudeksi on 80 cm, joten sitä ei saavuteta, mutta onhan 60 cm tilan korkeuskin sentään kohtuullisen hyvä.

[tamala]

Terve taas ,saatiin tänään lattiaeristeet imuroitua puhtaaksi.Alaohjauspuu ja rossilattian rakenteet olivat ehjät kutteria ,sahapurua ja kaikki kylän paperisilput ja muistokirjoitukset se huomio oli ,että siellä oli vuodelta 1952 Paavo Nurmen kuvalla varustettu kirjekuori ja saman vuoden tulitikkurasia ym ,mutta ryömintä tila on siellä vain n40cm ja maa on jäässä sokkelin vierestä kuten arvelin mittarin lukemasta -9c.Tässä tuli mieleen ,että taitaa olla ensiviikolla melkoiset lapio sulkeiset jotta saan ryömintätilan n,70-80cm.Samalla näin eteisen lattian väliin jossa oli puhallusvilla ja ihmettelin kun on kylmä lattia ja syyhän selvisi ,että vaikka laitoin reilusti yli ja painelin kevyesti tiiviimmäksi niin olipahan painunut noin vajaat 10cm sinne kyllä voi lisätä kamarin puolelta,mutta tässäkin on kaksi koulukuntaa toiset puoltaa normivillaa joka ei painu ja toiset selluvillaa.Noniin nyt tarttisin viisaita neuvoja tähän edelliseen ongelmaan.

[kappalainen]

Terve taas ,saatiin tänään lattiaeristeet imuroitua puhtaaksi.Alaohjauspuu ja rossilattian rakenteet olivat ehjät kutteria ,sahapurua ja kaikki kylän paperisilput ja muistokirjoitukset se huomio oli ,että siellä oli vuodelta 1952 Paavo Nurmen kuvalla varustettu kirjekuori ja saman vuoden tulitikkurasia ym ,mutta ryömintä tila on siellä vain n40cm ja maa on jäässä sokkelin vierestä kuten arvelin mittarin lukemasta -9c.Tässä tuli mieleen ,että taitaa olla ensiviikolla melkoiset lapio sulkeiset jotta saan ryömintätilan n,70-80cm.Samalla näin eteisen lattian väliin jossa oli puhallusvilla ja ihmettelin kun on kylmä lattia ja syyhän selvisi ,että vaikka laitoin reilusti yli ja painelin kevyesti tiiviimmäksi niin olipahan painunut noin vajaat 10cm sinne kyllä voi lisätä kamarin puolelta,mutta tässäkin on kaksi koulukuntaa toiset puoltaa normivillaa joka ei painu ja toiset selluvillaa.Noniin nyt tarttisin viisaita neuvoja tähän edelliseen ongelmaan.

-
Vanha topic, mutta vastataan nyt.
Jos höyrnsulku on muovia voi laittaa lasivillaa, ellei ole puruja alla, jolloin ne jäisivät kylmälle kosteammalle puolelle ja kuivuminen estyisi.
Jos höyrysulku on paperi tms tai alapohjassa on ennestään purua laittaisin selluvillaa.
Jos alapohjassa on purut tai selluvillaa, ei saa laittaa muovia, ei kaikissa tapauksissa edes paperia. eikä lasivillaa. Meillä ilman papereitakin, jotta laatan kosteus nousee pois ja purut pysyvät kuivina. Meidän tapauksessa lasivilla alapohjaan ei käy. On muuten lämmin lattia.
Yläpohjassa asiat eivät ole samoin.