Jääkylmä alakerta

[pakastin]

Sorruimme hyvän vanhan hirsitalon jälkeen uudella kotiseudulla myyntipuheisiin hyväkuntoisesta, peruskorjatusta, lisäeristetystä, ongelmattomasta rintamamiestalosta (kuntokartoitukset jne. tehty). Ostimme 1 1/2-kerroksisen (reilut 120 m2) rossipohjaisen 50-l. talon (kesällä kuinkas muuten). Talven tullen alakerta on jääkylmä, enimmäkseen, koska lattiat (lauta) ovat jääkylmät. Kylmyys on tietysti pahinta ulkoseiniä vasten, mutta myös sisäseiniä vasten, (sisä-)oviaukkojen kohdalla ja keskusmuurin ympärillä sekä osittaisen kellarin (kylmä ja kostea talousk.) yllä ja seinävierustoilla. Metri nurkista lattianpinnan lämpö on helposti 15-20 asteen pakkasilla + 5-6 c, navan korkeudella 15-18 eikä juuri tuosta ole noussut. Näin on, vaikka puita poltetaan uunissa aamuin illoin (tosin vain yksi ollut käyttökuntoinen), ilmalämpöpumppu huutaa pienemmillä pakkasilla ja pattereita pidetään n. 20 asteessa, pahimpina aikoina lähempänä 25 astetta. Sähkölaskut ovat olleet talvella sisätilojen kylmyydestä huolimatta 320-420 e kk (en nyt muista kWh-lukuja, mutta lasku kertonee ihan riittävästi) - tuosta noin 3/4 taatusti menee suoraan sähkölämmitykseen.

Lattioissa on purueriste ehkä 35 cm, joka ei vaikuta pahasti painuneelta, alla alkeelliset tuulensuojapaperit kuitenkin hyvin aseteltuina, laudoitus ja - mielestäni omituisesti, näiden alla styroksit ja mineraali(?)villat koko rossipohjassa (tiiviisti). Villat ovat pysyneet kuivana, tuuletus kai pelaa sen verran. Alapohjassa on vajaan metrin korkuinen ryömintätila, kivijalka on umpijäässä (luukut talvella kiinni) ja myös konkreettisesti kerännyt kuuraa villoihin asti. Sama tilanne on kellarin rapussa: ikkuna on jäässä ja kuuraa on kertynyt betonijalan päälle levytyksen juureen, kellari on pakkasella. Ulkovuoraus on uusittu ja seinät lisäeristetty (sikäli, kun myyjään tässä voi luottaa), sisälle seinät eivät tunnu erit. kylmiltä. Katto on uusittu niin ikään, ja lämpövuotoja siellä näyttäisi olevan lähinnä 2000-luvulla tehdyn laajennusosan ja vanhan osan liitoksessa. Ikkunat ja ulko-ovet on uusittu. Uusi osa on harkkorakenteinen, lattialämmitys pitää siellä lämmön kohtuullisena (nyt 16 c, ulkona -19), mikä tietysti näkyy sähkölaskussa. Koneellinen ilmanpoisto löytyy uudesta osasta (ei todellakaan huuda täysillä). Vanhalla puolella ei ole montaa kohtaa, jotka suoranaisesti olisivat vetoisia, vaan ongelmana on kylmyys. Koko talo tuntuu olevan jäässä. Olen aika neuvoton, mitä lähteä tekemään tilanteen parantamiseksi: kolmen pienen lapsen kanssa villasukat eivät riitä neuvoksi, ja sukulaiset olisi hyvä saada vielä joskus vierailemaan myös talvella. Ja vielä: lattiat on tietysti myyntirempattu (mukava repiä heti auki), ja heppoisesti suojatut käyttövesiputket ja lämminvesivaraaja ovat tuolla jääkellarissa. Putket kuitenkin "vain kerran" jäässä tälle talvelle. Mitä tehdä?

[juh]

Kyllähän "normaalissa" rintamamiestalossa on talvella seinustoilla hieman viileätä, mutta tuo kyllä vaikuttaa jo todelliselta ongelmalta. Ja ilmeisesti myös edellinen asukas on kärsinyt samasta, kun on rossipohjaa lisäeristänyt.
Onko seinien eristystä tutkittu? - jos lattiassa on 35cm purua, ja sinne on vielä jälkikäteen lyöty villat ja styroksit, niin voisi kuvitella ettei se ole ensisijainen syy kylmyyteen. Ja tuntuuko seinän ja lattian rajasta selvästi vetoa - syynä voi myös olla puutteelliset ilmansulut seinissä?
Ja jyväskylähän on täynnä vanhoja lisäeristämättömiä rintamamiestaloja - käykää jossain kyläilemässä pakkasella, tai kutsukaa joku rintamamiestalolainen vierailulle, niin saatte hieman vertailupohjaa lämpötiloihin.

[Limes]

Miten on koneellisen poiston korvausilma järjestetty ? Onko korvausilmaventtiilit seinissä tai ikkunoissa ?
Saattaisi nimittäin vetää pakkasilmaa rossipohjasta/lattioista jos venttiilejä ei ole.
Tai sitten muuten vaan ilma virtaa lattiapinnan alla,eli eristee painuneet.

Täytyykin mittailla omassa töllissä lattian ja seinän rajasta lämpöjä, noin vertailun vuoksi.

[pakastin]

Kiitos huomiosta!

Korvausilmaventtiilit ok, ovat raollaan (ja eron kyllä huomaa parissa vetoisessa kohdassa, jos vetää kokonaan kiinni). Jotain ilmansulun puutteisiin viittaavaa kai on ainakin, ja täytyy avata lämpimämmällä ainakin yksi seinänvierusta lattiaa muutaman laudan matkalta. Mitä sieltä nurkista pitäisi osata katsoa?

Seinäeristeistä ei tiedä varmaksi, kun ei ole mistän avattu rakenteita, mutta ikkunasyvennyksistä voisi ainakin päätellä, että uuden ulkovuorauksen yhteydessä eristeitä on lisätty n. 10 vuotta sitten. Miten tuota kannattaa tutkia?

Onneksi on jo naapureissa tuttuja ja muutamalla vielä kylmempää ;), erona vain se, ette itse ei tiedetty, mitä odottaa... Talo on tietysti tosi söpö jne., kesällä lämmittää.

[pakastin]

Piti kysymäni, mitä mieltä olette perusmuurin eristämisestä rossipohjassa. Voiko näin tehdä ja miten (miten syvälle, miten liitos ylhäällä jne.)? Toinen iso apu olisi kellarin saaminen puolilämpimäksi tilaksi, nyt on siis täysin kylmä (pakkasella, kun ulkona kunnolla pakkasta), betonivalulla, tiili-/betoniseinillä ja katolla. Yksi seinä (rappu) rajoittuu ulkoseinään, kaksi rosispohjaan, kolmas laajennusosaan (tuonne on kai aika haastava tehdä muutoksia?). Tilan pinta-ala on alle 10 m2 ja korkeus vajaat 2 m, eli lattiaa pitäisi piikata auki ja jotain tehdä tilalle. Onko toivoa?

[Hejää80]

Rossipohjan perusmuurin eristämisestä tai yleensä lämpöeristämisestä ei ole hyötyä jos ei saavuteta lämpötilaeroa eristettävien tilojen välille, eli jos rossipohja tuulettuu tuuletusaukoista, ei sokkelin eristeet toimita mitään virkaa. Jos taas tuuletuksen tukkii ja sokkeli on eristetty hengittämättömästi, kondensoituu maasta nouseva kosteus rakenteisiin ja pilaa alapohjan (ala Finndomo).

Huonosti eristetyn kellarin lämmitys taas syö tuhottomasti lämpöenergiaa ja sekin energia on viisaammin käytetty eristettyjen asuintilojen lämmittämiseen. Nimimerkkiin osuvasti mutta käänteisesti, tuohan olisi vähän sama jos laittaisi pakastimen alle pahvilaatikon ja ottaisi osan pakastimen kylmätehosta pahvilaatikon jäähdyttämiseen siinä toivossa että pakastin olisi entistä kylmempi.

[pakastin]

No juu, kuulostaa kyllä rohkaisevalta, että mitään ei kannata tehdä. Tarkoistus noilla eristämisideoilla tietysti on, että toisella puolella on kylmää, toisella vähemmän. Jos uuneja lämmitetään ahkerasti, mutta muuri pysyy kylmänä, luulisi jotain olevan tehtävissä. Ja onhan sitä nyt hyvänen aika rintsikoissa lämpimiä ja puolilämpimiä tiloja muillakin kellarissa. Tarkoitus on ennen kaikkea parantaa asumisen toimivuutta (joku kodinhoitotilan tapainen kellarissa ei tekisi pahaa myöskään). Pakastimessa on vähän kökköä asua, ellei satu olemaan erikoisia mielitekoja. Tänään herässimme 15-16 asteen yleislämpöön, mikä voi tietysti jokkekin toiselle emännälle riittää.

Neuvoja?

[pakastin]

Jaa, sanasokeus taisi sekoittaa muurit ja muurit, mieli oli pohtia keskusmuurin eristämistä rossipohjassa. Kukaan mitään rakentavaa?

[Laurakaisa]

En nyt ole ihan varma, ymmärsinkö ideasi/kysymyksesi oikein, mutta tuntuisi minustakin että ongelmaan on ratkaisu kyllä jossain muualla kuin kellarissa. Mietin siis tuota ideaa, että asuinkerroksen pakastinolosuhteita lähdettäisiin ratkomaan tekemällä kellarista lämmintä tai puolilämmintä tilaa - meillä on nimittäin kylmä täyskellari koko talon alla eikä siellä ole ollut tänä talvena minkäänlaista toimintaa, kellarin lämpötila on keikkunut siinä nollan-parin plusasteen hujakoilla pakkasten ajan. Ja tästä huolimatta meillä on sisällä ihan lämmin, ilman puulämmitystäkin ollut nyt parikymmentä astetta ja öljynkulutus silti ihan maltillista. (Lisäeristämätön, alkuperäiskuntoinen purutalo siis tämä.) Eli ei se kellarin kylmyys kyllä taloa noin kylmäksi jäähdytä, jos muuten on rakenteet suurinpiirtein kunnossa.

Noita lämpövuotojahan voi tutkia nyt talvisaikaan kätsästi lämpökameralla. Helpompaa ja halvempaa kuin seinien ja lattioiden avaus.

[pakastin]

En mahda osata selittää tilannetta riittävän hyvin. Pulmia (olettamiani syitä kylmyyteen) on monia: rossipohjasta ja tai ulkoseinien alapinnasta tulee rakenteita pitkin kylmää (ei vedä, mutta emt. kohdat helkatin kylmät, lähes pakkasella siellä, missa alakerran alla on rossipohja. Siellä, missä ei ole, on tuo kellari, johon mennään ilm. huonosti eristetyn portaan kautta. Kellarin "ylärappu" rajoittuu kolmelta seinältään asuinkerrokseen (siis alakertaan), varmastikin seinien kautta tulee kylmää. Kellari itsessään, siis sen katon osuus tuskin on ongelma (eikä lattia tuolta kohdin asuinkerroksessa olekaan mitenkään erit. kylmä), siitä vain voisi saada käyttötilaa, mikä taas edellyttäisi isoja muutoksia sekä itse kellarin että rapun rakenteisiin (ja kosteusasiat on sitten lisäksi pulmallisia).

[as77]

att: "pakastin"
meneekö sisäilma tunkkaiseksi jos ilmanvaihtoa vähentää tai lopettaa kokonaan?

( sorry, Firefox ja/tai ABP poistaa noita [lainaa] -painikkeita )

[pakastin]

Pidetään poistoilmaa nollilla kylminä öinä ja pienellä päällä, kun on esim. pyykkejä kuivumassa (muuten käy liian kosteaksi). Saunomisen jne. aikana sitten vaihe suuremmalle. Tuo ilmanvaihto sinänsä tuskin kylmentää kovin paljon siis. Korvausilmaventtiilit ovat pienellä auki koko ajan.

Edellisen kommentin perusteella meidän sähkönkulutus tuntuu kyllä hirmuiselta, 4500 kWh luokkaa kuussa, kun vielä palellaan, jos ulkona menee pakkaselle!

Lämpökuvaus voisi olla hyvä ratkaisu, epäilyttää vain noiden valmiiden palveluiden kallius suhteessa siihen, mitä miten tarkan raportin (ja millaisin evästein) sitten ehkä saa. Pari tarjouspyyntöä on vetämässä. Jos ei noihin päädytä, niin jotain osataan kai itsekin mittailla (tähän tosin ei vielä välineitä).

[as77]

... jotain osataan kai itsekin mittailla (tähän tosin ei vielä välineitä).

suuruusluokkaisesti neljääkymppiä väitettiin nettikeskustelussa clas ohlsonilla maksavan pintalämpötilamittarit