Ulkovuoren uusiminen

[as77]

Höyrynsululle ja muille teknisille knoppailuille voi aloittaa vaikka ihan oman aiheensa.

! erinomainen ajatus ... uskomuksiinsa umpioituvat fysiikan lakeja halveksuvat voivat silloin sujuvasti ohittaa itselleen epämielyttävät pohdinnat

[Hiulihei]

Jos vähän summaa tätä ketjua ja mielipiteitä: eristäminen kannattaa, jos haluaa vähentää energiankulutusta. Orgaaniset eristeet on suositeltava vaihtoehto. Tuulensuoja kannattaa laittaa.

Höyrysulkuja ei suositella, koska nämä talot ei ole sitä aiemminkaan kaivanneet. As77 on kyllä ponnekkain mielipitein ja teknisin perustein koettanut sanoa, että asiaa pitäisi miettiä vähän perinteitä pitemmälle.

Toimivaa rakennetta ei ole syytä muuttaa, mutta energiansäästö ja rahansäästö sekä vihreät arvot hiilijalanjälkineen voivat olla hyviä syitä. Vaikkakin perinteen ja talon ulkonäon kustannuksella.

Jos siis lisäeristämiseen päätyy, niin onko oletettavaa, että lisäeristeen laittamisen jälkeen kosteuden kertyminen rakenteisiin on todennäköisempää? Maalaisjärki voisi ymmärtää asian niin, että mitä vähemmän eristettä sen kuivempana sisältä tuleva lämpö sen pitää. Ja eristekerroksen kasvaessa sisältäpäin kuivattaminen ei riitäkään. Tarvitaanko sitten höyrysulkuja, joita yleisesti kammoksutaan?

Chinos on tuonut esille käytännön kokemuksen kautta, että sisäilman laatu on parempaa ilman höyrysulkuja toteutetussa rakenteessa. As77 on pariinkin otteeseen esittänyt, että höyrysulku ei vaikuta sisäilman laatuun. Koneellista ilmastointia täällä ei vielä ole otettu esille, mutta olisiko se sitten hyvä olla kosteussulun kanssa?

Muista keskusteluista olen muodostanut mielipiteen, että rintsikoissa on hyvä ilmanlaatu. Jos näin ei ole, on syytä epäillä vikaa talossa. Syypää lie useimmin kosteus, joka tuo homeet mukanaan. Tästä johtuen kosteus on kirous ja sitä on syytä välttää kaikin keinoin! Tai kyllähän kosteus voi tulla ja mennä ilmojen mukana, mutta rakenteisiin se ei saa jäädä. Oma mutuni on, että jos perhe ja varsinkin lapset sairastelevat paljon, on syy talossa ja sisäilman laadussa. Tämä on tällaista oman ja lähipiirin tarkkailuun perustuvaa mutua. Ei fysiikkaa, eikä sen halventamista.

No, perimmäinen kysymys on sitten se, että voiko lisäeristäminen heikentää sisäilman laatua? Koska terveyden kustannuksella en lähde kokeilemaan, vaikka euroissa ulkovuoren uusimisen yhteydessä voitaisiin vaikka minkälaiset säästöt laskea asumiskustannuksiin.

[50lukulainen]

Hiulihei summaa hyvin käytyä keskustelua.

Tulee mieleen vielä, että jos ulkoseinää lisäeristää niin miten painovoimainen ilmanvaihto toimii tämän jälkeen? Pitääkö silloin puhua jo koneellisesta ilmanvaihdosta?
Ikkunaremontin yhteydessä useisiin ikkunoihin laitettiin kyllä korvausilmaventtiilit. Tämä kannattaa ainakin muistaa ikkunoita uusittaessa. Vanhoilla ikkunoillahan ilmanvaihto hoituikin erinomaisesti.

Makuasioita, mutta mielestäni runsaalla eristepaksuudella ulospäin kasvatetut rtm:t eivät vältämättä ole ilo silmälle. Tässä on sitten jokaisen tasapainoiltava energiansäästön, asumismukavuuden, mahdollisen kosteusriskin kasvun, heikentyneen sisäilman(?) ja ulkonäön jne. kanssa.

[puusuutari]

Minun mielestäni asia menee juuri niin, että ns. hengittävän seinärakenteen hengittävyys silloin heikkenee, kun eristekerroksia lisätään. Ja seinärakenteen kuivanapysyminen vähän siinä vaarantuu? Muistan yhdellä luennolla vuosia sitten kuulleeni, että 20cm olisi purueristeiselle seinälle maksimipaksuus, jonka jälkeen tulee se kastepisteen mahdollisuus?

Painovoimaisessa ilmanvaihdossa lämmin sisäilma nousee piipun hormeissa ylös ja ulos, ja viileämpi korvausilma virtaa ikkunoiden ja ovien rakosista ja niistä ikkunapokien korvausilmaventtiileistä sisään. Ei siinä seinän paksuus vaikuta.
Kesähelteellä ei tietenkään homma toimi näin, kun ulkona on lämpimämpi kuin sisällä ja hormien yläpää lämpimämpi kuin alapää. Silloin tuuletetaan ovista ja ikkunoista varjon puolelta ja verhot kiinni auringon puolella...

Jos lämmitysenergian kulutus olisi ainoa mittari, jolla perustella lisäeristämisen tarvetta, niin tietenkin se olisi tehtävä. Mutta kaikkia seurannaisvaikutuksia ei kuitenkaan ole tunnettu?! Ajassamme liikkuu paljon ja monenlaista hypeä, johon ei jokaisen ole pakko lähteä mukaan...? Se on monelle myös elämänkatsomuksellinen kysymys. Käyttäjäkokemukset ovat mielestäni ensisijaisen tärkeitä. Kannattaa kuunnella itseä ja perhettä. Antiikin filosofien viisauksia olivat, ”tunne itsesi” ja ”kohtuus kaikessa”. Sopii mielestäni tällekin elämänalueelle.

[Khyron]

Minun mielestäni asia menee juuri niin, että ns. hengittävän seinärakenteen hengittävyys silloin heikkenee, kun eristekerroksia lisätään. Ja seinärakenteen kuivanapysyminen vähän siinä vaarantuu? Muistan yhdellä luennolla vuosia sitten kuulleeni, että 20cm olisi purueristeiselle seinälle maksimipaksuus, jonka jälkeen tulee se kastepisteen mahdollisuus?

Pikasesti ajateltuna uskoisin että jo pienelläkin eristeellä kastepiste on seinän sisällä.

Mulla on kotona nyt RH% 24, lämpötila 21.

21-(100-24)/5=5,8

Wikipediassa kyl sanotaan et toi kaava tuottaa oikeita arvoja yli RH% 50 arvoilla. Mutta kaipa se sinnepäin arvoja tuottaa tollakin? No kuitenkin, jos ulkona olis sen kymmenen astetta pakkasta, mikä ei ole kovin harvinaista, niin epäilen että seinän ulkopuolen lämpötila olisi kuusi astetta tai yli edes kymmenen sentin purueristyksellä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kastepiste

[Hiulihei]

Nuo kastepisteasiat ja kosteusprosentit eri lämpötiloissa menee kyllä multa yli hilseen. Mutta kuulin tässä sanottavan, että "talviaikaan kosteus kertyy rintsikan seinäpuruihin ja kesällä se sitten haihtuu pois". Sellaista käytännön matikkaa ja fysiikkaa mä ymmärrän.

Joten taidan laittaa meidän seinät uusiksi ja jätän niin villat kuin tuulensuojat laittamatta. Tällaisena on toiminut, joten toimikoon tulevaisuudessakin.

(Minnekkähän se AS77 läksi, vai pistettiinkö se pihalle? Olisi ollut kiva kuulla vastauksia näihin heprealaskutoimituksiin, kun se tuntui niistä jotain ymmärtävänkin...)