Puusaunan kiukaan vedonsäätö optimiksi, miten?

[kallekoo]

Tervehdys kaikille tasapuolisesti.

Ensiksi haluan kiittää kaikkia tällä palstalla, todella asiallinen palsta ja paljon oikeaa tietoa, kiitos siitä.

Muutimme muutama kuukausi sitten tällaiseen 50 luvun ok taloon, ja kaikki on toiminut hyvin, mutta yksi asia askarruttaa.

Kellarikerroksessa on puusauna, todella mukava sellainen, ja sitä tuleekin lämmitettyä muutamana iltana viikossa.

Tämän saunankiukaan vedon optimointi minua hieman askarruttaa.

Pelti täysin auki niin kiuas vetää niin että varmasti riittää, pesällinen koivua palaa puolessa tunnissa loppuun.

Nyt juurikin tuon puun menekin takia haluaisin kysellä viisaammilta neuvoja, eli miten ihmeessä säädän tuon vetopellin niin että puut palavat nätisti nokeamatta,
mutta että se puu ehtisi luovuttaa enempi lämpöä siihen kiukaaseen?

Eli onko tähän jotain tapaa löytää se ns minimi pellin aukiolokohta että saisi nuo puut riittämään hieman pidempään??

[HutC]

Itse olen miettinyt samaa. Toimiiko kiukaalle sama ohjeistus kuin varaavalle takalle: täyttä koneella niin kauan kun vain puuta pesässä riittää, jotta saadaan paras mahdollinen varausteho. Kittuuttamalla tulta pesässä ei saada kuin äkäisiä saunojia.

Sivuhuutona tähän liittyen: Kasvaisiko kiukaiden koko arkkupakastimen kokoon jos kiukaan rakenteessa kuljetettaisiinkin savukaasuja useamman mutkan kautta lämmön talteenottamiseksi - vai raiskattaisiinko tässä jokin saunakiukaalle ominainen piirre? Omalle kohdalleni on sattunut vain kiukaita, joista kulkee putki palopesästä ylös, sivulle ja hormiin. Onko olemassa toisenlaisen rakenteen mukaisia puukiukaita?

[Puulämmittäjä]

Ahaa, vai puukiukaan lämmitysvinkkiä kysellään. No vaikka seuraavasti. Sytykkeet esim. kolme sivua sanomalehteä käsissä ruttuun ja se "mytty" rostirautojen päälle. Savupelti auki niin että peltiä näkyy noin kaksi senttiä savuhormin ulkopuolella. Tulitikulla tuli sanomalehtiin ja kuivia puita päälle. Tulipesän suuluukku kiinni ja alla olevaa tuhkaluukua auki noin 2 cm. Noin 5 min kuluttua kun puut jo palavat hyvin suljetaan savupeltiä niin että sen reuna on savuhormin tasalla. Nyt pitäisi säätö olla kohdallaan, jos hormi on lyhyt saattaa aluksi tulla vähän suklaanharmaata savua piipusta, mutta savun väri kirkastuu kun savuhormin veto lisääntyy sen lämmettyä. Ja lopuksi, savupeltiä pidetään auki vähän niinäkin päivinä kun saunaa ei lämmitetä. Saadaan kaksi etua. Talon ilmanvaihto toimii nyt ns. vapaakierrolla ja rakenteet pysyy kuivana. Savuhormi pysyy lämpimänä ja lähtee hyvin "vetämään" kun seuraavan kerran sytytytät tulet kiukaan alle. Kaikki puukiuasmallit ja merkit toimivat oheisella säädöllä. Ei ole väliä miten savukaasut kiertelevät kiukaan sisällä. Vielä pitää tarkastella mistä saunaan saadaan palamiseen tarvittava korvausilma. Näin helppo juttu se on, ei tarvitse tuon kummempia ohjeita eikä tieteellisiä kaavoja tietokoneesta.

[jarkkis]

Kellarisaunan kiukaassa voi tosiaan olla turhankin hyvä veto johtuen pitkästä savuhormista.Edellä olikin hyviä konsteja siihen,etsit vaan savupellistä ja vetoluukuista asennot joissa homma toimii parhaiten.Jatkuvalämmitteisessä normaalisti vetävässä ja toimivassa puukiukaassa ei ole juurikaan pelkoa kiukaan nokeentumisesta.Kiukaassa ja sen kanavissa on niin korkea lämpötila,että noki palaa pois,kanaviin jää vain harmaata lentotuhkaa.Yksi pointti on myös käyttää paksumpia puita,saunapuita ei ihan päreiksi kannata pilkkoakaan.

Tavanomaset puukiukaat on tosiaan hyvin lyhytkiertosia ja niissä tulee isot savukaasuhäviöt.Normaali kiukaista poikkeava on ainakin Veto-merkkinen kiuas,jota on valmistettu vuosikymmeniä.Se liitetään hormiin alhaalta eli kierto on vähän niinkun varaavassa uunissa,ylös-alas.Vois aatella,että jos saunan kiukaaseen tehtäs kovin pitkä ja mutkikas kierto,esiintyis niissä ongelmia vedon alkuunlähdön kanssa,varsinkin kylmiltään ja epäedullisissa olosuhteissa.Mulla on omassa pihasaunassa keskikokonen Narvi-kiuas,joka on liitetty piipussa olevaan muurattuun lämmityskiertoon,se toimii sen kanssa aivan moitteettomasti.Ajoitan kiukaan lämmityksen niin,että saunasta pois lähtiessä laitan pellin kiinni,piipun muuriin varautunut lämpö kuivaa saunan,muuri on vielä seuraavana aamunakin lämmin.Ei mee paljon puita saunan lämmitykseen.

[Tyyppi]

Jos haluaa savuttaa heti sytyttämisestä lähtien mahdollisimman vähän (ja kukapa ei haluaisi) niin suosittelen opettelemaan päältä sytyttämisen. Ensialkuun luonnovastaiselta vaikuttava menetelmä on aivan loistava ja kunhan sen on opetellut tekemään kunnolla, tuntuu perinteinen altasytyttäminen aika alkeelliselta (ja huonolta) tavalta sytyttää pesä. Tämä tapa edellyttää hyvin onnistuakseen kuivaa puuta, mutta ei kai valistunut puunpolttaja muuta pesäänsä laitakaan.

Minä olen siinä käsityksessä, että vedonsäätö kannattaisi tehdä mielummin tuhkaluukun kuin savupellin rakoa säätämällä. Säädetään siis tuloilman saantia niin, että palamiseen riittää sopivasti happea, mutta vältetään tarpeetonta ilmansaantia sen jäähdyttävän vaikutuksen takia. Tuo "sopivasti" happea tarkoittaa ainakin meillä sitä, että täyden vedon aikaansaamaa huminaa on selvästi (mutta ei liikaa) rajoitettu. Jos täytyisi korvakuulolla arvioida rajoituksen määrää, niin sanoisin että täysi humina miinus 25-35 prosenttia. Ja alkuvaiheessa enemmän ilmaa kuin lopussa.

Puun palamisen ja piipusta tulevan savun värin ja määrän tarkkailu auttaa saamaan tuntuman siitä, miten omat vehkeet eli tulisijat toimii. Kannattaa uhrata hieman aikaa ja ajatusta polttamisen opetteluun; sillä säästää myöhemmin sekä puuta että päätä.

[Jokuvaan]

Noniin, meillä on täsmälleen sama tilanne keskustelun aloittajan kanssa. Kolmekerroksinen talo (siis kellari ja siinä päällä pari kerrosta asuintiloja) ja puusauna kellarissa. Kiuas on uusittu pari vuotta sitten ja todellakin kun kiukaan lataa täyteen isoja puita ja polttaa pelti normaalisti auki, niin puolen tunnin päästä ei niistä ole mitään jäljellä. Lisäksi hulluinta on että tällä tavalla ei edes sauna lämpiä jos ulkona on pakkasta, koska korvausilma tulee saunan seinässä olevasta venttiilistä. Tämä taas johtuu tietenkin siitä että kun kiuas vetää hullun lailla niin kylmää korvausilmaakin tulee tosi reippaasti, venttiili puhaltaa kuin hiustenkuivaaja (kylmä sellainen).

Aikani tätä ihmettelin ja sitten aloin säätelemään peltejä, eli korvausilman venttiili on pakko pitää auki, sillä ei voi vetoa rajoittaa (oletan että teilläkin se korvausilma tulee joko vastaavalla tavalla suoraan saunasta tai sitten ovien ja ikkunoiden raoista tms). Ongelma on nyt ratkaistu seuraavan kokeilun avulla: silloin kun kiukaassa on kunnon tuli, niin olen ensin tylysti pistänyt pellin täysin kiinni, jolloin veto loppuu kuin seinään ja alkaa haista savulle. Tämän jälkeen alan hivuttamaan milli kerrallaan peltiä auki kunnes veto palautuu riittävän hiljaisena. Sitten vaan teet jokun merkin pellin varteen siihen kohtaa jonka pitää olla seinän tasalla niin ei tarvitse enää toista kertaa haistella savua. Ja tässä jonkun muun antama neuvo siitä että pelti voi olla normaalia enemmän auki sytytettäessä on varmasti ihan asiaa.

[kallekoo]

No niin, vinkkejä ja ohjeita onkin jo tullut, kiitoksia kovasti.

Tosiaan viimeksi noin 10 vuotta sitten olen saunaa puilla lämmitellyt, ja silloinkin oli sellainen sauna missä ei ollut peltiä ollenkaan, eli veto säädettiin vain ja ainoastaan tuhkaluukun avulla. Kyseessä oli pieni pihasauna, lyhyellä piipulla, ja toimi hyvin.

Nyt tosiaan rinnetalo, jossa sauna on alakerrassa, ja hormi julmetun pitkä.
Ongelmana siis tosiaan se että vetää liiankin hyvin, jos sitä nyt ongelmaksi kehtaa sanoa...

lähinnä olen/olin huolissani siitä ettei saunaan pääse missään vaiheessa muodostumaan häkää tai muita terveysvaaroja, kun lapset siellä mielellään käyvät ja saunovat keskenään.

Jännä tuo peltihomma, onkos kaikissa hormeissa sitten samankokoiset systeemit ja pellit, kun tuollai näkemättä voi sentin tarkkuudella sanoa että tee noin.
En siis missääntapauksessa moiti ketään, näistä hommista kun en mitään tiedä niin ilmeisesti noissa jotkut standardit sitten on.

kokeilin tuota että vetää pellin reunan hormin reunan kanssa tasaan, eli niin että on siis seinän tasolla, vetää silti sukat jalasta.
Mutta tänään illalla kun lämmittelen taas niin kokeilen ihan kylmästi pistää pellin kiinni, jolloin alkaa julmettu savutus, josta sitten alan aukomaan vähän kerrallaan. Olen nyt luetun perusteella antanut itseni ymmärtää että sitten on hyvä kunhan ei savuta sisälle? Onko näin? Eikä vaaraa ole esim nokipalosta tai muusta?

Niin, ja näin samassa olis tietty kiva kuunnella että mitä muilla menee puuta saunomiseen.
Meillä siis sytykkeiden jälkeen pari täyttä pesää, ja sauna on silloin lämmin reilun tunnin.
Jännä verrata nyt kun vetoa pienentää...

[Labyrint64]

Itse tykkäsin lämmitellä ns kitupoltolla koska pesällinen paloi melkein pari tuntia ja sauna lämpesi pesällisellä. Kunnes... nuohooja sanoi et ei ollut enää kuin pieni reikä hormissa kun oli niin paljon karstaa. Potentiaalinem nokipalo aines siis. Sen jälkeen miettiny noita puunsäästö vinkkejä eri kanteilta.

[Limes]

Polttopuiden kokoa kannattaa tosiaankin testailla,on eroa onko ranteen vai kahden ranteen paksuisia jne.

Ilmeisesti kysyjällä kuitenkin on ns. jatkuvalämmitteinen kiusas ? Tuolloinhan tuli pitäisi olla pesässä niin kauan kuin kylvetään,eikä peltejä sen kummemmin suljeta.
Mahdollinen loppu hiillos jää jää kuivattamaan saunaa.

[Puulämmittäjä]

No niin, siis monet ohjeeet on luettu saunaa lämmitetty. Muutama lisävinkki vielä, kun lisätietoakin on testipaikasta saatu. Oikein huomioitu että veto on vielä reilunpuoleinen, siitä pitkästä hormistahan se johtuu, savupeltiä voi näin ollen sulkea sen verran että reuna on sentin verran hormin reunan sisäpuolella. Ei enempää, loppu humina vähemmäksi sillä tuhkaluukulla. Ne savupelti kiinni ja savupelti vain hiukan auki on vaarallista "kikkailua". Tulipesään muodostuu häkää joka saunaan päästessään on hengenvaarallista hajutonta kaasua. Alkaa ensin vain väsyttämään, pian nukuttamaan ja .... Toivon mukaan näin ei pääse käymään, mutta savuhormi siinä tosiaan nokeentuu ja hormipalon vaara on ilmeinen. Jos hormissa syttyy noki palamaan on se sitten palokunnan reissu ja palotarkastajan hormin tarkastus. Jos talo ei palanut niin hyvä on, mutta palotarkastaja saattaa ohjeistaa uuden piipun muuraamisen ennen seuraavaa saunan lämmitysä. Vielä siitä häkäkaasusta tosi asiaa. Se on palamatonta hiiltä ja sisältää n. 2500 kcal/kilo energiaa. Koivupuun lämpöarvo on noin tuplasti enemmän. Siis kitupoltto hukkaa puolet polttoaineesta "taivaan tuuliin" Edullisempi on polttaa puut vähän reilulla ilmalla jolloin näistä kolmesta mainitusta huonosta asiasta välttyy.

[Khyron]

Tuleeko tyypillisessä kiukaassa niin kuuma et häkä ja muut kaasut siellä palaa?

[Labyrint64]

En nyt ihan väittäis että kitupoltto hukkaa lämmöstä puolet koska runsashappinen poltto vie suuren osan lämmöstä suoraan hormiin. Itsellä kitupoltto tarkoitti että pelti oli täysin auki mutta luukku aika tiivis. Tulipesällisestä tuli aika nopeesti pesällinen hehkuvaa hiillosta joka lämmitti pitkään ja siksi kiuaskin ehti lämmetä pesällisellä löylykuntoon. Tuo oli kiva ominaisuus koska pystyi jättää saunan lämpenemään ja lähteä lenkille. Palatessa oli sauna lämmin. Nyt kun kiukaan luukun ilma-aukot pidetään enemmän auki pitää puita lisäillä pari - kolme pesällistä ennenkuin sauna on lämmin.

Meillä on varaava takka ja kerran ajattelin katsoa miten hurja kipinämeri menee nuohousluukuissa kun pesässä on täysi hööki päällä. Yllätys oli että ei yhtään kipinää ja kun varovasti kädellä koetin pystyi laittamaan käden kokonaan ilmavirtaan. Takka siis imaisee savukaasuista niin paljon lämpöä että hormiliitoksen kohdalla on ilma haaleaa. Kiukaisiin pitäis saada tehokkaampi lämmöntalteenotto. En sitten tiedä miten se tehtäisiin mutta nykyään hieman liian suuri osa lämmöstä menee läpi. Semmonen iki-kiuas on hyvä siinä että tulipesän läpi siirtyy lämpöä kiviin joten enemmän lämpöä siirretään kiviin kuin "perinteisessä" erillistulipesäisessä.

[Puulämmittäjä]

Häkää muodostuu kun palava-aine ei saa tarpeeksi happea, puhutaan kitupoltosta. Jos tulipesään saadaan oikea määrä happea vedonsäädöllä ei häkää muodostu ja lämpöenergia saadaan hyödyksi. Saunankiukaan savukaasujen lämpötila on noin 400 astetta. Siinä lämmössä ja riittävällä hapella kaikki palavat kaasut palavat. Vastaavasti jos veto on liian suuri, liikaveto vie lämpöä pois tulipesästä. Ilmassa on happea 21% ja 78% typpeä sekä prosentin verran ns. jalokaasuja. Tämä 79% ilman tilavuudesta ei osallistu auttavasti palotapahtumaan. Eli se osa vie lämpöä piippuun, puhutaan piippuhäviöstä.

[jarkkis]

Puhtaaseen palamiseen tarvitaan väh.850 asteen lämpötila ja sopivasti toisioilmaa kaasumaisten aineiden palamiseen(kirjaviisautta)Varaavissa uuneissa tulipesän ja yläpalotilan lämpötila voi lähennellä tuhatta astetta palamisen kiivaudesta riippuen,kiukaassa ei ehkä päästä noin korkeisiin lukemiin.Kitupoltossa menetetään noiden puun kaasuuntuvien aineiden energiaa kärynä,pikenä ja tervana.Puun kitupoltto on siis energian tuhlausta,ympäristöhaittojen aiheuttamista ja naapurin kiusaamista.

Saunankiukaat on olleet iät ja ajat puuntuhlareita,eräässä 1930-luvun muurausoppaassa mainittiin,että (siihen aikaan kertalämmitteisen)kiukaan yhteydessä tuo iso savukaasuhäviö pitää vaan ilmanmuuta hyväksyä.Tuohon epäkohtaan on varmaan vaikea keksiä parannusta.Nykyiset kiukaat sentään kuluttaa huomattavasti vähemmän puuta kuin entisajan pönttö-tai muuratut kiukaat.

Kiukaissa käytetty piipun hormikoko on puolikiveä ja siinä tietysti puolenkiven pelti,poikkeuksiakin voi olla.

[jus]

Savupelti auki niin että peltiä näkyy noin kaksi senttiä savuhormin ulkopuolella.

Kiukaissa käytetty piipun hormikoko on puolikiveä ja siinä tietysti puolenkiven pelti,poikkeuksiakin voi olla.

Lisäksi kiukaan hormi voi olla keskellä muuria eikä reunimmainen. Silloin on tarpeettoman epätarkkaa neuvoa avaamaan pelti esim. pellinreuna pinnantasalle. Jos haluaa tarkkuutta hormin avoimen poikkipinta-alan arvioon pellin eri asennoilla, pitäisi mitata pellin pituus liikesuunnassa (tai hormin ja pellin pinta-ala) ja muodostaa sitten sen pohjalta käsitys kuinka monta senttiä täysin kiinni -asennosta on täysin auki jne.