Eristyskerroksen paksuus minimissään...kallio turhan lähellä

[Jarppi78]

Eli lyhyestä virsi kaunis. Mikä on vielä jotenkin järjellinen eristekerroksen paksuus 8cm vesikierrolla lämmitetyn latan alle ? OLI meininki pistää 100mm Fukti + 100mm EPS mutta nyt kun on lattia piikattu pois niin paikka paikoin kallio oli ihan iholla.

Eli korkeutta valmiiseen huoneeseen tarvis sen 2m mutta nyt on osassta kallion pinnasta kattoon 205cm... Ja isolla alalla vaikuttais pyörivän 210-220cm. Huoneen pinta-ala on 16m2 enkä oo vielä tuola toises huonees kaivellu eli pahimmillaan sama tilanne. On aika pirunmoinen homma sorvata tuohon 230cm korko että sais hyvän eristyksen alle.

[pvalila]

Tehokkain eriste, mitä on olemassa, on tyhjiöeriste.

20 mm sitä vastaa lähes 200 mm villaa, eli tehoa on. Valitettavasti on myös hintaakin ja muitakin rajoitteita: levyä ei saa leikata.

Mutta jos ongelma on hyvin paikallinen, esim. yhden nurkan takia joudutaan vetämään koko huoneen lattia ylemmäksi, niin silloin tuota tyhjiöeristettä kannattaa harkita ratkaisuna siihen yhteen kohtaan.

Tyhjiöeriste ei tietenkään hengitä ja sen kanssa on pakko miettiä myös elinkaaren pituutta: parasta olisi, jos eristelevyt olisi mahdollista tarvittaessa vaihtaa.

Tyhjiöeristeiden hinnoissa on varmasti hieman tyhjää niissäkin, eli kannattaa yrittää tinkiä.

[Matti Alander]

Kallion läheisyys näissä lattiarakenteissa on monasti ongelmallista ja vielä halutaan lattialämmitys, joka on suuri lämpöpatteri maata vasten.
Vesikiertoisen lämpötila on jonkin verran kaapelia miedompi, joten voisi päätellä, että myös lämpöä johtuisi vähemmän maaperään ja näin ollen sallisi aavistuksen ohuempaa eristystä.
Kannattaa huomioida, että kylmäsilta vaikuttaa vain pinta-alansa verran, jolloin voimme eristää eri paksuuksilla. Niissä kohdin missä on kalliota niin ohuempi kerros ja muualle taas paksumpi. Sinne mihin saat 200 mm, niin OK ja muualle vaikka 70 mm salaojittavaa eristystä.
Vesihöyry tiiviitä eristeitä kuten tyhjiöeristeet en suosittele käytettäväksi lattian alla ja myös riittävästä kuormituslujuudesta on varmistuttava.
Aina voidaan myös varmistaa rakenteiden toimivuutta sallia lattiarakenteen kuivua sisäänpäin eri keinoin, joko kokonaan tai osittain.

[novoiperkele]

Paljonko sitä kiveä pitää hukata?

Etanadynamiitilla vois mennä kohtuu edukkaasti..

[Jarppi78]

Nooo...karkeesti varmaan 5-25 cm 16m2 alalta... Selviää paremmin jahka saan tuon hiekan kannettua pois eli "kuorittua" esiin tuon kallion pinnan kokonaan.

[PTM]

Tämä ongelma oli/on meilläkin.
Tasattiin sepelillä lattia ja about 5 neliön kohdalta tuli kallion päälle vaivaiset 20-300mm sepeliä kallion muodostuman johdosta. Se osa jää oleskelutilaksi johon ajateltiin laittaa 70mm finnfoamia, lattiaan tulee kaakeli ja pääsee kuivumaan sisäänpäin. (Alanderi kai tämä toimii?) jos laitettaisiin 70mm pelkästään fuktisoli tuntuisi vähältä eristykseltä verrattuna finnwoamin eristyskykyyn.
muualle kkh,pukuh, s, ph tulee fuktisoli 100mm ja lattia styroksi 50mm. Näihin huoneisiin saatiin sepeliä 100-300mm (täytettiin sepelillä kun kaivettiin höttömaat pois)

Etanadynkyllä otettiin suurin osa kalliosta pois. Toimi hyvin kun antaa olla tarpeeksi kauan. 3-4 päivää. Toinen vaihtoehto on käyttää kiiloja.

Meillä jäi jostain kohtin kallio näkyviin kun väliseinä oli rakennettu sen päälle (kuva)

[villelap]

Mihin se muuten perustuu, että kaikki yleensä puhuu, että finnfoam ja muut vastaavat tuotteet kuten styrofoam olisivat parempia eristyskyvyltään kuin eps tai fuktisol?

Olen ymmärtänyt, että niiden eristyskyky on aika lailla sama. Ehkä hivenen finnfoamin eduksi, mutta hyvin vähän. 70mm finnfoamia taitaa vastata korkeintaan 80mm eps:ää tai fuktisolia.

Onko historiassa asia ollut toisin vai mistä moinen on iskostunut ihmisten päähän?

[novoiperkele]

Mihin se muuten perustuu, että kaikki yleensä puhuu, että finnfoam ja muut vastaavat tuotteet kuten styrofoam olisivat parempia eristyskyvyltään kuin eps tai fuktisol?

Olen ymmärtänyt, että niiden eristyskyky on aika lailla sama. Ehkä hivenen finnfoamin eduksi, mutta hyvin vähän. 70mm finnfoamia taitaa vastata korkeintaan 80mm eps:ää tai fuktisolia.

Onko historiassa asia ollut toisin vai mistä moinen on iskostunut ihmisten päähän?

Juontaa varmaan uretaanista, joka on parempaa kuin finnfoami..

[Matti Alander]

Kaikkien solupolystyreenipohjaisten eristeiden eristyskyky on erittäin hyvä ja suurin piirtein samaa luokkaa. Uretaani on sitten eristyskyvyltään parempaa, mutta kannattaa huomioida, että myös eristeen paksuus vaikuttaa asiaan ja solupolystyreeniä saa yleisesti tupla määrän tai enemmän samalla hinnalla, jolloin sen eristyskyky on parempi.
Kysyjän tapauksessa kallion vuoksi tulee ongelmia eristyspaksuuden kanssa ja lisäksi maasta mahdollisesti kapillaarisesti imeytyvän kosteuden kanssa. Tällöin entistä tärkeämmäksi tulee lattialaatan kuivumisen mahdollisuus, mikäli se pääsee kastumaan ja tällöin harva eriste on parempi vaihtoehto, vaikka se olisi ohutkin.
Voit myös käyttää eri paksuisia eristyskerroksia eri kohdissa, missä se on mahdollista, koska salaojittava eriste toimii myös kapillaarikatkona, ei sepelipaksuudella sinänsä ole merkitystä.
Salaojittavissa eristeissä, kuten muissakin solupolystyreeni eristeissä kovemmissa versioissa on aavistuksen parempi eristävyys. Suosittelen käyttämään 30kg/95kpa tuotetta tässä kohteessa, eri kerrospaksuuksien erilaisen painuman vuoksi, sekä eristyskyvyn parantamiseksi.
Lattian sisäänpäin kuivumisen mahdollisuus vielä parantaa lattian kuivana pysymisen mahdollisuutta, vaikka maaperä lattian alla hieman keräisi lämpöäkin. Kellarirakenteiden kuivumista käytettäessä salaojittavia vesihöyryä läpäiseviä eristeitä voi aina tehostaa kellari lämpöä kohottamalla, koska rakenteessa ei ole höyrynsulkua ulkopinnassa.