Ei sinne kaivolle taida tulla koskaan sähköjä enään. Sain pumpun imemään. Kaivolla on nyt takaiskuventtiili jossa yhdistyy kaivoon menevä putki ja talolle lähtevä. Tuossa oli kaivoon menevän putken ässäliitin löysällä, ja se talolle lähtevä vuotaa edelleen, vaikka kiristin sen lähes muodottomaksi.
Aluksi vesitin pumppua jonkin aikaa ihan letkulla tuumaisesta reiästä ja yritin pumppailla, ei tullut mitään. Sitten rupesin irroittamaan parikymmentä vuotta maassa maanneesta sinkitystä mutkasta supistusnippaa, kolmimetrinen jatkovarsi, ruosteenestoainetta ja putkitongit. Ja lähtihän se. Mutka säilyi ehjänä, mutta supistusnippa meni ihan solmuun. Siihen vain sitten supistusnippa 1x1/2" ja nousuputki, puolikas kulma ja hana. Ja eikun vesittämään pumppua kunnan paineella
Tämä onnistui, ja vettä alkoi virtaamaan, aluksi kuristin hanalla paineet 2 kiloon, sitten annoin tulla täysillä niin että paine meni nollille. Jonkin aikaa pumppu yski ja alkoi tulla sitten vettä, muutaman metrin puutarhaletkulla painetta tuli puoli kiloa ja vesi lensi komeasti. Tosin ilmaa tulee edelleen, ja pumppu korisee melkoisesti.
Kaivolla kuluu selvä ääni kuinka liitin imee ilmaa veden mukaan. Toinen ongelma on se, että imumatkan ollessa noin pitkä, ei kaivolla oleva takaisku pysty pitämään painetta neljässä kilossa vaan paineet putoaa kahteen kiloon ennenkuin venttiili sulkeutuu. Tuo tapahtuu ihan silmänräpäyksessä. Kaivoa yritin pumputa tyhjemmäksi, että näkisi jaksaako tuo keksintö imeä pohjalta. Maksimi imumatka on pumpun tarran mukaan 8,5 metriä...
Aika rajoille menee ainakin, matkaakin kaivolle on 70 metriä ja tuossa korkeuseroa muutama metri...
Pitääkin ostaa putkiliikkeestä takaisku, ässäliittimiä, ja kartioliitin tuohon pumpun imuputkeen ettei tarvitse purkaa koko systeemiä kaikkine mutkineen ja venttiileineen kun pumpun irroittaa. Ja hamppua ja kittiä, teflonteippiin en nyt luota noin pitkällä imumatkalla.