Lämmitystä rintamamiestaloon

[eskoensio]

Tämä keskustelu on taas eräänlainen "mielipiteitten oravanpyörä" eli tietysti kaikki ovat ilmeisen oikeassa. Katselen erityisesti nuoren lähisukulaisen rintamamiestaloa sähkölämmitteisenä johon liittyy jonkinlainen varaava takka, puuta poltetaan påihapiiristä ja sähköpatterit ovat harvoin päällä. Ovat kovin tyytyväisiä ja lämpöä riittää.
Toinen suuntaus näyttäisi olevan nuo lämpöpunpun käyttäjät jotka usein kuitenkin hankkivat pellettitakan kylmemmiksi ajoiksi kun lämpö ei ota oikein riittääkseen ja jotakin kaivataan sähkön säästämiseksi. Hyvänä esimerkkinä mainittakoon asukas jolla oli ennestään kolme lämpöpumppua ja hankki vielä pellettitakan yhteen nurkkaan ja oli itse lämpöpumppuasentaja. Onhan se myönnettävä, että kyllä hyvällä ilpillä lämpöä pakkasella saadaan, mutta kyllä sähkömittarikin pyörii lujaa.
Kolmas suuntaus näyttäisi tällä hetkellä olevan vesikiertoisten jäjestelmien muuttaminen kotimaiselle polttoaineelle jossa pelletti on varteenotettava vaihtoehto öljyn tilalle, tai helpottamaan työtä klapien kanssa työskentelyyn. Tällöin vesikiertoinen pellettitakka voi tulla myös kysymykseen ja erityisesti silloin kun alunperin lämpö tuotettiin sähkövastuksilla.
Oma mielenkiintoinen suuntaus on myös lämmön tuottaminen vesikierrätteisellä takkasydämellä, mukaanlukien tuo uusi kehitelmä vesivaraavasta "pönttöuunista". Löytyy myös tilanteita jossa halutaan luopua näistä vesikiertoisista takkasydämistä ison työmäärän johdosta ja silloin ratkaisuna voi olla myös vesikierrätteinen pellettitakka tilalle.

Kun tähän "soppaan" lisätään tietämättömät ostajat, epäluotettavia laitteita myyjät kauppiaat ja sitten kaikki muut tietäjät, niin keitos on valmiina ja alkaa "melkein itkettää" kun erilaisia mielipiteitä lukee. Toivoisi enemmän tutkittua faktaa esille, mikä on luotettavaa tavarra ja mikä "täyttä sontaa" mutta asiantuntijatkin vain pyörittelevät asioita.

[Maatilallinen]

Tuo on- off säätökin on mielestäni ongelmallinen. Kun tuli palaa kunnolla ja vetoluukut yhtäkkiä suljetaan, niin korkean lämpötilan vuoksi puiden syttyminen edelleen jatkuu. Palopesästä tulee ikään kuin savustuslaatikko. Nuo arvokkaat palavat kaasut menevät hukkaan kun seuraava lämmitysjakso alkaa.
Onko tulien sytyttäminen niin vaikeaa ettei sitä voida vaikkapa joka aamu tehdä?

Juu, ja joskus kun pitkä poltto takana ja luukut kiinni, niin hetken päästä palavat kaasut syttyy vielä pesässä ja tässä vaiheessa jos täyttöluukun hakaset ei ole kiinni niin luukku hyppää auki. Vaikka luukut olisi kiinni niin melkoisen savupilven pöhäyttää pannuhuoneeseen tiivisteiden välistä.

Noin se tosiaan toimii, sitten kun luukut avataan niin muutama minuutti siinä aina menee ennekuin lähtee palamaan kunnolla. Tänä aikana savua tulee niin paljon, että yhden kerran luultiin jo talon palavan kun Eneka sytytteli itseään. Matalapaine ja tuuli niin koko etupiha peittyi valkoiseen savuun. Sitten kun kaasut syttyy, niin kattila hieman humahtaa ja savun tulo loppuu, vain kuumaa ilmaa ja hieman sinertävää savua.

Sytyttely on aika ikävää, eikä tuo todellakaan riitä, että joka aamu sytytän tulet. Tulen töistä, tulet sammunut. Sytytetään uudet tulet. Ja vielä kolmannet yöksi. Helpompi antaa pannun palaa kokoaika ja säätölaitteen säädellä veto. Sitten täytän sen pakkasilla kolme kertaa päivässä, nollakeleillä kaksi kertaa päivässä ja lämpimillä keleillä kerran päivässä. Kulutus suurta ja varaaja 2m3, joten turhan helposti menee vastukset päälle tuollein panospoltossa.


Ihan hyvin mulla on pelannu tuo jatkuva poltto noilla on/off -säätimillä. Eihän se tietenkään niin puhtaasti pala kuin panospoltossa, tervaa valuu kattilasta sen verran että sitä saa lapioida tuhkia poistaessa kattilahuoneen lattioita myöten. Kuumana kun ottaa tuhkat pois niin saattaa tervapuro lorahtaa kattilasta alas

[Zaffodi]

Ilmalämpöpumppujen ottotehoista pakkasilla tuntuu olevan villejäkin käsityksiä ja huhuja liikkeellä. Kuitenkin esim. meikäläisen Mitsu FD25:sen pitäisi maksimissaan kuluttaa muistaakseni jotain 1kW. Eli ei sen enempää vaikka pakkasta olisi -50 astetta. Esim. oma isäni väitti kivenkovaan, että siinä pumpussa on sähkövastukset sisällä ja se voi viedä vaikka 5 kW kun Pena niin sanoi (230V/10A liitännällä ). Pena on eläkkeellä oleva kaveri joka teki työuransa ihan perusduunarina eikä koskaan saanut kansakouluakaan päätökseen mutta kun se kerran niin sanoi niin kai se sitten niin on

Kuitenkin se piti talon lämpimänä kovimmillakin pakkasilla eikä sähköpattereita tarvittu lainkaan. Patterien yhteenlaskettu teho niissä huoneissa joita tuo pumppukin kunnolla lämmittää on 3,6 kW + 1,6kW vielä parista huoneesta joita se lämmittää osittain (eli lähes kokonaan). Patterit oli säädetty 18 asteeseen ja silti talossa oli se 22 (noissa parissa muussa huoneessa oli patterien säätö 21).

Eli pyörihän se sähkömittari pakkasella mutta silti vain tuolla 1 kW kuormalla. Vai onko joku ilpin omistaja mitannut omistaan suurempia ottotehoja?

[Oppes]

Anteeksi että esitin mielipiteitäni. Ei ole tarkoitus loukata ketään. En kuitenkaan mielestäni ole pelkkä asian harrastaja. Olen tutkinut ja miettinyt asiaa sekä teoreettisesti että käytännössä. Mielenkiintoista on todeta että tuo varaavan vesitäytteisen pönttöuunin patentti on mulla. Se on päivätty viime kesäkuussa ja on voimassa tarvittaessa vielä yhdeksän vuotta. Laite julkaistaan lehdessä ensi viikolla ja sarjatuotanto alkaa saman tien. Mistä olette siitä kuulleet?

Vielä sanoisin tuosta lämpövaraajasta vähän. Jos sen tilavuus on 2000 litraa, niin yhden asteen lämpötilan nosto sitoo 2.32 kWh lämpöä. Jos se on paineistettu, sen voi lämmittää 95 asteeseen. Lämpöä pitäisi voida käyttää 45 asteeseen saakka. Tämä lämpötilan lasku luovuttaa lämpöä 116 kWh. Jos se jaetaan 24 tunnilla, voidaan kiinteistöä lämmittää keskimäärin 4,8 kW teholla. Saatko tosiaan tuollaisen lämpömäärän hukattua johonkin? Jos kattila toimii 100 % hyötysuhteella puita kuluisi 25 kg. Jos hyötysuhde on 50 % puita menee 50 kg.

[Maatilallinen]

Vielä sanoisin tuosta lämpövaraajasta vähän. Jos sen tilavuus on 2000 litraa, niin yhden asteen lämpötilan nosto sitoo 2.32 kWh lämpöä. Jos se on paineistettu, sen voi lämmittää 95 asteeseen. Lämpöä pitäisi voida käyttää 45 asteeseen saakka. Tämä lämpötilan lasku luovuttaa lämpöä 116 kWh. Jos se jaetaan 24 tunnilla, voidaan kiinteistöä lämmittää keskimäärin 4,8 kW teholla. Saatko tosiaan tuollaisen lämpömäärän hukattua johonkin? Jos kattila toimii 100 % hyötysuhteella puita kuluisi 25 kg. Jos hyötysuhde on 50 % puita menee 50 kg.

Juu, eli lämpöä ei voida käyttää 45 asteeseen saakka. Nollakelillä patteriverkostoon menee 55 asteinen vesi ja -20 pakkasella 70 asteinen vesi. Eli käytännössä lämmöt pitää olla siellä 70 ja yli talvisin.

Tuo 4,8kW teho hukkuu varmaan helposti hyvinkin lauhoilla keleillä. Nimittäin se vie tuon verran joka yö kun lämmittää sähköllä, ja nollakelilläkin käyttää reippaasti päiväsähköä lisäksi. Noista kiloista en tiedä, mutta 50% hyötysuhde on varmaan aika oikea. Sellaisella -20 pakkasella se syö suunnilleen kolme täyttä pesällistä päivässä. Eli puuta menisi n. 0,5 mottia päivässä. Tekee 50% hyötysuhteella ja koivupuulla n. 400-500kWh vuorokaudessa.

Nyt näillä keleillä sähköä on mennyt n. 100kWh päivässä, josta ainakin 60kWh lämmityssähköä...

Kattila nimittäin näyttää tuolta, joten lämmittelen sähköllä kun lauhempaa.

[Puulämmittäjä]

No ompas maatilallisen Eneka muuttunut tervatehtaaksi. Todennäköisesti kaasutettu märkiä koivu ja mäntypuita suhteellisen kuumassa tilassa. Paloilmaa on säästetty reilusti,kitupoltosta ei tietoakaan. Paremminkin on ollut käytössä kärytyspoltto. Palamishyötysuhde mahdollisesti tuolla 20% seutuvilla. Olen minä kerran aiemminkin vastaavan "tervahaudan" nähnyt, serkun perheessä. No se saatiin paremmalle "tolalle" lämmitystapaa muuttamalla. Nyt ymmärrän sen pihalla leijailevan savupilven ja tulipesän tussahdukset. Näkyvä osa on märistä puista höyrystynyttä vettä ja tulipesätussahdukset ovat räjähdyksiä tulipesässä, häkäkaasu siellä räjähtelee. Millonkahan koko kattilahuone leviää sinne pihalle, kovin vaarallista lämmitystapaa on käytetty. Nyt kun on jo suven aika, kannattaisi suorittaa perusteellinen kattilan puhdistus. Sen jälkeen vain kaksi vuotta kuivuneita puita uuniin ja reilusti happea. Kattilaveden lämpötila ei saa laskea alle 70 asteen lämmityskauden aikana, jos puut yöllä loppuvat pitää lämpö säilyttää kattilaan asennettavilla sähkövastuksilla. Jos jollakulla toisellakin "ritsikkalämmittäjällä" on samanlainen tulipesä talven jälkeen, niin kannattaa hakeutua syksyllä kansalaisopiston kiinnteistönhoito kurssille ja olla erityisen tarkkana sillä tunnilla kun puhutaan puulämmityksestä.

[Maatilallinen]

No ompas maatilallisen Eneka muuttunut tervatehtaaksi. Todennäköisesti kaasutettu märkiä koivu ja mäntypuita suhteellisen kuumassa tilassa. Paloilmaa on säästetty reilusti,kitupoltosta ei tietoakaan. Paremminkin on ollut käytössä kärytyspoltto. Palamishyötysuhde mahdollisesti tuolla 20% seutuvilla. Olen minä kerran aiemminkin vastaavan "tervahaudan" nähnyt, serkun perheessä. No se saatiin paremmalle "tolalle" lämmitystapaa muuttamalla. Nyt ymmärrän sen pihalla leijailevan savupilven ja tulipesän tussahdukset. Näkyvä osa on märistä puista höyrystynyttä vettä ja tulipesätussahdukset ovat räjähdyksiä tulipesässä, häkäkaasu siellä räjähtelee. Millonkahan koko kattilahuone leviää sinne pihalle, kovin vaarallista lämmitystapaa on käytetty. Nyt kun on jo suven aika, kannattaisi suorittaa perusteellinen kattilan puhdistus. Sen jälkeen vain kaksi vuotta kuivuneita puita uuniin ja reilusti happea. Kattilaveden lämpötila ei saa laskea alle 70 asteen lämmityskauden aikana, jos puut yöllä loppuvat pitää lämpö säilyttää kattilaan asennettavilla sähkövastuksilla. Jos jollakulla toisellakin "ritsikkalämmittäjällä" on samanlainen tulipesä talven jälkeen, niin kannattaa hakeutua syksyllä kansalaisopiston kiinnteistönhoito kurssille ja olla erityisen tarkkana sillä tunnilla kun puhutaan puulämmityksestä.

Joo, eli kun siinä on se mun tekemä uusi paloilmansäätäjä niin ilmaluukut avataan täysin auki kun kattilan lämpö laskee alle 78 astetta ja suljetaan täysin kiinni kun kattilalämpö ylittää 85 astetta. Ja kun on ollut nämä lämpimät kelit niin tietysti luukut on kiinni suurimman osan ajasta.

Poltettu vain ja ainoastaan koivupuuta, välillä enemmän märkää ja välillä vähän kuivempaa. On sitä puhdistettukin talvella, ja kylmemmällä kelillä tuota ei niin paljoa tule. Vasta kun tuli nämä lämpimät kelit niin n. kuukaudesssa tuli tuollaiseksi. Talvisin aina olen yleensä lauantaina poistanut tuhkat, ja samalla ottanut pahimpia tervoja taltalla vähän pois, mutta ei sitä noin paljon ole tullut.

Sähkövastukset ovat varaajassa, kattilaveden lämpötila laskee lämmittämättömänä aikana kyllä sinne 30 asteeseen. Toki aina kun tuli pesässä niin yli 70 astetta, latausventtiili avautuu 75 asteessa ja sulkeutuu 70 asteessa. Ennen lämpötilat oli 95 ja 90, mutta kun otin uuden säätimen käyttöön niin laskin lämpötiloja.

Häkäkaasu räjähtelee tosiaan, aina kun on ollut pitkä poltto takana, esim. kova pakkanen ja paljon suihkuttelua, jolloin poltot voi olla pitkiä ja sen jälkeen kun luukut sulkeutuu "kertaiskemällä" niin hetken päästä alkaa humahdella ja savua pölisee tiivisteiden välistä kattilahuoneeseen. Tämä saattaa joskus kestää niin kauan, että kattilahuone täyttyy savulla...

Kerran sattui sellainen juttu, kun lisäsin puita ja suljin sen jälkeen yläluukun niin en laittanut heti "hakoja" kiinni. Hetken päästä tulipesässä taas räjähti ja luukku pomppasi auki ja päästi melkoisen savupilven kattilahuoneeseen.

Pitää tässä kesän aikana tosiaan puhdistella tuo huolella, on sitten ensi talveksi hyvässä kunnossa taas

[Oppes]

Kyllä on kattilan tekijöillä vielä oppimista. Ne on näköjään vielä huonompia kuin pelkäsin. Jos tiedettäis edes jotakin puun polttamisesta, ei kattila olisi tuon näköinen poltetaan sitä miten tahansa.
Ensinnäkin veden lämpötilalla ja palopesän lämpötilalla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Veden 70 asteen lämpötila ei riitä alkuunkaan pitämään liekki kunnossa. Lämpötila pitäisi mieluummin olla 700 astetta. Ilmeisesti valmistaja ei tiedä miten siihen päästään.

Ei palotapahtuman takia ainakaan veden lämpötilaa tarvi pitää korkeana. Minä anna veden nyt kesällä jäähtyä' 30 asteeseen ja tarvittaessa teen tulet. Palopesä on aivan puhdas. Lämmitän nyt 10 asteen ulkolämpötilassa joka toinen päivä veden n. 65 asteeseen ja annan sitten jäähtyä. Sähkövastuksia ei ole.

[Arveccio]

Eiköhän tuossa suurin ongelma ole se että puulla pyritään vastaamaan reaaliaikaiseen kulutukseen ja puun palamista on melko vaikea katkasta kun lämmöntarve pysähtyy. Näin puhtaan teoreettisesti puhuttaessa vois lämmityskierrossa käyttää jotain sellasta nestettä, jonka kiehumispiste olis vaikkapa 200C ja ominaislämpökapasiteetti lähellä vettä tai parempi. Siinä sais 500 litrasesta varaajastakin aikapaljon enemmän irti.

[Oppes]

Teknisesti ongelma on se että puuta yritetään polttaa ja samalla jäähdyttää liekkiä tehokkaasti. Puut pitäisi ensin polttaa ja sitten miettiä miten kaasut jäähdytetään.
Miksi muuten valitaan 35 kW kattila jos vuorokauden maksimi kulutus on 250 kWh? Siihen riittäisi 10 kW uuni jota poltettaisiin jatkuvasti täydellä teholla. 35 kW liekillä vuorokaudessa saadaan jo 840 kWh.

Uskokaa tai älkää mutta pian puunpolton päästöille ja hyötysuhteelle tulee normistot Euroopasta ja niihin olisi syytä varautua täällä Suomessakin. Viimeisessä Koneviestissä sivulla 56 on muuten artikkeli Welsin Energiansäästömessuilta. Jos kiinnostaa, voitte katsoa mihin suuntaan ollaan menossa.

Vettä korvaavaa tai parempaa tai edes lähelle olevaa nestettä ei ole olemassa. Glyserolin kiehumispiste on kyllä lähellä 300 astetta mutta ominaislämpö puolet vedestä. Se sekoittaminen veteen laskee ominaislämpöä vähän veteen verrattuna.

Luulisi että juokseva metalli esimerkiksi elohopea olisi hyvä. Se ominaispaino on 13,5 mutta ominaislämpö toivottoman huono 0,14 kj/kg * aste. Litraa kohti ominaislämpö on vain 1,9 eli 1/4 vedestä. Sula tina ( yli + 232 astetta) on suunnilleen samanlainen.

[Kojootti]

Teknisesti ongelma on se että puuta yritetään polttaa ja samalla jäähdyttää liekkiä tehokkaasti. Puut pitäisi ensin polttaa ja sitten miettiä miten kaasut jäähdytetään.
Miksi muuten valitaan 35 kW kattila jos vuorokauden maksimi kulutus on 250 kWh? Siihen riittäisi 10 kW uuni jota poltettaisiin jatkuvasti täydellä teholla. 35 kW liekillä vuorokaudessa saadaan jo 840 kWh.

Uskokaa tai älkää mutta pian puunpolton päästöille ja hyötysuhteelle tulee normistot Euroopasta ja niihin olisi syytä varautua täällä Suomessakin. Viimeisessä Koneviestissä sivulla 56 on muuten artikkeli Welsin Energiansäästömessuilta. Jos kiinnostaa, voitte katsoa mihin suuntaan ollaan menossa.

Vettä korvaavaa tai parempaa tai edes lähelle olevaa nestettä ei ole olemassa. Glyserolin kiehumispiste on kyllä lähellä 300 astetta mutta ominaislämpö puolet vedestä. Se sekoittaminen veteen laskee ominaislämpöä vähän veteen verrattuna.

Luulisi että juokseva metalli esimerkiksi elohopea olisi hyvä. Se ominaispaino on 13,5 mutta ominaislämpö toivottoman huono 0,14 kj/kg * aste. Litraa kohti ominaislämpö on vain 1,9 eli 1/4 vedestä. Sula tina ( yli + 232 astetta) on suunnilleen samanlainen.

Ei oo nyt Koneviestiä tässä saatavilla, joten mitkä oli pääpointit siellä energiansäästäömessuilla? Mihin suuntaan esim. puun käytössä lämmityksessä ollaan sitten menossa?

[Oppes]

Pelletti näyttää olevan pääasiallinen polttoaine mutta klapikattiloitakin on. Tehot näyttäis olevan pienenemään päin ja on yritetty saada palotapahtuma hyväksi isommalla tehoalueella. On pellettikattila joka toimii 1,6 - 6 kW tehovälillä. Siinä on automaattinen syöttöruuvi ja sen luvataan toimivan jatkuvalla poltolla ilman varaajaa. Tällainen vaatii käsittääkseni kuitenkin asennuksen kattilahuoneeseen automaattisyötön vuoksi, ei siis olohuoneeseen.
Sitten on automaattisytytyksiä ja kosketusnäyttöjä ym. Automaattisytytys toimii niin että uunissa on pieni luukku jonka sisään laitetaan sytykkeet. Kun luukku suljetaan hehkutulppa sytyttää uunin. Ulkonäöt ovat nykyaikaiset eivätkä muistuta vahoja muurattuja. On puujäljitelmää ym.

Aurinkokennoilla hajotetaan vettä vedyksi ja hapeksi ja ne kerätään painepulloon ja muutetaan myöhemmin tarvittaessa polttokennolla takaisin sähköksi. Sitten on patterikohtaiset kiertovesipumput termostaattiventtiilin tilalla. Näyttäis muuten että vesi kiertäisi alhaalta ylöspäin, jota minäkin olen suunnitellut.

Tässä samalla esitän vähän lisää ajatusta tuohon aiemmin puheena olleeseen "kitupolttoon". Siinä maatilallinen kertoi että ei veden lämpötilaa voi laskea esimerkiksi 50 kun sähkölämmitys menee päälle.
Luulisin että hänellä on ulkoilman lämpötilan mukaan säätyvä patteriveden säädin. Kuka on määritellyt että patteriin menevä vesi pitää olla noin kuumaa? Yleensä nimittäin vain 10 senttiä patterin yläosasta on kuuma ja loppu huoneen lämpöinen. Patteriventtiili rajoittaa virtausta eli patterin tehollista pinta-alaa. Patterien koko on kuitenkin mitoitettu niin että se riittää myös talon lämmittämisen vaikka + 5 asteesta 20 asteeseen ilman että vesi nostetaan sataan. Lämpötilan säilyttäminen ei vaadi koko tehoa. Siis tuo lähtöveden lämpötila on vain säädetty, ei mikään ehdoton totuus.
Samoin on laita noiden sähkövastusten kanssa varaajassa. Miksi ne on säädetty menemään päälle noin korkeassa lämpötilassa? Ei varaajan lämpötilan tarvitse pysyä vakiona. Jos järjestelmä olisi minun, säätäisin vastukset päälle 50 asteessa. Sitten lämmittäisin aina varaajan 100 asteeseen täydellä teholla. Se sietää sen hyvin koska on paineistettu, eikä kiehu vielä sadassa. Kahden kuution varaajaan mahtuisi näin 116 kWh joka voitaisiin sitten käyttää ilman sähkövastuksia. Jos 50 ei riitä ja sisälle tulee kylmä, sitä voi asteittain nostaa.

[Maatilallinen]

Tässä samalla esitän vähän lisää ajatusta tuohon aiemmin puheena olleeseen "kitupolttoon". Siinä maatilallinen kertoi että ei veden lämpötilaa voi laskea esimerkiksi 50 kun sähkölämmitys menee päälle.
Luulisin että hänellä on ulkoilman lämpötilan mukaan säätyvä patteriveden säädin. Kuka on määritellyt että patteriin menevä vesi pitää olla noin kuumaa? Yleensä nimittäin vain 10 senttiä patterin yläosasta on kuuma ja loppu huoneen lämpöinen. Patteriventtiili rajoittaa virtausta eli patterin tehollista pinta-alaa. Patterien koko on kuitenkin mitoitettu niin että se riittää myös talon lämmittämisen vaikka + 5 asteesta 20 asteeseen ilman että vesi nostetaan sataan. Lämpötilan säilyttäminen ei vaadi koko tehoa. Siis tuo lähtöveden lämpötila on vain säädetty, ei mikään ehdoton totuus.
Samoin on laita noiden sähkövastusten kanssa varaajassa. Miksi ne on säädetty menemään päälle noin korkeassa lämpötilassa? Ei varaajan lämpötilan tarvitse pysyä vakiona. Jos järjestelmä olisi minun, säätäisin vastukset päälle 50 asteessa. Sitten lämmittäisin aina varaajan 100 asteeseen täydellä teholla. Se sietää sen hyvin koska on paineistettu, eikä kiehu vielä sadassa. Kahden kuution varaajaan mahtuisi näin 116 kWh joka voitaisiin sitten käyttää ilman sähkövastuksia. Jos 50 ei riitä ja sisälle tulee kylmä, sitä voi asteittain nostaa.

Sähkölämmitys menee itse asiassa talvisin päälle 70 asteessa. Juu, eli on mulla Ouman EH-201L -säätölaite, ja itse olen määritellyt säätökäyrät seuraavasti: +20/28c, 0/58c, -20/70c. Eli nollakelissä menee jo 58 asteinen vesi. Mulla kai on mitoitettu patterit siten että jossain -30 paikkeilla menisi noin 70 asteista vettä. Mutta, mutta, mullapa on talossa 25 astetta lämmintä joten tuo ei ihan riitä.

Tyynellä kelillä patterit ovat n. puoliksi lämpimiä, mutta sitten tuulisella kelillä tulikuumia. Kovalla pakkasella ovat myös niin kuumia että pöly käryää ja kädet palaa hetkessä. Mutta lämpö pysyy siinä 25 asteessa, eli homma kunnossa.

Nyt mulla menee vastukset 58 asteessa päälle, kun lämmitän kesät sähköllä. Sitten kun aloitan puulämmityksen, nostan tuon 65 asteeseen ja kovien pakkasten tullessa 70 asteeseen.

116kWh on vain n. yksi kolmasosa pakkaspäivän (n. -20) lämmöntarpeesta, joten ei oikein riitä toi varaaja ilman jatkuvaa polttoa pakkasella. Lauhalla riittäisi, mutta helpompi polttaa jatkuvasti.

[Oppes]

On vähän keskustelu lämmityksestä laantunut kun oli hellettä. Nyt kuitenkin ruvetaan valmistautumaan ensi talveen.
Minusta lämmityksessä pitää tehdä vain välttämätön koska kaikki muu on turhaa. Miksi pitäisi lämmittää sähköllä jos kerran lämmittää puilla? Miksi pitää varaajan lämpötilan vakiona, vai eikö riitä että huoneessa on vakio lämpötila? Olen käsittänyt että tällä palstalla etsittäisiin keinoja päästä helpommalla ja halvemmalla. Energian ja puiden tuhlaamisella Suomessa on pitkät ja ansiokkaat perinteet. Mielipiteitäni voitte lukea vesimiilu.fi kotisivultani.