Eli käytiin kattomassa taloa ja se näytti ja oli tiloiltaan meille sopiva. Huoneita riitävästi ja mukava tontti lähellä keskustaa. Mutta nyt huolettaa kellarikerroksessa oleva "vesijälki".
Elikkä talo on kalliolle rakennettu, ja kellari kerros on sellainen, että sinne on tehty sauna, ja sitten on talon mittainen autotalli. Ja sitten on jälkikäteen jotenkin louhittu kallioon vielä yksi huone tavallaan saunan viereen/taakse, jossa on leivinuuni. Tämän huoneen seinästä on tihuttanut vettä! Myyjä itse vähätteli asiaa, ja sanoi että tila kuivaa kyllä itsellään, enkä tarkkaan muista mistä vuoto johtuu.
Seinät ja lattia huoneessa on betonia. Voiko olla mahdollista että vesi olisi jotain esim. pohjavettä mikä tulee jostain kallion halkeamasta? Tontilla on nimittäin kaivo ja se on jotain 7 - 10m talosta. Onkohan tuollaiselle asialle mitään tehtävissä? vettä ei ole tullut paljoa, mutta eihän se varmaan hyväksi ole! Niin ja mitä haittaa siitä niinkuin käytännössä on? Hometta kenties?? Harmittaa vaan kun talo on muuten kiva ja tontti on 1737 neliöö, ja hintakaan ei ole mikään kauhea, paitsi tietty siinä tapauksessa että koko talo kastuu tuosta vuodosta, 85000€, siis pyynti.
Kertokaa nyt ihmeessä mitä tehdä!!!
RMT:n hinku
-
maanma
- Moderaattori
- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Onko kivensisässä ja koska tehty
Onko kuvailemasi huone (rinteessä) ns. kiven/kallion sisässä?
Koska se lisähuone on tehty?
Jos se lisähuone on ihan lähiaikoina tehty rakennustapaohjeiden vastaisesti vastaa myyjä rakennusvirheestä. Muussa tapauksessa vastaatte siitä yhdessä noin puoliksi.
Koska se lisähuone on tehty?
Jos se lisähuone on ihan lähiaikoina tehty rakennustapaohjeiden vastaisesti vastaa myyjä rakennusvirheestä. Muussa tapauksessa vastaatte siitä yhdessä noin puoliksi.
Soitin myyjälle ja kyselin lisää. Huone on ollut kylmillään noin 20v. pelkkänä varastotilana. Mutta kuitenkin se on jälkikäteen räjäytetty sinne kallioon. Ja myyjä myös arveli että sokkeli on haljennut siinä hommassa. Silloin kun tilaa käytettiin eli leivinuunia lämmiteltiin vettä ei kuulemma ilmennyt, eli vuoto on aika pientä. Korjaukseksi ehdotti että kaivaisi perustaa esiin sen verran mitä tarvii ja muuraisi tai pikeäisi halkeama kohdan. Talon ympärillä ei kyllä paljoa maata ole, kuten sanoin on kalliolle tehty, mutta se mitä siinä on siihen varmaan salaoja kannattaisi laittaa jos ei ole.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Rakentaminen kallioon kiinni on kosteusteknisesti rakennusvirhe numero yksi.
Veden tulon ja kosteuden kerääntymisen estäminen saattaa olla melko vaikea toimenpide.
Myös sisäpuolen rakenteiden tiivistäminen maalaamalla tai lämpöeristämällä useinmiten lisää kosteusteknillisiä ongelmia.
Pahin on tilanne silloin kun kallion pinta kaatuu kohti talon perustusta ja perustuksen vierestä löytyy kallion koloja, niinsanottuja vesitaskuja.
Usein joudutaan louhimaan kanaali ympäri talon salaojituksen saamiseksi riittävän alas ( 30 cm lattiapinnasta ). Mikäli 100 metrin säteeltä löytyy muita taloja täytyy ne videokuvata ja dokumentoida halkeamat, lisäksi työ on melko hidasta ja maksaa paljon.
Sanoisin ettei täydellistä lopputulosta tahdo saada aikaiseksi.
Muita poppakonsteja ovat: Leikkaaminen timanttilaikalla uria kallioon, joita pitkin vesi virtaisi pois rakennuksesta. Vesitaskujen mahdollinen täyttäminen, mikä on varsin riskialtis ratkaisu. Tiiviin putken johtaminen talon alitse vesitaskun pohjalta. Vedenohjauspalkin rakentaminen kallioon talon yläpuolelle. Kiinteän uppopumpun tai useamman asentaminen lattian alle syvimpään kohtaan. Kallioon voi myös porata timantilla kaivokuopan josta vesi pumpataan uppopumpulla pois jne...
Siis kellarin, joka on rakennettu kallioon asumiskäyttöön ottaminen on varsin haastavaa.
Mikäli tilaa ei oteta asumiskäyttöön olisi tilan lämpötilaa saatava nostettua, kondensoitumisen estämiseksi ja kuivumisen parantamiseksi. Riittävä tuuletus tulisu varmistaa, varsinkin kesäaikaan, jotta lämmin kesäilma lämmittäisi tilaa ja ylimääräinen kosteus tuulettuisi pois. Myös talviaikaan olisi syytä ilman vaihtua, mutta vähemmän.
Kiinteästä koneellisesta kuivaajasta saattaisi myös löytyä kohtuuhintainen ratkaisu, näitä voit tiedustella kuivausalan liikkeistä esim. Munterssilta.
Kiinteitä kuivaajia on kahta päätyyppiä Kondenssikuivaajia ja Sorbtiokuivaajia, joiden Hygrostaatti asennetaan 50 % suhteelliseen kosteusarvoon ja näin kone säätää sisäilman kosteudeksi alle 50 % RF.
Korjauksessa kannattaa hyödyntää salaojittavien lämmöneristeiden ulospäinkuivaavaa ominaisuutta, sekä lattioissa kapillaarikatkoa, joka on max 5 mm.
Lujuusteknisestihän rakenne kiinni kalliossa on ongelmaton ja rakenteet ovat yleisesti varsin hyvässä kunnossa.
Kallioon kiinni rakennetuissa taloissa kosteusteknisten korjausten hinta haarukka on niin suuri, ettei kustannuksista voi sanoa mitään ennenkuin ympärys on kaivettu auki ja voidaan nähdä tarvittavien toimenpiteiden laajuus. Meillä kalleimmat korjaukset maansiirtotöiden osalta rintamamiestaloissa ovat ylittäneet 30 000 €, mutta halvimmillaan on päästy 10 000 € kustannuksilla. Mutta tiedän myös tapauksia, joissa hintaa on kertynyt paljon ja tilanne on huonontunut entisestään, kun vesi on etsinyt uusia reittejä.
Veden tulon ja kosteuden kerääntymisen estäminen saattaa olla melko vaikea toimenpide.
Myös sisäpuolen rakenteiden tiivistäminen maalaamalla tai lämpöeristämällä useinmiten lisää kosteusteknillisiä ongelmia.
Pahin on tilanne silloin kun kallion pinta kaatuu kohti talon perustusta ja perustuksen vierestä löytyy kallion koloja, niinsanottuja vesitaskuja.
Usein joudutaan louhimaan kanaali ympäri talon salaojituksen saamiseksi riittävän alas ( 30 cm lattiapinnasta ). Mikäli 100 metrin säteeltä löytyy muita taloja täytyy ne videokuvata ja dokumentoida halkeamat, lisäksi työ on melko hidasta ja maksaa paljon.
Sanoisin ettei täydellistä lopputulosta tahdo saada aikaiseksi.
Muita poppakonsteja ovat: Leikkaaminen timanttilaikalla uria kallioon, joita pitkin vesi virtaisi pois rakennuksesta. Vesitaskujen mahdollinen täyttäminen, mikä on varsin riskialtis ratkaisu. Tiiviin putken johtaminen talon alitse vesitaskun pohjalta. Vedenohjauspalkin rakentaminen kallioon talon yläpuolelle. Kiinteän uppopumpun tai useamman asentaminen lattian alle syvimpään kohtaan. Kallioon voi myös porata timantilla kaivokuopan josta vesi pumpataan uppopumpulla pois jne...
Siis kellarin, joka on rakennettu kallioon asumiskäyttöön ottaminen on varsin haastavaa.
Mikäli tilaa ei oteta asumiskäyttöön olisi tilan lämpötilaa saatava nostettua, kondensoitumisen estämiseksi ja kuivumisen parantamiseksi. Riittävä tuuletus tulisu varmistaa, varsinkin kesäaikaan, jotta lämmin kesäilma lämmittäisi tilaa ja ylimääräinen kosteus tuulettuisi pois. Myös talviaikaan olisi syytä ilman vaihtua, mutta vähemmän.
Kiinteästä koneellisesta kuivaajasta saattaisi myös löytyä kohtuuhintainen ratkaisu, näitä voit tiedustella kuivausalan liikkeistä esim. Munterssilta.
Kiinteitä kuivaajia on kahta päätyyppiä Kondenssikuivaajia ja Sorbtiokuivaajia, joiden Hygrostaatti asennetaan 50 % suhteelliseen kosteusarvoon ja näin kone säätää sisäilman kosteudeksi alle 50 % RF.
Korjauksessa kannattaa hyödyntää salaojittavien lämmöneristeiden ulospäinkuivaavaa ominaisuutta, sekä lattioissa kapillaarikatkoa, joka on max 5 mm.
Lujuusteknisestihän rakenne kiinni kalliossa on ongelmaton ja rakenteet ovat yleisesti varsin hyvässä kunnossa.
Kallioon kiinni rakennetuissa taloissa kosteusteknisten korjausten hinta haarukka on niin suuri, ettei kustannuksista voi sanoa mitään ennenkuin ympärys on kaivettu auki ja voidaan nähdä tarvittavien toimenpiteiden laajuus. Meillä kalleimmat korjaukset maansiirtotöiden osalta rintamamiestaloissa ovat ylittäneet 30 000 €, mutta halvimmillaan on päästy 10 000 € kustannuksilla. Mutta tiedän myös tapauksia, joissa hintaa on kertynyt paljon ja tilanne on huonontunut entisestään, kun vesi on etsinyt uusia reittejä.
kuten m.alander esittää, jollain se vesi on poistettava jos sitä kerran kellariin tulee. jos systeemi on toiminut noin 20 vuotta eikä mitään vaurioita siitä ole näkyvissä, saattaisi olla että suht. turvallisin mielin menisi vielä toinenkin mokoma ennen kuin korjaus on pakko tehdä.
perustusten (pieniä) halkeamia löytyy useimmista rmt:stä, ja ne ovat useimmiten tulleet jo talon alkuvaiheissa kun rakennus on "hakenut paikkansa". yleensä tällaiset eivät kerran asetuttuaan ole sitten muuttuneet enempää - jos ei ole tehty vääränlaisia salaojia tms.
pienten rakojen paikkaus menee helposti ja materiaaleja on jokaisella massanvalmistajalla. isot onkin sitten eri asia.
mutta: jos tuo märkyys arveluttaa (ainakin minut pistäisi miettimään), kannattaa kirjata kauppakirjaan tietty alennus kauppahinnasta ko. asian johdosta: tällainen on helpompi neuvotella myyjän kanssa, koska ehto samalla vapauttaa myyjän vastuusta ko. virheen suhteen. tutki kosteusvauriot, ja ota mielellään ammattilainen mukaan tutkimaan.
molemmille (myyjä ja ostaja) hankalampi on ehto siitä, että myyjä jollain tavalla/summalla on vastuussa jos virhe aiheuttaa kuluja: rahojen saanti voi olla hankalaa, ja myyjä varmaan haluaa mieluiten kokonaan irti talosta kaupan jälkeen ilman mahdollisesti ilmaantuvia jälkiselvittelyjä.
selvintä kuitenkin on kirjata asia jollain lailla: virheestä tietoisen ostajan yleensä katsotaan hyväksynen virheen eikä voi vaatia myyjää osallistumaan korjaukseen...
perustusten (pieniä) halkeamia löytyy useimmista rmt:stä, ja ne ovat useimmiten tulleet jo talon alkuvaiheissa kun rakennus on "hakenut paikkansa". yleensä tällaiset eivät kerran asetuttuaan ole sitten muuttuneet enempää - jos ei ole tehty vääränlaisia salaojia tms.
pienten rakojen paikkaus menee helposti ja materiaaleja on jokaisella massanvalmistajalla. isot onkin sitten eri asia.
mutta: jos tuo märkyys arveluttaa (ainakin minut pistäisi miettimään), kannattaa kirjata kauppakirjaan tietty alennus kauppahinnasta ko. asian johdosta: tällainen on helpompi neuvotella myyjän kanssa, koska ehto samalla vapauttaa myyjän vastuusta ko. virheen suhteen. tutki kosteusvauriot, ja ota mielellään ammattilainen mukaan tutkimaan.
molemmille (myyjä ja ostaja) hankalampi on ehto siitä, että myyjä jollain tavalla/summalla on vastuussa jos virhe aiheuttaa kuluja: rahojen saanti voi olla hankalaa, ja myyjä varmaan haluaa mieluiten kokonaan irti talosta kaupan jälkeen ilman mahdollisesti ilmaantuvia jälkiselvittelyjä.
selvintä kuitenkin on kirjata asia jollain lailla: virheestä tietoisen ostajan yleensä katsotaan hyväksynen virheen eikä voi vaatia myyjää osallistumaan korjaukseen...