Kellariin ilmestynyt hometta

[Haneli]

Meillä on 20-luvun lopussa rakennettu talo jossa on kellari. Talo on soraharjulla ja maa-aines on hienoa hiekkaa. Perustukset ovat betonia. Noin 15 vuotta sitten edelliset asukkaat maalasivat kellarin betoniseinät ja -lattian. Valitettavasti en osaa sanoa mitä maalia on käytetty. Muita eristyksiä kellarin sisäpuolella ei ole. Kolmella seinällä neljästä on vanhat patolevyt ja salaojat (laitettu joskus 80-luvun alussa). Nämä seinät ovat olleet kuivia ja oireettomia koko sen ajan kun olemme talossa asuneet (reipas 4 vuotta). Neljäs seinä, jolta kyseiset kosteussuojat puuttuvat, on puskenut kellariin suola-/kalkkihärmää. Lisäksi kellarin lattiasta on noussut hiukan samanlaista härmää. Olemme tehneet aineelle vesitestin ja se liukenee samantein veteen, joten homeesta ei ole ollut kyse. Koska kuulemma tuo kalkkihärmän puskeminen seinistä on kosteuden merkki, ja saattaa pidemmän päälle aiheuttaa ongelmia, päätimme laittaa myös tämän viimeisen seinän kosteussuojat kuntoon tänä kesänä. Kesäkuun lopussa kyseiselle seinälle laitettiin salaojitus, patolevy ja uusittiin sadevesiputket. Patolevy on sitä "nypyllistä" mallia. Tilasimme urakan alan ammattilaisilta ja kaiken pitäisi olla oikein asennettu.

Nyt tilanne on se, että kalkkihärmää tulee seinästä entistä enemmän, ja yhteen kohtaan seinässä lähelle lattiaa on ilmestynyt silmin nähden hometta. Mistä ihmeestä voi olla kyse? Luulimme, että kosteussuojien asennus olisi ratkaisu aiempaan kosteusongelmaan, mutta onko se voinutkin pahentaa tilannetta? Kosteussuojat asennettiin heti kun maa oli kaivettu auki, eli betonin ei annettu kuivua (en tiedä onko se yleensä tapana). Voiko kyse olla nyt siitä, että betoni hetkellisesti kuivuu sisäänpäin, vai onko meillä käsissämme isompi ongelma? Lattiasta tosiaan puskee hieman tuota kalkkihärmää, mutta siinä ei ole suurempia kosteusvaurioita. Kellarista löytyy joka seinältä läpi vuoden auki olevat tuuletusräppänät. Tarkoituksenamme ei ole remontoida kellariin asuttavia tiloja, vaan se toimii lämpimänä varastona.

Kiitokset neuvoista!

[Haneli]

Lisäystä vielä edelliseen, että maali jolla seinät on maalattu varmistui kalkkimaaliksi. Olemme miettineet, että syynä voi toki olla myös kapillaarisesti nouseva kosteus, mutta hieman kummastuttaa kun kosteus rajoittuu näin selkeästi vain yhteen seinään.

[Limes]

Onko sadevesiviemäreiden keräämien vesien purku kuinka hoidettu ?
Jos esim kokoojakaivossa on padotusventtiilissä häikkää jouhtuu sadevedet salaojien kautta perustuksiin.

[Haneli]

Sadevedet johdetaan vanhaan syvään kaivoon, jossa veden korkeus on tällä hetkellä n. 3 metrin syvyydessä, voi olla syvemmälläkin. Kaivon vesi ei ole juomakelpoista ja olemme käyttäneet sitä lähinnä pihaan ja auton pesuun. Kellarin lattia on mielestäni hieman korkeammalla kuin padotuskorkeus, mutta en ole tuosta täysin varma.

[ibix]

käsittääkseni kalkkihärmää alkaa tulla kun betoni kuivuu? toki se tarkoittaa että se on ollut liian märkä. eli voiskohan kalkkihärmän pukkaaminen johtua siitä että seinä on alkanut kuivumaan pikkuhiljaa?

onko havaintoa että kuinka paljon seiniin kertyy kondenssivettä, kesä oli tosi lämmin ja jos kellarissa on 15-17 asteen lämpötila ja maata vasten oleva muuri jossain 10 asteen tienoilla on lämpimät kesäilmat tuoneet tuuletusräppänistä kasapäin vettä joka sitten on pitänyt seinät märkänä?

[Hejää80]

Suolojen ja mineraalien kiteytyminen näkyviksi kiteiksi tosiaan kait tapahtuu vasta rakenteen kuivuessa. Kuivaan päin suuntautuva kosteuden siirtymä on kuljettanut suolaa rakenteesta vuosikausia kohti pintaa ja nyt se kuivuu ja kiteytyy.

Mistä tiedätte että teillä on silminnähtävää hometta? Tosin noin vanhoissa maanvaraisissa betonirakenteissa on väistämättä satoja erilaisia homeita joita maaperässä on, mutta niistä ei ole suurempaa haittaa kunhan ongelmaa ei pahenneta eikä rakenteiden suhteellinen kosteus ja muut olosuhteet muutu merkittävästi otollisemmiksi homeiden kasvun kannalta, jolloin itiötuotanto pääsee alkuun pinnoilla.

Oikein päin asennettu patolevy joka katkaisee pystyseinän kapillaarisen siirtymän parantaa asiaa merkittävästi verrattuna aiempaan maakosteaan sora tai hiesutäyttöön, vaikkei se paras ratkaisu olisikaan. Mm hulevesien joutumista levyn ja seinän väliin on estettävä ylälistoilla, kaadoilla, ränneillä ja sadevesien ohjauksella.

Toivottavasti sadevesiputkia ei kuitenkaan kytketty perustuksien vieressä salaojaputkiin.

[Matti Alander]

Edellä onkin asioita selvennyt. Hieno hiekka on huono kapillaarikatko ja muutenkin talo käyttäytyy maan pinnalle levitetyn pressun tavoin, keräten kosteutta alleen. Koska rakenteessa ei ole lämmöneristystä, siirtyy kosteutta helposti myös vesihöyrynä kohti huonetilaa lämpötilaerojen puuttuessa.
Pohjavesi ongelma on pois suljettu salaojituksella, mutta kosteutta siirtyy kapillaarisesti imeytymällä rakenteisiin ja niiden kuivuesa sisäänpäin syntyy kellarinseinän ja lattian pintaan valkoista suolaa.
Patolevystä on sinänsä etua, mutta se muodostaa myös höyrynsulun ulkopintaan, koloon kuivuminen on mahdollista ainoastaan sisäänpäin.
Toimintaa kannattaa seurata ja huolehtia tuuletuksesta myös talviaikaan, jolloin ulkoilma on kuivaa. Uskoisin että suolojen pursuaminen vähitellen pienenee, koska se on merkki rakenteen kuivumisesta. Seinän mustuminen taas on merkki rakenteen kastumisesta.
Kuivumista voidaan tehostaa myös lämmittämällä ja mahdollisesti käyttämällä ilmankuivaajaa.

[Haneli]

Kiitoksia vastauksista!

Sehän tässä meillä onkin ollut pelkona, että ei kai olla pahennettu tilannetta kellarissa kosteussuojarempoilla. Patolevyn pitäisi olla oikein päin asennettu (nyppylät seinää päin), päällä on lista, ja ylempänä seinässä on vielä toinen talon tyyliin kuuluva puinen "tippalista". Rempan yhteydessä myös kaatoja korjattiin pois päin taloa. Sadevedet ja pohjavedet kohtaavat toisensa vasta kaivossa, eli putkia ei ole kytketty toisiinsa talon vierustalla.

Huh, hyvä kuulla, että lisääntynyt suolojen pursuaminen olisi merkki kuivumisesta. Mutta tosiaan yhdessä nurkassa seinä lähellä lattiaa on nyt kesän aikana mustunut. Kyseisestä kohdasta ei puskenut lainkaan kalkkihärmää, vaan seinä on ihan kova. Täytyy myöntää, että en ole nyt täysin varma oliko mustumista tapahtunut jo ennen salaojaremppoja, mutta homeet ovat ilmestyneet vasta nyt viimeisen kuukauden aikana. Olemme päätelleet aineen homeeksi siitä, että seinä on tosiaan mustunut, siinä on vähän mustia pilkkuja ja vihreää sammaleen tyyppistä orgaanista ainesta. Lisäksi seinä haisi tältä kohdalta voimakkaasti sille "perunakellarille". Tämä ilmiö on hyvin paikallinen, vain yhdessä kellarin nurkkauksessa. Kolme muuta kellarin seinää ovat täysin kuivia, niistä ei puske edes härmää, ja muuten tältä "ongelmaseinältä" puskee vain tuota kalkkihärmää. Muutama kuvakin tuosta tuli räpsittyä, mutta en nyt saanut siirettyä niitä koneelle.

Voisikohan tuossa kyseessä olla tuo kondenssivesi? Tosin kellarin seinät eivät ole silmin nähden kärsineet kondenssivedestä, ts. eivät ole kesäisin olleet märkiä, mutta vesiputket (pintavedoilla kellarin katossa) tiputtavat kesähelteillä kondenssivettä. Pesimme seinän homeenpoistolla minkä jälkeen seinä näytti ja tuntui hyväkuntoiselta, eli betoni ei murtuile vaan on kivikova, ja kalkkimaalikin on tiukasti paikoillaan. Ymmärrän toki, että homepesu ei vie mikrobikasvustoja kokonaan mennessään, vaan meillä on sama ongelma edessä myöhemmin jos ongelman aiheuttaja ei poistu. Mutta sitä tässä nyt juuri pohditaan, että mikä tuon ongelman aiheuttaa :) Pieni kosteus kellarissa ei sinänsä meitä haittaa, sillä emme suunnittele tiloista asuttavia. Eniten meitä huolestuttaa se, että kosteus pääsee nousemaan ylempiin puurakenteisiin ja sitä kautta asuintiloihin.

Lämpöpumppu pöhisee nyt kellarissa, ja mietimme tuota ilmankuivaimen hankkimista. Missä vaiheessa asiasta kannattaa toden teolla huolestua, ts. mitä merkkejä meidän kannattaa nyt tarkkailla jottei kosteus pääse ylärakenteisiin? Kuinka kauan mahdollinen kuivaminen ja suolahärmän voimakas puskeminen jatkuu? Tosin tuo taitaa olla ihan tapauskohtaista.. Maanantaina aiomme pyytää kosteusmittauksen. Mikä olisi hyvä kosteusprosentti lämpimälle varastokellarille? Ymmärtääkseni jos mennään yli 80% niin homeilla alkaa olla suotuisat olosuhteet, mutta mikä olisi optimaalisin kosteusprosentti?

Kiitokset jälleen avusta :)

[ibix]

oosuhteet voi periaatteessa määritellä lämptilan ja kosteuden suhteena. joku täällä joskus sanoi että home on sellainen öttiäinen joka pitää lämpimästä ja kosteasta, jos toinen poistetaan, niin home ei pärjää. mitä lämpimämpää on sitä alhaisempi kosteusprosentti (ilman suhteellinen kosteus) tulee olla, toki kun mennään yli 40°C, niin saa olla myös kosteaa :D

eli jos on 21°C, niin kosteuden ollessa yli 60% alkaa home jylläämään tai jos on kellarissa vain 15°C, niin pitää olla yli 70% ilman kosteus tai jos on 10°C, niin silloin 80%.

[wekkuli]

Jos kellarista löytyy lattiakaivo, niin hae ilmankuivaaja. Reilu satkulla niitä löytyy. Meilläkin semmoinen pöhisee kellarissa kun siellä on myös pyykinpesukone. Mulla se on vielä ajastinkellon perässä, ettei tuhise koko ajan, vaan oisko muistaakseni parissa neljän tunnin jaksossa per vrk. Ja kosteusmittari mulla on myös kellarissa, en jaksa enää seurailla, mutta kun tuon ilmankuivaimen joitain vuosia sitten laitoin kellariin tsekkailin kyllä että toimii myös.

[sani]

Hyvä asia on, että teillä ei ole kellarin seiniä peitetty millään rakenteilla ja kalkkimaalikin hengittää. Nyt ne pääsevät kuivamaan kellarin huonetilaan. Johtaako kellarista joku ilmahormi savupiippuun? Onhan se tuuletusreitti auki?

Yksi seikka, joka saattaa yllättävällä tavalla muuttaa kosteusolosuhteita, on pihakoivun kaataminen talon läheltä. Koivut käyttävät satoja litroja päivässä vettä, joten koivun kaataminen voi aiheuttaa suurempaa kosteutta maaperässä. Onko teillä kaadettu pihakoivuja viime aikoina?

Eräs seikka, joka korjauksen yhteydessä saatetaan tuhota, on maanpinnan läheisyydessä oleva savisaartokerros. Tuon ikäisissä taloissa saattaa usein olla talon ympärille tehty saveus, joka johtaa rakennuksesta poispäin.

[rudanko]

Tottakai hometta on eletään ja ollaa. pitäisi jonkun ammattilaisen tulla katsomaan paikat ?

[Haneli]

Kiitos ibix kosteusprosenttiselvennyksestä :)

Tarkoituksenamme on nyt hankkia ilmankuivain kellariin, ja mahdollisesti sellainen malli jossa olisi koteusmittari mukana. Hmmm tuota ilmahormiin johtavaa aukkoa ei taida kyllä kellarista löytyä. Täytyy vielä varmistaa, sillä kellarin katossa on muutamia reikiä, enkä ihan tarkkaan tiedä mihin kaikkialle ne johtaa. Vanha talo kun on kyseessä.

Jos talossa on ollut savisaartokerros niin se on kyllä hävinnyt jo edellisten remonttien myötä, harmin paikka. Tuollaisesta en ollut ennen kuullutkaan. Tuosta olimmekin tietoisia, että koivut käyttävät paljon vettä. Niitä löytyy takapihalta pari kappaletta ja toivotaan, että ne siellä vielä monta vuotta ovat pystyssä. Nekin kun ovat jo hyvässä iässä :)

Kaupungilta tulee ammattilainen vielä tänään paikan päälle vielä arvioimaan tilannetta, joten eiköhän tämä tästä selviä. Kiitokset avusta!

[wekkuli]

^Saahan sen kosteusmittarin sinne erikseenkin ostettua. Itse yleensä olen huomannut, että talvisin, kun ulkoilma on kuivaa ja maa roudassa, on se ilma myös kuivaa kellarissa. Ja talvisin sitten saatan pistää nuo kuivaajat kiinni, kun ei siellä ole mitään kuivattavaa, näkee sen sekä mittarista että siitä kun ei härvelin putkesta mitään tipu tai ei vesisäiliö täyty vaikka aparaatti surraa.