riskirakenne 60-luvulta...
riskirakenne 60-luvulta...
liityinpä joukkoon veikeään..
eli millaisia ratkaisuja muilla tulisi mieleen seuraavassa tilanteessa? tontti on sitten täysin hiekka maata..
entinen rakenne ,maasta ylöspäin lattiassa: hiekka,betoni-laatta,puru,rossi lattia,betoni laatan pinnasta kynnyksien alapintaan 380mm,joka myös "perslankun" alapinta.
nyky tilanne: rossi purettu ja purut imuroitu pois,laatta+sokkeli täysin kuiva
korjaus ehdotuksia tuossa kysellyt ja kuunnellut,koska aikomuksena laittaa vesikierto-lattia lämmitys.
ehdotus 1:laatta,leca-sora 100mm,eps 100mm,eps 50mm,verkko,putket ja valu 80mm
ehdotus 2:laatta,6-16 pesty sepeli 100mm,eps 100m,eps 50mm,verkko,putket,valu 80mm
ehdotus 3:laatta,platina tai eps 100mm,eps 100mm limiin,eps 50mm,verkko,putket,valu 80mm.(tämä ainakin itseä epäilyttää eniten)
nyt joku kysyy että miksi tuollaiset mitat 100+100+50+80=330,no tarkoituksena ois saada 50mm huonekorkeutta lisää kun se on alkujaa 2400mm.
seinät taas on sisältä ulospäin näin: vinolaudoitus n.15mm raolla,villa runkotolppien välissä 125,tuulensuoja,koolaus,pysty laudoitus.
seinä eristyksen lisäys ehdotus oli että anselmia suoraan sisäpuolelle vinolaudoitusta vasten,lattian ja seinän liitos kohdassa anselmin pu-eriste vietäisiin eps:ään asti ennen lattian valua.
uusi rakennehan tulisi olemaan sisältä ulos: anselmi(cyproc 10mm+pu 30mm),vinolaudoitus,villa,tuulensuoja,koolaus,ulko-verhous.
eli millaisia ratkaisuja muilla tulisi mieleen seuraavassa tilanteessa? tontti on sitten täysin hiekka maata..
entinen rakenne ,maasta ylöspäin lattiassa: hiekka,betoni-laatta,puru,rossi lattia,betoni laatan pinnasta kynnyksien alapintaan 380mm,joka myös "perslankun" alapinta.
nyky tilanne: rossi purettu ja purut imuroitu pois,laatta+sokkeli täysin kuiva
korjaus ehdotuksia tuossa kysellyt ja kuunnellut,koska aikomuksena laittaa vesikierto-lattia lämmitys.
ehdotus 1:laatta,leca-sora 100mm,eps 100mm,eps 50mm,verkko,putket ja valu 80mm
ehdotus 2:laatta,6-16 pesty sepeli 100mm,eps 100m,eps 50mm,verkko,putket,valu 80mm
ehdotus 3:laatta,platina tai eps 100mm,eps 100mm limiin,eps 50mm,verkko,putket,valu 80mm.(tämä ainakin itseä epäilyttää eniten)
nyt joku kysyy että miksi tuollaiset mitat 100+100+50+80=330,no tarkoituksena ois saada 50mm huonekorkeutta lisää kun se on alkujaa 2400mm.
seinät taas on sisältä ulospäin näin: vinolaudoitus n.15mm raolla,villa runkotolppien välissä 125,tuulensuoja,koolaus,pysty laudoitus.
seinä eristyksen lisäys ehdotus oli että anselmia suoraan sisäpuolelle vinolaudoitusta vasten,lattian ja seinän liitos kohdassa anselmin pu-eriste vietäisiin eps:ään asti ennen lattian valua.
uusi rakennehan tulisi olemaan sisältä ulos: anselmi(cyproc 10mm+pu 30mm),vinolaudoitus,villa,tuulensuoja,koolaus,ulko-verhous.
-
lehmikangas
- Jäsen

- Viestit: 1096
- Liittynyt: Ma Maalis 08, 2010 14:29
- Paikkakunta: Oulu
Re: riskirakenne 60-luvulta...
Pitäisikö tuossa rossi lattia kohdassa lukea esim lautalattia? Kuitenkin, tilane se että sulla on nyt maavarainen laatta jota ei ilmeisesti ole siis alta eristetty (kuin hiekalla). Kapilaarikatkojakaan tuskin on.ksi kirjoitti: entinen rakenne ,maasta ylöspäin lattiassa: hiekka,betoni-laatta,puru,rossi lattia,betoni laatan pinnasta kynnyksien alapintaan 380mm,joka myös "perslankun" alapinta.
nyky tilanne: rossi purettu ja purut imuroitu pois,laatta+sokkeli täysin kuiva
Eli olet nyt tekemässä tuohon ns. kaksoislaatta ratkaisua. Tuota on toiset pitänyt parempana ratkaisuna kuin puukorotettua lattiaa (joka sinulla ilmeisesti oli). Mutta on siinä puukorotetussa puolensakin.
Jos kosteus pyrkii nousemaan maasta laattaan, on sen hyvä päästä sieltä myös käsittääkseni pois. Tuohon on kaupallisia ratkaisuja esim system platon tms. Voi sen hoitaa kevytsoralla ja pienillä salaojaputkillakin. Platon edellyttää muistaakseni varsin tasaisen laatan, eli jos se ei sitä ole niin lisää töitä.
Lukemista:
http://www.sisailmayhdistys.fi/portal/t ... oislaatta/
Oulun alueella apuja voi löytyä PoRa:sta. Myös Kääriäisen Hannu Oamkilta on mielellään keskustellut erilaisista ratkaisuista.
Kannattaa vielä harkita että tuoko se 5 senttiä huonekorkeudessa enemmän iloa, vaiko esim eristyksessä. En tiedä.ksi kirjoitti: nyt joku kysyy että miksi tuollaiset mitat 100+100+50+80=330,no tarkoituksena ois saada 50mm huonekorkeutta lisää kun se on alkujaa 2400mm.
Lisäksi, kannattaa vielä hieman tutustua ja miettiä ennenkuin laittaa epsit, anselmit ym. Selvittelee asioita ja jos edelleen haluaa laittaa, niin laitaa sitten. Näitä monesti vanhatkin rakennusmiehet lämpimästi suosittelee ja sanoo että näin ne pitää tehdä, kun tarkoittavat ehkä enemmänkin että näin olen joskus johonkin kohteeseen nähnyt asennettavan. Selvittele ja muodosta käsitys, ei kannata uskoa kaikkia.
Re: riskirakenne 60-luvulta...
"Pitäisikö tuossa rossi lattia kohdassa lukea esim lautalattia?"
ei ole tietoa mikä siinä pintana on ollut kun oli purettu jo ennen kuin näppini siihen sekoitin :D
tosiaan ,ei ole tietoa kapilaari katkosta laatan alla,perimä tietona on että salaojaa ois mutta varmuutta ei.. eli lähtökohtasesti ajattelen ettei ole.
eikö sinne 100mm sepeliin vois laittaa salaoja putkea "kierukan" sekaan,päät pihalle niin saa vaikka puhalluksen tarvittaessa...
"Näitä monesti vanhatkin rakennusmiehet lämpimästi suosittelee ja sanoo että näin ne pitää tehdä, kun tarkoittavat ehkä enemmänkin että näin olen joskus johonkin kohteeseen nähnyt asennettavan. Selvittele ja muodosta käsitys, ei kannata uskoa kaikkia."
juuri tämän takia keskustelua koitan herätellä,lattiasta ja seinistä olen keskustellut nyt 7:n rakennustarkastajan/inssin/mestarin kanssa,joista 3 "nuorta" ja 4 "vanhaa". myös noin 10kpl timpuria haastatellut siinä sivussa joten aivan ummikko en ainakaan kyselyssä ole :D
mielestäni kuitenkin kannattaa kerätä tietoa ja näkemyksiä mahdollisimman paljon ennenkuin alkaa touhuta niin on aiheesta mahdollisimman laaja käsitys.
ei ole tietoa mikä siinä pintana on ollut kun oli purettu jo ennen kuin näppini siihen sekoitin :D
tosiaan ,ei ole tietoa kapilaari katkosta laatan alla,perimä tietona on että salaojaa ois mutta varmuutta ei.. eli lähtökohtasesti ajattelen ettei ole.
eikö sinne 100mm sepeliin vois laittaa salaoja putkea "kierukan" sekaan,päät pihalle niin saa vaikka puhalluksen tarvittaessa...
"Näitä monesti vanhatkin rakennusmiehet lämpimästi suosittelee ja sanoo että näin ne pitää tehdä, kun tarkoittavat ehkä enemmänkin että näin olen joskus johonkin kohteeseen nähnyt asennettavan. Selvittele ja muodosta käsitys, ei kannata uskoa kaikkia."
juuri tämän takia keskustelua koitan herätellä,lattiasta ja seinistä olen keskustellut nyt 7:n rakennustarkastajan/inssin/mestarin kanssa,joista 3 "nuorta" ja 4 "vanhaa". myös noin 10kpl timpuria haastatellut siinä sivussa joten aivan ummikko en ainakaan kyselyssä ole :D
mielestäni kuitenkin kannattaa kerätä tietoa ja näkemyksiä mahdollisimman paljon ennenkuin alkaa touhuta niin on aiheesta mahdollisimman laaja käsitys.
-
lehmikangas
- Jäsen

- Viestit: 1096
- Liittynyt: Ma Maalis 08, 2010 14:29
- Paikkakunta: Oulu
Re: riskirakenne 60-luvulta...
Niin, ei ollut tarkoitus kettuilla tai mitään, mutta rossilattialla / rossipohjalla olen aina käsittänyt sellaisen ryömintätilaisen alapohjan. Eli eristeen ja maan välissä on esim 50 cm ulkoilmaa. Suomalainen nimi kai täytepohja.ksi kirjoitti:"Pitäisikö tuossa rossi lattia kohdassa lukea esim lautalattia?"
ei ole tietoa mikä siinä pintana on ollut kun oli purettu jo ennen kuin näppini siihen sekoitin :D
Kyllähän sinne ainakin voi laittaa. Ja nimenomaan niin että molemmat päät ovat esillä. Mutta voisin kuvitella että siellä ennemminkin on kosteaa ilmaa kuin ihan vettä. Eli jos sen putken toisen pään ottaisikin enemmän hormiksi kuin veden poistoon. Ja niin päin että jos puhaltimen asentaa, niin imee ilmaa, ei puskemalla painesta sitä?ksi kirjoitti: eikö sinne 100mm sepeliin vois laittaa salaoja putkea "kierukan" sekaan,päät pihalle niin saa vaikka puhalluksen tarvittaessa...
Virityksiä on kiva miettiä, olisi kiva kuulla muidenkin ajatuksia näistä.
Ja hyvä että olet selvitellyt asiaa. Valitettavasti sitä lopullista vastausta ei aina löydy ja joutuu ottamaan vain jonkun tavan. Ja silloin olen itse ajatellut että vanhempi ja perinteisempi tapa on yleensä parempi.
Eli esimerkiksi tässä tapauksessa jos ei ole ehdotonta saada tilaan betonilaattaa, niin se puukorotettu lattia voi olla vielä hyvä vaihtoehto. Saa siihenkin lattialämmityksen. Mitä tilaa olet tekemässä?
Re: riskirakenne 60-luvulta...
Niin, ei ollut tarkoitus kettuilla tai mitään, mutta rossilattialla / rossipohjalla olen aina käsittänyt sellaisen ryömintätilaisen alapohjan. Eli eristeen ja maan välissä on esim 50 cm ulkoilmaa. Suomalainen nimi kai täytepohja.
mä olen aina puhunut rossi pohjasta kun kyseessä on lattia puurungolla ja muhat/villat välissä,tosin itsekin sitä mieltä että oikeassa rossissa on ryömintä tila.tässä kyseisessähän sitä ei ole ja "ilma"reikiäkään en kivijalasta löytänyt.. mutta positiivisena seikkana on kuitenkin että kantavien seinien "pers"lankut jotka on maavaraista laattaa vasten ollut 60-luvulta,on täysin kuivat ja ehjät :)
Kyllähän sinne ainakin voi laittaa. Ja nimenomaan niin että molemmat päät ovat esillä. Mutta voisin kuvitella että siellä ennemminkin on kosteaa ilmaa kuin ihan vettä. Eli jos sen putken toisen pään ottaisikin enemmän hormiksi kuin veden poistoon. Ja niin päin että jos puhaltimen asentaa, niin imee ilmaa, ei puskemalla painesta sitä?
itsellä kävi mielessä tällanen versio että,kun sitä sepeliä/soraa tulee sinne 100mm niin ottas ja hurauttas sokkeliin 50mm korkeudelle 50mm reiät esm. 2 reikää/vastakkainen sivu ja kunnon piki tiivistyksellä putki läpi sokkelin,90 ast. kulma ja putki 50cm tai yli maanpinnan+sellanen saunan lattia putken hattu päähän(en nyt muista oikeaa nimitystä sille tötsälle). eikö silloin kostea ilma pääse ulos vai käyköhän niin et kostuu vaan pahemmin.. siis ilman kierukkaa siellä soran seassa.
Mitä tilaa olet tekemässä?
itse olen aina vähän epäluuloinen noista "rossi" pohjista vesikiertoisen lattia-lämmityksen kera.. koko 100 neliöinen talo on lattiat ja seinät aukaistuna tossa tyrkyllä..
mä olen aina puhunut rossi pohjasta kun kyseessä on lattia puurungolla ja muhat/villat välissä,tosin itsekin sitä mieltä että oikeassa rossissa on ryömintä tila.tässä kyseisessähän sitä ei ole ja "ilma"reikiäkään en kivijalasta löytänyt.. mutta positiivisena seikkana on kuitenkin että kantavien seinien "pers"lankut jotka on maavaraista laattaa vasten ollut 60-luvulta,on täysin kuivat ja ehjät :)
Kyllähän sinne ainakin voi laittaa. Ja nimenomaan niin että molemmat päät ovat esillä. Mutta voisin kuvitella että siellä ennemminkin on kosteaa ilmaa kuin ihan vettä. Eli jos sen putken toisen pään ottaisikin enemmän hormiksi kuin veden poistoon. Ja niin päin että jos puhaltimen asentaa, niin imee ilmaa, ei puskemalla painesta sitä?
itsellä kävi mielessä tällanen versio että,kun sitä sepeliä/soraa tulee sinne 100mm niin ottas ja hurauttas sokkeliin 50mm korkeudelle 50mm reiät esm. 2 reikää/vastakkainen sivu ja kunnon piki tiivistyksellä putki läpi sokkelin,90 ast. kulma ja putki 50cm tai yli maanpinnan+sellanen saunan lattia putken hattu päähän(en nyt muista oikeaa nimitystä sille tötsälle). eikö silloin kostea ilma pääse ulos vai käyköhän niin et kostuu vaan pahemmin.. siis ilman kierukkaa siellä soran seassa.
Mitä tilaa olet tekemässä?
itse olen aina vähän epäluuloinen noista "rossi" pohjista vesikiertoisen lattia-lämmityksen kera.. koko 100 neliöinen talo on lattiat ja seinät aukaistuna tossa tyrkyllä..
-
lehmikangas
- Jäsen

- Viestit: 1096
- Liittynyt: Ma Maalis 08, 2010 14:29
- Paikkakunta: Oulu
Re: riskirakenne 60-luvulta...
Varmaan myös kylmettää sitä lattiaa. Olisiko parempi ottaa tuossa tilanteessa se korvausilma huonetilasta?ksi kirjoitti: itsellä kävi mielessä tällanen versio että,kun sitä sepeliä/soraa tulee sinne 100mm niin ottas ja hurauttas sokkeliin 50mm korkeudelle 50mm reiät esm. 2 reikää/vastakkainen sivu ja kunnon piki tiivistyksellä putki läpi sokkelin
Itse en ole nähnyt ongelmaa yhdistää vesikiertoinen lattialämmitys puukorotettuun lattiaan. Päinvastoin, rakenne on tietyllä tapaa kevyempi.
Riippuu tietenkin myös pintamateriaalista, mutta jos esim lautalattiaa tekee, niin pinnan voi tarvittaessa vaikka purkaa ja putket vaihtaa jos siltä tuntuu tai joku syy ilmenee. Valun sisässä ne on ja pysyy ja pikkaukseksi menee.
Re: riskirakenne 60-luvulta...
mutta jos esim lautalattiaa tekee, niin pinnan voi tarvittaessa vaikka purkaa ja putket vaihtaa jos siltä tuntuu tai joku syy ilmenee. Valun sisässä ne on ja pysyy ja pikkaukseksi menee.
taitaapi mennä ihan laminaatilla pinta.. nykyputkien pitäis kestää n.100v joten en usko että siitä ainakaan ongelmaa tulee..
kyllähän se sinne tietenkin kylmää puskee mutta mutta.. olen saanut käsityksen että nyky tiedon mukaan nimen omaan se alin kerros pitäs saada pysymään kohtuu viileenä ettei se lämpö mene sinne perusmaahan ja ala nostaan kosteutta sieltä.. mitä taas tulee kapilaari nousuun niin tietojen mukaan kämpän alla on 4-8m hiekkaa eikä ole noussut vielä tähän päivään mennessä n.40 vuodessa yhtään.. eräs mestari ehdotti jopa että porais laatan reikäjuustoksi ennen sepelin levitystä(tohon en itse kyllä lähtis..)
kapilaarinousuhan on itsekin helppo todeta kun ottaa 10cm halkasijalla olevan 50cm putken ja laittaa olikohan desin vai litran vettä ja lapioi käytettyä materiaalia putkeen,odottaa vuorokauden ja mittaa pohjasta kuin ylös kosteus on noussut.. mitoista ja ajasta en nyt 100 varma muista mutta periaattees näin(ainakin lemminkäisen mukaan) ja jos meinaa et esm.15cm on kosteaa niin talo on periaatteessa lätäkössä jatkuvasti..
taitaapi mennä ihan laminaatilla pinta.. nykyputkien pitäis kestää n.100v joten en usko että siitä ainakaan ongelmaa tulee..
kyllähän se sinne tietenkin kylmää puskee mutta mutta.. olen saanut käsityksen että nyky tiedon mukaan nimen omaan se alin kerros pitäs saada pysymään kohtuu viileenä ettei se lämpö mene sinne perusmaahan ja ala nostaan kosteutta sieltä.. mitä taas tulee kapilaari nousuun niin tietojen mukaan kämpän alla on 4-8m hiekkaa eikä ole noussut vielä tähän päivään mennessä n.40 vuodessa yhtään.. eräs mestari ehdotti jopa että porais laatan reikäjuustoksi ennen sepelin levitystä(tohon en itse kyllä lähtis..)
kapilaarinousuhan on itsekin helppo todeta kun ottaa 10cm halkasijalla olevan 50cm putken ja laittaa olikohan desin vai litran vettä ja lapioi käytettyä materiaalia putkeen,odottaa vuorokauden ja mittaa pohjasta kuin ylös kosteus on noussut.. mitoista ja ajasta en nyt 100 varma muista mutta periaattees näin(ainakin lemminkäisen mukaan) ja jos meinaa et esm.15cm on kosteaa niin talo on periaatteessa lätäkössä jatkuvasti..
Re: riskirakenne 60-luvulta...
tietenkin sen ilmeisesti vois tehdä fuktisolillakin,siis korotuksen.. rakennehan olisi sitten laatta,fuktisol,eps?,verkko,putket,valu.. tuntuu vaan tuo fuktisolin hinta olevan valtion salaisuus tai sit en vaan löydä sitä..
-
lehmikangas
- Jäsen

- Viestit: 1096
- Liittynyt: Ma Maalis 08, 2010 14:29
- Paikkakunta: Oulu
Re: riskirakenne 60-luvulta...
Hmm. No jos varmaksi tiedät ettei sieltä kosteutta nouse niin sittenhän se on jo aikalailla se ja sama miten tuon toteutat. Tarviiko sinne sitten mitään tuuletusta väliin jne.ksi kirjoitti: mitä taas tulee kapilaari nousuun niin tietojen mukaan kämpän alla on 4-8m hiekkaa eikä ole noussut vielä tähän päivään mennessä n.40 vuodessa yhtään..
Toivottavasti joku muukin vähän kommentois vielä.
Re: riskirakenne 60-luvulta...
tuntus ainakin että ois jo noussut jos ois noustakseen,mut itse tahtos olla varma asioista siinä vaiheessa kun pirttiin muuttaa..
juu ei haittais jos muitakin kommentoijia löytys..
millasia ideoita ois siihen että,keittiön alla on vesikaivo sekä kellaritila(kaapistot ja osa lattiaa kellarin "katon" päällä),ajatuksena ollut EHKÄ kaivo säilyttää toiminnassa auton pesuun sekä ehkä wc-pytyn veden antajana,kellari tila joutas vaikka hävittää,vaan mikä olisi se paras tapa? entäs sitten kaivon tukkiminen jos tulen siihen tulokseen että joutaa pois?
juu ei haittais jos muitakin kommentoijia löytys..
millasia ideoita ois siihen että,keittiön alla on vesikaivo sekä kellaritila(kaapistot ja osa lattiaa kellarin "katon" päällä),ajatuksena ollut EHKÄ kaivo säilyttää toiminnassa auton pesuun sekä ehkä wc-pytyn veden antajana,kellari tila joutas vaikka hävittää,vaan mikä olisi se paras tapa? entäs sitten kaivon tukkiminen jos tulen siihen tulokseen että joutaa pois?
-
rintsikan repijä
- Jäsen

- Viestit: 191
- Liittynyt: Ma Huhti 11, 2011 19:58
- Paikkakunta: Ep
Re: riskirakenne 60-luvulta...
Mulla on täysin sama rakenne omassa lattiassa ja aion rykiä kaikki pois ja laittaa 200mm eps:ssää ja valut päälle.
Nuo kosteus hommat voit kyllä unohtaa jos siellä ei ole kosteutta noussu laattaan tähänkään asti.
Itellä on laatta myös täysin rutikuiva ja kellari on ollu kuiva vuodesta -56 asti.
Tuntuu että noita kosteustouhuja vouhotetaan täällä vähän liiankin kanssa.. Riippuu täysin siitä
Onko talo rakennettu monttuun vai mäelle.
Maalaisjärjellä pärjäilee hyvin pitkälle näissäkin hommissa, rahaa vanhaan taloon saa kyllä upotettua loputtomasti.
Nuo kosteus hommat voit kyllä unohtaa jos siellä ei ole kosteutta noussu laattaan tähänkään asti.
Itellä on laatta myös täysin rutikuiva ja kellari on ollu kuiva vuodesta -56 asti.
Tuntuu että noita kosteustouhuja vouhotetaan täällä vähän liiankin kanssa.. Riippuu täysin siitä
Onko talo rakennettu monttuun vai mäelle.
Maalaisjärjellä pärjäilee hyvin pitkälle näissäkin hommissa, rahaa vanhaan taloon saa kyllä upotettua loputtomasti.
Re: riskirakenne 60-luvulta...
Mutta onko rakenne jatkossakin sama kuin "tähänkään asti" - noin ne rakennus virheet tehdään.rintsikan repijä kirjoitti: Nuo kosteus hommat voit kyllä unohtaa jos siellä ei ole kosteutta noussu laattaan tähänkään asti.
muutetaan rakennetta -> meillä on uusi rakenne joka toimii aivan erilailla kuin vanha -> jos vanha toimi niin hyvä olisi selvittää että uusikin tulee rakennettua toimivasti tai saa liittyä homekorjaajien joukoon
-
rintsikan repijä
- Jäsen

- Viestit: 191
- Liittynyt: Ma Huhti 11, 2011 19:58
- Paikkakunta: Ep
Re: riskirakenne 60-luvulta...
Tuon voi toteuttaa kyllä jos on tosiaan varma ettei kosteuden kanssa tule ongelmaa.. Kaikki puuaines on syytä poistaa uuden laatan alta, esim. Kantavat väliseinät nostaa lecaharkolla valun kanssa samaan tasoon.
Meillä ympäröivä maa ainakin viertää poispäin talosta jokapuolelta ja vanha pohjalaatta on n.70cm korkeudella, lisäksi varmaan 4m hiekkaa alla.
Ihmettelen suuresti jos sieltä nousee kosteus ja tuhoaa kämppäni??
Olisi kiva kuullla jos joku on tuon lattian toteuttanu tuolla konstilla ja onko tullut jotakin ongelmia kyseisen roskavalu+eps+lattialämpövalu rakenteen kanssa?
Kaikki ongelmat mitä minä olen netistä löytäny viittaa noihin ulkopuolelta tulleisiin sadevesiin sekä kantaviin seiniin mitkä on jätetty alimman laatan pintaan..
Meillä ympäröivä maa ainakin viertää poispäin talosta jokapuolelta ja vanha pohjalaatta on n.70cm korkeudella, lisäksi varmaan 4m hiekkaa alla.
Ihmettelen suuresti jos sieltä nousee kosteus ja tuhoaa kämppäni??
Olisi kiva kuullla jos joku on tuon lattian toteuttanu tuolla konstilla ja onko tullut jotakin ongelmia kyseisen roskavalu+eps+lattialämpövalu rakenteen kanssa?
Kaikki ongelmat mitä minä olen netistä löytäny viittaa noihin ulkopuolelta tulleisiin sadevesiin sekä kantaviin seiniin mitkä on jätetty alimman laatan pintaan..
Re: riskirakenne 60-luvulta...
Eikö siellä vanhassa laatassa ollut bitumisivelyä ? Notta sellainen kai on ollut tapana aikoinaan laittaa estämään kosteuden pääseminen laatasta puruun.
Maassa suhteellinen kosteus kuitenkin on 100 %, laatastakin oikeasti kosteus pitäisi mitata.
Roskavalun kun poistaa olisi sekin huonekorkeuden kasvattamiselle eduksi.
Mut nää on niin yksilöllisiä, hyvä rakennuspaikkahan tuo vaikuttaa olleen.
Maassa suhteellinen kosteus kuitenkin on 100 %, laatastakin oikeasti kosteus pitäisi mitata.
Roskavalun kun poistaa olisi sekin huonekorkeuden kasvattamiselle eduksi.
Mut nää on niin yksilöllisiä, hyvä rakennuspaikkahan tuo vaikuttaa olleen.
Re: riskirakenne 60-luvulta...
Laatan bitumisively on ihan vihoviimeinen mitä kukaan kaipaaLimes kirjoitti:Eikö siellä vanhassa laatassa ollut bitumisivelyä ? Notta sellainen kai on ollut tapana aikoinaan laittaa estämään kosteuden pääseminen laatasta puruun.
