Vesisäiliö kooltaan siis 2000l.
KYSYMYS VESIKIERTOISESTA LÄMMITYKSESTÄ
KYSYMYS VESIKIERTOISESTA LÄMMITYKSESTÄ
Minulla on vanha rintamamiestalo, jossa lämmityksenä on puulämmitteinen vesikeskusjärjestelmä. Olisiko jollakin tietoa kyseisestä järjestelmästä kuinka se toimii oikein? Aamulla kun alan taloa lämmittämään ja illalla pellit kiinni, vesisäiliössä lämpö nousee 80, mutta seuraavana aamuna lämpö tippunut 40, joskus jopa alle. Lämpö ei tunnu kestävän pöntössä, eikä pattereissa. Säädöt tapahtuu ouman- jutulla. Osaisiko joku kertoa, että täytyykö joitakin vipuja vääntää tai onko jokin systeemi pielessä kun näin on? Kuinka saada lämpö pysymään vesikiertoisissa pattereissa ja pöntössä? Puuta kuluu aivan helkutisti, mutta vastaavaa hyötyä siitä ei ole kuin hetkeksi...
Vesisäiliö kooltaan siis 2000l.
Vesisäiliö kooltaan siis 2000l.
- Kauppis
- Jäsen

- Viestit: 873
- Liittynyt: To Huhti 10, 2008 10:34
- Paikkakunta: Kiihtelysvaara - idässä
- Kotisivu: http://palaios.com
- Viesti:
Re: KYSYMYS VESIKIERTOISESTA LÄMMITYKSESTÄ
Laita kuvia systeemistä, niin viisaammat osaavat sanoa hanat ja pumput ym kommervinkkelit kohdilleen.
isompi leka tänne!
- lmfmis
- Jäsen

- Viestit: 3553
- Liittynyt: Pe Huhti 17, 2009 10:49
- Paikkakunta: Espoo
- Kotisivu: http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=9&t=8430
Re: KYSYMYS VESIKIERTOISESTA LÄMMITYKSESTÄ
Johonkin hukkaat yön aikana n. 100 kWh energiaa.
Ei mitenkään mahdotonta mutta jos kulutus on noin suuri niin varmaan varaajan pitäisi olla isompi?
Ei mitenkään mahdotonta mutta jos kulutus on noin suuri niin varmaan varaajan pitäisi olla isompi?
Eristysremppa: http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=9&t=8430
- Maatilallinen
- Jäsen

- Viestit: 1912
- Liittynyt: Ke Tammi 02, 2008 15:40
- Paikkakunta: Keski-Suomi
Re: KYSYMYS VESIKIERTOISESTA LÄMMITYKSESTÄ
Nouseeko lämpö varaajassa siis tuohon myös alamittarissa, vaiko pelkästään ylämittarissa? Varaajat nimittäin kerrostuu, eli jos ylhäällä on mittari joka näyttää 80, niin 20cm tuon mittarin alapuolella voi olla 30-40 asteinen vesi. Varaajaa pitää lämmittää niin kauan, että alamittari näyttää sen 80 astetta.mtr84 kirjoitti:Minulla on vanha rintamamiestalo, jossa lämmityksenä on puulämmitteinen vesikeskusjärjestelmä. Olisiko jollakin tietoa kyseisestä järjestelmästä kuinka se toimii oikein? Aamulla kun alan taloa lämmittämään ja illalla pellit kiinni, vesisäiliössä lämpö nousee 80, mutta seuraavana aamuna lämpö tippunut 40, joskus jopa alle. Lämpö ei tunnu kestävän pöntössä, eikä pattereissa. Säädöt tapahtuu ouman- jutulla. Osaisiko joku kertoa, että täytyykö joitakin vipuja vääntää tai onko jokin systeemi pielessä kun näin on? Kuinka saada lämpö pysymään vesikiertoisissa pattereissa ja pöntössä? Puuta kuluu aivan helkutisti, mutta vastaavaa hyötyä siitä ei ole kuin hetkeksi...
Vesisäiliö kooltaan siis 2000l.
Onkos systeemissä latausventtiiliä kattilan ja varaajan välillä? Onko edes latauspumppua, vai tapahtuuko lataaminen vapaakierrolla?
Mikä kattila se on, entä onko siinä vedonsäätäjä, eli systeemi jossa on kattilan päällä / naamataulussa se itse säätäjä ja siitä menee ketju alaluukkuun? Paljonka sitä puuta nyt siis menee?
Mulla on kanssa puulämmitteinen vesikeskuslämmitys, jatkuvapaloisella kattilalla. Eli kun kattilaveden lämpö laskee n. 80 asteeseen niin ilmaluukut avataan täysin ja kun nousee 90 asteeseen niin ilmaluukut menee täysin kiinni. Systeemissä on 2000l varaaja, joka tietysti kokoajan kuumana koska kattilassa aina tuli. Puuta menee pakkasella 10 pinokuutiota kuukaudessa, pakkasella jos ei puulla lämmitä niin sähköä menee 8000kWh kuukaudessa.
Minkäkokoinen talo on, paljonko sisälämpötila. Onko varaajassa sähkövastukset, onko ylävastusta? Ylävastuksen pitäisi olla aina päällä, säädettynä 55-60 asteeseen, jolla estetään varaajan yläosan lämpötilan laskeminen tuon alle, jolloin ei lämpö eikä lämminvesi lopu vaikka ei ehtisi puuta panemaan tarpeeksi aikaisin pesään.
Re: KYSYMYS VESIKIERTOISESTA LÄMMITYKSESTÄ
Näillä keleillä ei normaaliin 8x9 rm-talo kunnossa olevalla systeemillä millään pura kahden kuution varaajaa vuorokaudessa 80 asteesta 40 asteeseen. Pitäs mennä helposti pari päivää ja silloinkin suurin kulutus tulee käyttövedestä.
Olisin maatilallisen kanssa samoilla jäljillä, eli koko pytty ei lämmityksen jälkeen ole 80 asteessa. Tai jotain vikaa on. Onko kattilan latauspiirin putket myös kattilan kylmillään ollessa varaajan lämmössä? Siinä on yksi mahdollinen lämmönhukka. Eli kattila purkaa varaaja hormin kautta ulko ilmaan. Huono kattilan hyötysuhde myös luonnolisesti syö puuta. Tähän kuitenkin pitää olla yhteydessä vajaa lataus tai suuri kulutus.
Olisin maatilallisen kanssa samoilla jäljillä, eli koko pytty ei lämmityksen jälkeen ole 80 asteessa. Tai jotain vikaa on. Onko kattilan latauspiirin putket myös kattilan kylmillään ollessa varaajan lämmössä? Siinä on yksi mahdollinen lämmönhukka. Eli kattila purkaa varaaja hormin kautta ulko ilmaan. Huono kattilan hyötysuhde myös luonnolisesti syö puuta. Tähän kuitenkin pitää olla yhteydessä vajaa lataus tai suuri kulutus.
Kun Savolainen puhuu siirtyy vastuu kuulijalle. Koskee tässä tapauksessa myös Hämäläistä.
Re: KYSYMYS VESIKIERTOISESTA LÄMMITYKSESTÄ
Näillä tiedoilla taitaa vika olla kattilassa . Itsellä on 3000 l varaaja , ja parilla kolmella pesällisellä täyttyy .
Vanha kattila 21 kw , uusi n. 30 kw . Isompi kattila olisi lyhentänyt lämmitysaikaa , mutta parin neliön pannuhuoneeseen
ei mahdu . Nyt lämmitysaika noin 5 - 6 tuntia . Näillä keleillä pari kertaa viikossa . Rakennus ala noin 85 neliötä .
Puolitiosta kerrosta lämpimänä , ja kellarikerros hukkalämmöllä noin 10 astetta talvella . Varaajan ympärillä 30 cm
villaa . Näillä pääsee noin 10 pakkasasteeseen ennenkuin tarvii joka päivä lämmittää . Kattilan ja varaajan välissä
pitää tosiaan olla latauspumppu , muuten ei onnistu .
Vanha kattila 21 kw , uusi n. 30 kw . Isompi kattila olisi lyhentänyt lämmitysaikaa , mutta parin neliön pannuhuoneeseen
ei mahdu . Nyt lämmitysaika noin 5 - 6 tuntia . Näillä keleillä pari kertaa viikossa . Rakennus ala noin 85 neliötä .
Puolitiosta kerrosta lämpimänä , ja kellarikerros hukkalämmöllä noin 10 astetta talvella . Varaajan ympärillä 30 cm
villaa . Näillä pääsee noin 10 pakkasasteeseen ennenkuin tarvii joka päivä lämmittää . Kattilan ja varaajan välissä
pitää tosiaan olla latauspumppu , muuten ei onnistu .
Re: KYSYMYS VESIKIERTOISESTA LÄMMITYKSESTÄ
Ei kattilan hyötysyhde vaikuta varaajan jäähtymiseenn mitenkään. Jos varaaja on 2 kuutiota ja se lämmitetään kauttaaltaan 80 asteeseen ja jäähdytetään 40: een, lämpöä pitää saada häivytettyä johonkin yli 90 kilovattituntia. Se terkoittaa lähes 4 kilovatin jatkuvaa kulutusta.
Silloinkin varaajaan jää vielä toiset 90 kWh ja 40 astetta on vielä aika lämmintä. Suihkuvedeksi se on liian kuumaa.
Varaajassa vesi ei sekoitu tasaisesti. Luonnollisella kierrollakin se kyllä tapahtuisi mutta vaatisi arviolta 100 milliset putket. Kattilan yläosasta menee sellainen jatkuvasti nousten varaajan yläosaan ja paluuputki varaajan alaosasta jatkuvasti laskevana kattilan alaosaan. Näin kattilaan tulee koko ajan kylmää vettä kuuman tilalle. Näitä ei ole 50 vuoteen tehty.
Nykyisin käytetään latauspumppua ja voidaan käyttää myös pienempiä putkia. Vesi on hyvä lämmön varaaja joten suuria virtauksia ei tarvita. En viitsi niitä nyt ruveta malliksi laskemaan. Latausventtilillä, jolla pidetään kattilan lämpötila vakiona ei ole mitään virkaa. Se vain laskee kattilan varaushyötysuhdetta. Se määrittelee kuinka paljon puun energiasta saadaan varattua veteen. Se tulee mitattavaksi seuraavassa EN 303-5 kattiladirektiivissä. Latausventtiiliä käytetään kun ei osata tehdä kunnollista kattilaa. Veden lämpötilalla ja palamisen palamisella ei ole mitään ekemistä toistensa kanssa.
Maatilallisen kauppaamassa jatkuvassa kattilan poltossa en näe mitään järkeä. Miksi pitää varaajaa jos sillä ei ole mitään virkaa? Veden lämpötilalla ei tarvitse liekkiä säätää. Pienemmällä puulla ja pienemmillä päästöillä pääsee polttaamalla kattilaa optimiliekillä ja sammuttamalla sen sitten.
Isoissa lämpökeskuksissa lähdetään siitä että sopiva biokattila toimii jatkuvasti maksimitehollaan. Pienemmillä lämmitetään lisäksi jos lämpötila alkaa liikaa laskea.
Silloinkin varaajaan jää vielä toiset 90 kWh ja 40 astetta on vielä aika lämmintä. Suihkuvedeksi se on liian kuumaa.
Varaajassa vesi ei sekoitu tasaisesti. Luonnollisella kierrollakin se kyllä tapahtuisi mutta vaatisi arviolta 100 milliset putket. Kattilan yläosasta menee sellainen jatkuvasti nousten varaajan yläosaan ja paluuputki varaajan alaosasta jatkuvasti laskevana kattilan alaosaan. Näin kattilaan tulee koko ajan kylmää vettä kuuman tilalle. Näitä ei ole 50 vuoteen tehty.
Nykyisin käytetään latauspumppua ja voidaan käyttää myös pienempiä putkia. Vesi on hyvä lämmön varaaja joten suuria virtauksia ei tarvita. En viitsi niitä nyt ruveta malliksi laskemaan. Latausventtilillä, jolla pidetään kattilan lämpötila vakiona ei ole mitään virkaa. Se vain laskee kattilan varaushyötysuhdetta. Se määrittelee kuinka paljon puun energiasta saadaan varattua veteen. Se tulee mitattavaksi seuraavassa EN 303-5 kattiladirektiivissä. Latausventtiiliä käytetään kun ei osata tehdä kunnollista kattilaa. Veden lämpötilalla ja palamisen palamisella ei ole mitään ekemistä toistensa kanssa.
Maatilallisen kauppaamassa jatkuvassa kattilan poltossa en näe mitään järkeä. Miksi pitää varaajaa jos sillä ei ole mitään virkaa? Veden lämpötilalla ei tarvitse liekkiä säätää. Pienemmällä puulla ja pienemmillä päästöillä pääsee polttaamalla kattilaa optimiliekillä ja sammuttamalla sen sitten.
Isoissa lämpökeskuksissa lähdetään siitä että sopiva biokattila toimii jatkuvasti maksimitehollaan. Pienemmillä lämmitetään lisäksi jos lämpötila alkaa liikaa laskea.
- Maatilallinen
- Jäsen

- Viestit: 1912
- Liittynyt: Ke Tammi 02, 2008 15:40
- Paikkakunta: Keski-Suomi
Re: KYSYMYS VESIKIERTOISESTA LÄMMITYKSESTÄ
Juu-u, laskin tänään, että tämä taloa vie n. 3-4kW jatkuvaa tehoa näillä keleillä, joten tuon verran saattaakin mennä.Oppes kirjoitti:Se terkoittaa lähes 4 kilovatin jatkuvaa kulutusta.
Vapaakierto toiminee ihan hyvin 2" putkilla, eli 55 millisillä. Varaajan kerrostumisesta on etua, varaajasta saadaan purettua paljon lämpöä ja silti saadaan vielä käyttöön tarpeeksi kuumaa vettä.Oppes kirjoitti:Varaajassa vesi ei sekoitu tasaisesti. Luonnollisella kierrollakin se kyllä tapahtuisi mutta vaatisi arviolta 100 milliset putket. Kattilan yläosasta menee sellainen jatkuvasti nousten varaajan yläosaan ja paluuputki varaajan alaosasta jatkuvasti laskevana kattilan alaosaan. Näin kattilaan tulee koko ajan kylmää vettä kuuman tilalle. Näitä ei ole 50 vuoteen tehty.
Miten latausventtiili laskee kattilan hyötysuhdetta? Latausventtiiliä tarvitaan, jotta kattilan alaosa pysyy riittävän kuumana, eikä kattila syövy puhki ennen aikojaan. Lisäksi latausventtiili auttaa varaajan kerrostumista, sinne kun menee "heti alkuun" riittävän kuuma vesi, mitä ei ilman latausventtiiliä tapahtuisi.Oppes kirjoitti:Latausventtilillä, jolla pidetään kattilan lämpötila vakiona ei ole mitään virkaa. Se vain laskee kattilan varaushyötysuhdetta. Se määrittelee kuinka paljon puun energiasta saadaan varattua veteen. Se tulee mitattavaksi seuraavassa EN 303-5 kattiladirektiivissä. Latausventtiiliä käytetään kun ei osata tehdä kunnollista kattilaa. Veden lämpötilalla ja palamisen palamisella ei ole mitään ekemistä toistensa kanssa.
Lisäksi estetään kattilan tulipintoja nokeentumasta / pikeentymästä liian kylmän kattilaveden takia, ja kattila palaa paremmin, ei minunkaan Kespes kunnolla pala jos termostaatti on 70 asteessa, savua tulee ja pikeä, mutta annas olla kun säätää termostaatin 90 asteeseen niin jo toimii hyvin, palaa kuumasti eikä savuta ja pikeentymistä ei paljoa ole.
Se on helppoa, ja sähköä säästyy, kun varaajaa ei tarvitse lämmittää joka päivä vastuksilla kun lämpö ei riitä tuollein kerralla ladattaessaOppes kirjoitti:Maatilallisen kauppaamassa jatkuvassa kattilan poltossa en näe mitään järkeä. Miksi pitää varaajaa jos sillä ei ole mitään virkaa? Veden lämpötilalla ei tarvitse liekkiä säätää. Pienemmällä puulla ja pienemmillä päästöillä pääsee polttaamalla kattilaa optimiliekillä ja sammuttamalla sen sitten.
Sähkömoottorisäädössähän se kattila saa täyden tehon aina kun kattilaveden lämpötila on laskenut alas, eli optimiliekkikin siellä välillä nähdään. Sittenhän kattila melkeimpä "sammutetaan", kun tyrehdytetään ilman saanti pesään kokonaan.
Re: KYSYMYS VESIKIERTOISESTA LÄMMITYKSESTÄ
Otetaampa kärjistetty esimerkki kattilan veden lämpötilan vaikutuksesta hyötysuhteesee:
Ajatellaan että meillä on kattilan käyttöpaine 10 bar. Silloin vesi kiehuu tuossa 180 asteen paikkeilla. Laitetaan kattilaan 20 asteinen vesi ja aletaan lämmittää. Ajatellaan että saamme palopesästä 500 asteista kaasua jonka virtausta voimme säätää. Säädämme virtauksen niin että lähtevä kaasu on 100 asteita. Lämpötila alenee kattilassa 400 astetta.
Annamme kattilan lämmitä niin että veden lämpötila on 150 astetta. Johdamme edelleen sinne 500 asteista kaasua samalla nopeudella kuin alussakin. Kuinka kuumana kaasu lähtee uunista?
Jos se jäähtyy edelleen 80 astetta yli veden lämmön, sen lämpötila on 230 astetta. Miten kävi hyötysuhteen? Mikään muu ei ole muuttunut kuin veden lämpö.
Näistä esimerkeistä huomaamme että uunilla ei voi olla vain yhtä hyötysuhdetta vaan se muuttuu olosuhteiden mukaan. Se huononee aina lämpötilan noustessa. Nokeentumisella ei ole siihen mitään merkitystä, se on kokonaan toinen juttu. Hyötysuhde laskee, nokeentuu uuni tai ei. Sama pätee varaaviin kiviuuneihinkin tosin vielä korostetummin.
On vain saatava puut ensin poltettua ja sitten kaasut johdetaan lämmittämään vettä. Mitään nokea ei enää ole. Teknisesti sellainen poltto on mahdollista.
Ajatellaan että meillä on kattilan käyttöpaine 10 bar. Silloin vesi kiehuu tuossa 180 asteen paikkeilla. Laitetaan kattilaan 20 asteinen vesi ja aletaan lämmittää. Ajatellaan että saamme palopesästä 500 asteista kaasua jonka virtausta voimme säätää. Säädämme virtauksen niin että lähtevä kaasu on 100 asteita. Lämpötila alenee kattilassa 400 astetta.
Annamme kattilan lämmitä niin että veden lämpötila on 150 astetta. Johdamme edelleen sinne 500 asteista kaasua samalla nopeudella kuin alussakin. Kuinka kuumana kaasu lähtee uunista?
Jos se jäähtyy edelleen 80 astetta yli veden lämmön, sen lämpötila on 230 astetta. Miten kävi hyötysuhteen? Mikään muu ei ole muuttunut kuin veden lämpö.
Näistä esimerkeistä huomaamme että uunilla ei voi olla vain yhtä hyötysuhdetta vaan se muuttuu olosuhteiden mukaan. Se huononee aina lämpötilan noustessa. Nokeentumisella ei ole siihen mitään merkitystä, se on kokonaan toinen juttu. Hyötysuhde laskee, nokeentuu uuni tai ei. Sama pätee varaaviin kiviuuneihinkin tosin vielä korostetummin.
On vain saatava puut ensin poltettua ja sitten kaasut johdetaan lämmittämään vettä. Mitään nokea ei enää ole. Teknisesti sellainen poltto on mahdollista.
