Keskuslämmitys -54 vuoden rintsiin

[ajt]

Teemme n. 90 neliöiseen rintamamiestaloon kellarikerrosta asuinkäyttöön. Neliöitä tulee lisää n. 35. Talo on tähän mennessä lämmitetty suoralla sähköllä ja varaavalla takalla. Sähkölaskut ovat pysyneet aika maltillisena, kulutus ollut n. 16 000 - 17 000 kwh /vuosi. Edellisen asukkaan teettämässä remonttisuunnitelmassa on lämmitysmuodoksi suunniteltu sähkölattialämmitys kellariin ja ilmalämpöpumppu muuten. Aloin kuitenkin arastelemaan sähkölämmityksellä jatkamista, varsinkin kun lisäneliötä on tulossa jonkin verran.

Vaihtoehtona aloin miettimään josko rempan yhteydessä laittaisi lämmityksenkin kokonaan uusiksi. Ajatuksena oli laittaa puukäyttöinen kiertovesilämmitys. Puut kun tulisivat pelkällä oman työn kustannuksella. Isona miinuksena suunnitelmassa on tosiaan se että talossa ei ole valmista kiertovesilämmitystä. Tilat pannuhuoneelle ja 1800 l varaajalle löytyisivät kellarista. Mietityttää vain onko kertainvestointi niin suuri että takaisinmaksu kestää järjettömän kauan.

Olen laskenut ilman mitään asiantuntemusta, että rahaa palaisi noin 10 000 euroa, kun kaikki tehdään ihan alusta alkaen. Alkuperäisen remonttisuunnitelman mukaisen lämmitysjärjestelmän saisi varmaan noin viiden tonnin hintaan.
Jos säästäisin sähkössä esim 1500 euroa vuodessa ja investointien ero olisi 5000 euroa tulisi takaisinmaksu alle neljässä vuodessa. Jos taas keskuslämmityksen tekeminen maksaakin 20 000 euroa ja eroa on 1500 euroa, aletaan puhumaan jo 10 vuoden takaisinmaksuajasta. Ja koroilla vielä pitemmästä. Sähkölämmöillä jäisi pannuhuone muuhun käyttöön, lähinnä joksikin komeroksi, joten saisi muutaman lisäneliön käyttöön. Lisäneliöt eivät ole tässä tapauksessa se ratkaiseva homma kuitenkaan.

Onko kukaan tehnyt tälläistä täydellistä lämmitysremppaan omaan taloonsa, ja minkälaisia kustannuksia siitä on syntynyt?

[lmfmis]

Jos tulevaisuutta ajattelee niin vesikiertolattialämmitys on kaikkein joustavin ja kannattaa sinne kellarii laittaa.

Aika pieni tuo sähkölasku nyt ja varmaan takka teillä lämmittää paljon...jos puilla jaksaa puuhata niin sitten ne kannattaa polttaa hyvällä hyötysuhteella kattilassa.

Takaisinmaksu on sitten siinä miten sen laskee.

[pera8x]

asiaan sen enempää kokemuksen kautta perehtyneenä uskaltaisin sanoa, että kyllä se on puu-, taikka joku monipolttokattila, mikä alkaa oleen IN. sähkön hinta on pilvissä, niin on öljynkin. puut on vielä kohtuu hintasia ja hyvällä hyötysuhteella toimivalla kattilalla niiden poltto on melko paljonkin kannattavampaa, kun käyttää sähköä, taikka öljyä.

noihin kattila vaihtoehtoihin on olemassa aikamoinen valikoima. siitä vaan lompskan mukaan valkkaan sopivaa. hirveesti ei noiden todellinen hyötysuhde heittele, jonkun verran kuitenkin. joku sopuhintanen alapalokattila on varmaan paras valinta. ja jos puut on "ilmasia", niin mikäs sen parempi lämmitysmuoto. äkkiseltään vois kuvitella, että saat sähkölaskun tiputettua puoleen. lämmityskattila + varaaja tekee myös lämpimän käyttöveden, niin ei tarvi siitäkää maksaa sähkölaskua.

mitään hintoja en oikein osaa sanoa, mutta karkeesti vois arvioida, että tarvitset:

-kattilan
-latauspumpun ja muut kattilaan ja varaajaan liittyvät hilut.
-patterit
-varaajan + sähkövastuksen, tai 2 + lämminvesi kierukan, tai 2.
-putkea, liittimiä jne tilpehööriä
-asentajan, ellei sitten itse asentele.

siinäpä melkein ne tärkeimmät ja arvokkaimmat. hintoja kannattaa kilpailuttaa. kattiloiden osalta kannattaa ihmetellä myös ulkomaiden tarjontaa, esim. virosta tuntuis saavan alapaloisia kohtuu hinnalla.

[Maatilallinen]

Varaajaan kannattaa asentaa enemmän kuin 1 sähkövastus. Vastukset ei hirveästi maksa, n. 100e kappale, termostaatit, jatkoputket jne... sitten maksaa enemmän. Ylävastukseksi kannattaa asentaa mahdollisimman suuri vastus. Vastuksen kokoa rajoittaa lähinnä se, että mitenkä iso varaajaan mahtuu (yleensä on vain 1 ylävastus), ja seuraavaksi pääsulake. 25a pääsulakkeella käyttää jo 12kW vastusta, joten yleensä pääsulake ei rajoita ylävastuksen kokoa. Myös sähkökiuas voi rajoittaa vastuksen kokoa, on parempi valita useampi pienempi vastus, että edes joku voi olla kiukaan kanssa yhtäaikaa päällä, kuin yksi iso joka ei voi olla kiukaan kanssa päällä.

Alavastuksille on useita paikkoja yleensä, sinne niinpaljon kuin pääsulakkeet kestää. Pääsulakkeiden ei tarvitse kestää yhtäaikaa kaikkia ala- ja ylävastuksia, tarvittaessa kytketään yhden tai useamman alavastuksen kontaktorin ohjausvirta ylävastuksen kontaktorin avautuvan apukoskettimen kautta.

Joskus on vain alavastusten paikat, varsinkin vanhemmissa varaajissa. Putkimies voi toki hitsata ylävastukselle paikan, mutta jos tapana ei ole lämmittää aina sähköllä, niin alavastuksillakin pärjää. Tällöin tietysti suurimmat vastukset mitä pääsulakekoko antaa myöten, näitä ohjataan sitten myös ylätermostaatilla päiväsaikaan.

25a pääsulakkeella käytetään 12kW vastustehoa ja 35a sulakkeella 18kW.


Lämminvesikierukoita on nykyään yleensä kaksi, ala- ja yläkierukka. Alakierukkaa ei välttämättä tarvita, kun valitsee tarpeeksi suuren varsinaisen kierukan. Ei kannata uutta varaajaa ostaessa tyytyä 35l/min kierukkaan, kannattaa valita mielummin 45-50l/min kierukka. Suihkuvesi riittää matalammallakin lämmöllä. Mulla on 50l/min kierukka, josta tulee samanlämpöistä vettä kuin varaajassa on kun käytetään suihkua. Suihkun virtaama mulla 16l/min. Ennen luulin että tulee muutaman asteen viileämpää, mutta kalibroituani anturit, huomasin että tuleekin samanlämpöistä.


Varaajan voi ostaa myös käytettynä. Keskuslämpövaraajat ei "kulu", koska niissä on hapetonta vettä. Kannattaa tarkistaa käytetty varaaja ulkopinnalta, siis ei ostaa niin, että eristeet on paikallaan. Siellä voi olla yllätys. Jos joku liitos tms.. on vuotanut, niin varaaja on saattanut ruostua ulkopinnaltaan. Yleensä vuodot on lämminvesikierukan läpivienneissä tai sähkövastuksissa. Toki putkimies voi korjata nämä, mulla on korjattu kahdesta varaajasta, mutta tulee sillekin hintaa.

Vanhassa varaajassa kannattaa aina ottaa lämminvesikierukka ulos, ja puhdistaa se sitruunahappoliuoksella sisältä ja ulkoa (likoamaan saaviin jonne liuos jota kierrätetään pumpulla sisäpuolelta, lämpöä 60-70 astetta ja 2 vuorokautta antaa olla), jos ei vallan uutta kierukkaa laita. Kierukka maksaa 400-500 euroa, joka on halvempi kuin uusi varaaja.

Vanha varaaja tietysti pitää eristää ja pellittää, se maksaa, jos ei itse eristä. Pellittäminen saattaa olla itse turhan hankalaa alusta asti, mutta vanhan pellityksen korjaaminen onnistuu, vasta vähän aikaa sitten leikkasin levystä uutta peltiä varaajan kierukan putkien ympärille kun oli uuden kierukan vaihdon ja putkien koon kasvamisen myötä ruma. Eristykset ja pellitykset ym... kannattaa tehdä huolella, ne saattaa olla siinä 30-50 vuotta koskematta ja saattaa alkaa myöhemmin harmittamaan rumasti tehty eristys / pellittämättä jättäminen. Kerran se vaan kirpasee, vaikka ammattilaisen ottaisi tuon vaiheen (tai ainakin pellityksen) tekemään, vaikka muut tekisi itse.

Putket voi eristää itse ja päällystää isogenopak-muovilla kyllä, siihen ei ammattilaista tarvitse, ja hyvä tulee. Jos haluaa pellityksen, niin siihen tarttee ammattilaisen. Pellitystä kannattaa harkita myös putkieristeiden päälle, jos niitä pitää pestä noesta ym... rankempaa käyttöä, ja jos joutuu muutenkin eristyspeltisepän pyytämään paikalle. Isogenopak-muovi kestää tätä vähän heikosti, meinaa mennä kurttuun, kuten myös liiasta lämmöstä. Mulla on kotona muovit ja tilalla pellit, pellit on mielestäni paremmat.

Putkitöitä voi tehdä myös itse, se ei ole niin vaikeaa jos hankkii tai vuokraa kunnon vehkeet. Putkien kierteytysvehkeisiin kannattaa panostaa, halvoilla työkaluilla homma alkaa ottamaan päähän enemmän tehtäessä. Rautaputkien katkaisuun tietysti puukkosaha, kierteisiin hamppu + kitti, ei teippiä. Putkiliikkeestä kannattaa ottaa heti alkuun reilusti tarvikkeita mukaan, kulmapaloja, kartioliittimiä, t-haaroja, venttiileitä ym. menee paljonkin, ylimääräiset voi viedä takaisin.

Ei kannata säästää venttiileissä ym. jokaisen pumpun ympärille molemmin puolin venttiilit jne... Mielummin muutama ylimääräinen kun liian vähän. Tosin mulla käyttöveden kiertovesipumpun ympärillä on mielestäni jo vähän liikaa, ennen pumppua on yksi ja pumpun jälkeen peräkanaa kolme Yksi on pumppuventtiilissä, toinen linjasäätöventtiilissä ja kolmas palloventtiili ennen sekoitusryhmää jotta kiertojohdon voi ilmata ennen pumpun käynnistystä, kun irroittaa putken helmiliittimestä ja laskee vettä viemäriin.

Tietysti lvi-suunnitelma pitäisi tehdä lämmönjaon osalta. Suunnitelmasta ilmenee lämpöjohtopumpun tyyppi, pattereiden tyypit, putkistojen mitoitus ja linjasäätö- sekä patteriventtiilien säätöarvot. Arviolta tekemälläkin homma saattaa alkaa toimia, mutta kun se keskuslämmitys tulee todennäköisesti jäämään siihen taloon ikuisesti, niin kannattaa tehdä kunnolla, varsinkin jos meinaa putket jättää rakenteiden sisään. Sitähän ei nykyään saisi tehdä, mutta kyllä itse saattaisin rautaiset lämpöjohdot piilottaa lattian sisään eristeeseen(mielellään liitetään hitsaamalla), poikkeuksena märkätilat. Näihin lämpöjohdot tuotaisiin pinta-asennuksena kuivan tilan puolelta, myöskään valun sisään ei mitään lämpöjohtoja, jos läpivienti valun läpi niin toteutetaan läpivientiputkella, eli isompi rautaputki valun kohdalle, jonka läpi varsinainen putki viedään.


Kattilaksi kannattaa uusi kattila ostaa. Harkitse myös jatkuvapaloisia kattiloita, esim. Kespes tai Lakan malli, mutta Kespes on parempi, Lakaan ei mene kuin 33cm klapi, Kespesiin menee puolen metrin halko. Mulla on Kespes ja pirun hyvin toimii Toimii myös varaajan kanssa, pitää varaajaa jatkuvasti kuumana ja jos puut loppuu pesästä niin ei mene niin äkkiä vastukset päälle. Mulla on Kespesin kaverina 4m3 varaaja.

On mulla toisessa talossa myös se Enekakin, josta olen tehnyt myös jatkuvapaloisen sähkömoottorisäädöllä. Se tervaa enemmän kuin Kespes ja kuluttaa enemmän. Tosin ei pidä nyt sanoa vielä mitään, siihen on tulossa uusi erikoisluukku alaluukuksi, jolla homma pitäisi toimia paremmin Entinen luukku oli ihan kiero keskeltä ja tiivisteet kerkesi huonota ennen sähkömoottorisäädön käyttöön ottoa. Nyt on myös siis uudet tiivisteet.

[Arveccio]

Meillä siirryttiin kesän aikana suorasta sähköstä varaavaan puulämmitykseen. Lähtökohtana sähköpatterit seinillä. Kesälomalla rakensin kattilahuonelaajennuksen talon päätyyn omalla sisäänkäynnillä (ei kellaria käytettävissä). Tuohon tietenkin nykyaikaset lämpöeristeet, oma piippu jne betonilattialla ja peltikatolla. Laajennuksen huoneala 7,5m2. Varaaja jäspin 1500 litranen yhellä kierukalla (vanha sähkövaraaja sarjaan kytkettynä), latauspumppu, ecopuu 25 kattila. Sisälle tein yläjakosen patteriverkon. Tarvikkeiden hinta koko projektiin n.12k€ josta tuon ite rakennuksen hinta n. 4k€. lvi-kamoissa vähän tutunkauppaa mutta ei mahdottomia mielestäni. Jos joutuu laittamaan ovaalivaraajan niin tuohon saa laittaa tonnin lisää. Lämpöakku eli normaali sylinterin muotonen varaaja on edukkaampi mutta voi olla tekemätön paikka saada semmosta kellariin.