Maksullisten miesten laskutusperusteet?

[Laurakaisa]

Kun täällä on paljon myös heitä, jotka laskuttavat itse tekemistään töistä, ajattelin kysyä seuraavaa:

Miten nuo palvelujaan tarjoavien rakennus- ja remppamiesten laskutukset oikein yleensä menevät? Meillä on putkimies, joka laskuttaa vaikkapa kaksi tuntia meidän kellarissa aherrettuaan meiltä kaksi (2) tuntia töitä. Ja sähkömies, joka toimii samalla logiikalla. Myös kaivurikuski ja iki-ihanat asbestimiehet käyttivät tätä samaa logiikkaa. Minusta tuo on varsin selkeä ja yksinkertainen laskutusperuste.

Nyt meille tuli lasku hepulta, joka kävi tekemässä kellarin lattian. Laskussa oli kuusi tuntia töitä ja matkakulut, firmansa ei sijaitse täällä Mikkelissä. Minä tätä nyt vähän nikottelen, koska ns. omavalvontamme mukaan heppu työskenteli meidän kellarissa klo 6-7.20, käväisi paikalla aamupäivällä toteamassa noin kymmenen minuutin aikana että ei vo vielä liipata, tuli iltapäivällä uudestaan liippaamaan lattian ja poistui tämän noin 45 minuuttia kestäneen suorituksen jälkeen kohti auringonlaskua. Tuosta tulee minun laskuoppini mukaan noin 2,5 tuntia töitä meidän työmaalla. Onko ihan normaalia, että tämänkaltaisissa töissä aika, joka menee esim. betonivalun kuivumiseen, on maksullisen miehen maksullista työaikaa - jonka tämä faktisesti vietti jossain toisella työmaalla myös palkkaa nauttien?

Kallista on nimittäin betonin kuivattaminen etätyönä maksullisella miehellä.

[jope]

Paha sanoa ulkopuolisten miten olette sopineet. Jos kaveri ajaa lattianne vuoksi pitkän pätkän ja vaikka itse työ on hetkessä ohi niin kyllähän tuosta jotakin pitää saada laskutettua tai ei kannata lähteä keikalle ollenkaan. Mallikoille on joskus kiusallista ymmärtää että remppahommien hyötysuhde on heikko. Aikaa menee muuhunkin työhön liittyvään kuin vain pelkkään työmaalla suorittamiseen. Matkat kohteeseen,kamojen haut jne. ym. asian ratkomistapoja on monia. Jotkut velottaa suurempaa tuntiveloitusta ja jättää lisät laskuttamatta jotkut toisinpäin. Toiset ottaa katteet itse toimittamistaan kamoista ja jotkut joka mahdollisesta välistä.
Jos oikeuden tuntoa kiusaa maksa työmaa-ajasta,matkakorvaukset,työmatkan työajasta ja mahdolliset kamat mutta jätä väliaikana muualla lusmuillut tunnit pois.

[Juha_P]

Itse käyn tekemässä tiettyjä erityshommia ympäri Suomen ja laskutan kyllä matka- ja odotustunnit myös. Tämä toki kerrotaan asiakkaalle etukäteen.
Jos vaikka ajan Tampereelta Helsinkiin 2h, työ kestää 2h sisältäen minusta riippumatonta odotusta tunnin ja matka takaisin 2h tekee laskuun 6h.
Kukas muu ne työaikaani syöneet matkat ja odotukset maksaisi jollei tilauksen tehnyt asiakas.
Mutta kuten sanottu tämä kerrotaan tilaajalle etukäteen.

[Hower]

Maksullisten miesten laskutusperusteet?

Maksullisten naisten laskutusperusteet on kyllä selkeämpiä.
Mutta ei niiltä juuri taida kuittia saada verotukseen taikka muuhun?

[jari h]

Itse käyn tekemässä tiettyjä erityshommia ympäri Suomen ja laskutan kyllä matka- ja odotustunnit myös. Tämä toki kerrotaan asiakkaalle etukäteen.
Jos vaikka ajan Tampereelta Helsinkiin 2h, työ kestää 2h sisältäen minusta riippumatonta odotusta tunnin ja matka takaisin 2h tekee laskuun 6h.
Kukas muu ne työaikaani syöneet matkat ja odotukset maksaisi jollei tilauksen tehnyt asiakas.
Mutta kuten sanottu tämä kerrotaan tilaajalle etukäteen.

Se on hyvä, että on selkeät ja ilmoitetut perusteet.

Toisaalta, minulle ei kyllä työnantaja maksa työmatka-aikaa, puoltatoista tuntia päivässä. Että jos töihin menee, niin työaika normaalisti alkaa siellä työpaikalla. Näin olen ymmärtänyt myös tilaustöissä, jossei muuta sovita. (Esim. Kankaanpään kaupunki maksoi sote-selvityksestä varsinaista palkkiota n. 20 000 ja matkakorvauksia lisäksi n. 20 000 mun laskuopilla). Silloin matkakorvauksia voi maksaa, kun työn tekemisen takia pitää käydä jotain hakemassa. Vaikka pätevä työntekijä voisi osata varautua tarvittavilla vehkeillä jo etukäteen, niin joskus tulee jotain erityistä eteen.

Perusperiaate on tietysti, että työstä maksetaan palkka, mutta jos laskutus alkaa tuntua venkoilulta, se pistää tietysti jurppimaan.

[Laurakaisa]

Olen siis toki yhteydessä tähän lattiaheppuun ja kysyn, mikä laskutuksen peruste on ennen kuin alan sen kummemmin asiasta kimittämään. Mietin tosiaan lähinnä sitä, miten nuo tuollaiset yleensä on tapana laskuttaa kun tuo tuntimäärä poikkesi sen verran rajusti siellä työmaalla vietetyistä tunneista verrattuna näihin muihin ostopalvelumiesten laskuttamiin mitä on käytetty.

Sen verran tiedän, että valupäivä sovittiin jo pari kuukautta sitten nimen omaan sen mukaan että ko. hepulla oli samana päivänä muitakin työmaita Mikkelissä, noin 45 kilsan päässä kotipaikkakunnaltaan. Ja sanoi itse puhelimessa, että työ vaatii sen että hän käy aamulla tekemässä sen varsinaisen homman ja tulee sitten muiden töiden välissä liippaamaan lattian kunhan se on sopivasti kuivunut. Eipä sillä mitään kamojen hakuja tai muita tuossa ollut, betoni tilattiin itse ja kärrättiin siihen kohtaan mihin ammattilainen halusi ja työvälineet oli itsellään mukana. Betoniautokin oli paikalla jo silloin kun tämä valumies saapui.

Tuosta työajan alkamisesta tietysti voi olla monta mieltä, jos laskuttaa yli 80 eur matkakuluja niin onko se matka-aikakin sitten työaikaa tuosta korvauksesta huolimatta. Aika harvassa on ne työehtosopimukset joissa palkansaajilla on matkustusaika työaikaa, ei meillä PTYTES ainakaan moiseen taivu. Ja esimerkiksi minä nyt olen ylipäänsä sellainen onneton väliinputoaja jolla näennäisestä esimiesasemasta johtuen ei ole työaikaa ollenkaan...

No mutta, nämä vastaukset jo selvensi asiaa. Hyvää jälkeä tuli, mutta tuo epäsuhta todellisten työtuntien ja laskutettujen välillä oli tosiaan maallikon mielestä aika iso.

[kakluuni]

Hei. Älkää nyt sentään sotkeko yrittäjiä ja palkansaajia keskenään, ovat ihan eri kategoriassa.

Eihän kukaan remppamies voi ajaa kymmeniä kilometrejä työmalle, tehdä vartin homman ja ajaa taas takasin ja laskuttaa tuntihinnasta neljänneksen? Sillä vartin liksallako yrittäjä maksaa bensakulut, työvälinekulut ja kattaa myös ajamiseen menneen työajan?

Tilaajan kannalta ensiarvoisen tärkeää on sopia etukäteen laskutusperusteista, urakalla vai tuntihinta ja mitä tuntihinta sisältää, matkat, kilometrikorvaukset, kuka hakee tavarat rautakaupasta ja kuka maksaa jne. Ihan perusasioita, kun teetättää töitä ulkopuolisella, jotka kaikkien edun nimissä täytyy sopia etukäteen.

[sahrami]

Raksapuolella aika yleisesti tes:iin kuuluu työajaksi/maksettavaksi matkat, jos ne ovat kiinteän työpaikan ulkopuolelle (tietyn kilometrirajan jälkeen). Ts. jos raksafirmalla on keskusvrasto/paja/varikko, niin ne työpäivät, kun työntekijä on tuolla varikolla töissä, ovat pelkkää tuntiliksaa. Muuten lähes aina palkan päälle tulee työmatkat.
Se, miten yksityinen ammatinharjoittaja sitten laskuttaa, niin on sitten ihan eri asia. Onhan noita suosituksia ja ohjeita, mutta jokainen voi itse laskuttaa mitä haluaa, tai jättää laskuttamatta.
Sosiaalipuolen ja perusterveyden huollon tessejä voi jokainen lukea esimerkkinä siitä, miten huonosti keskusjärjestö voi asiat sopia.

[KMS]

Niin, tässähän on kyse siitä, että kun remppamies ajaa 2 tuntia liippaamaan sitä betonikakkua, siitä tulee hänelle 2 tunnin työn vaihtoehtoiskustannus (plus kotimatka). Pelkkä kilometrikorvaushan ei tietenkään kata sitä. Tämän vuoksi on ymmärrettävää, että myös matka-aika on ainakin osaksi työaikaa. VIrkamiehellä nämä kaikki otetaan huomioon kuukausipalkassa, jonka lisäksi voidaan vielä sopia oman autopn käytöstä syntyneistä kuluista, mutta kuitenkin vian, jos kyse on jostain muusta kun kotimatkasta ja jos asiasta on ylipäätään olemassa yhteisymmärrys.

-k

[peruskorjaaja]

Kaikesta voidaan sopia etukäteen. Jos matkustan asiakkaan luo, veloitan autoiluajasta tietyn tuntiliksan. Valmistelusta ja neuvotteluista ja konsultoinnista laskutan taasen toisenlaisia tuntipalkkoja. Autolla ajo ei ole samanarvoista työtä kuin DI:n tekemä oikea työ. Toisaalta dilemma tulee siitäkin, jos autolla ajetaan työpäivän aikana, on se pois varsinaisesta työstä. Kilometrikorvaukset toisaalta laskutetaan sopimuksen mukaan, se voi olla verohallituksen määräämä, tai yli tai alle.

Yleensä pyrin könttähintoihin tarjousvaiheessa, jossa on koko hinta ja työmäärä matkoineen sovitettu yhteen tietyllä otaksumalla, mitä työnteko vie aikaa.

Miten suhtautuu sitten esim. betonimiehen liksa varsinaisessa työssään ja ajaessaan autolla? Hintaero ei ole suuri.

Emäntä, joka on DI teknologiateollisuusfirmassa, taistelee muiden YTN-kolleegoidensa kanssa siitä, maksetaanko palkkaa työmatka-ajasta. Tietenkään normaalista työmatka-ajasta kodista toimipaikalle ei makseta nyt eikä koskaan. Mutta jos hän joutuu käväsemään esim. Helsingissä, joutuu hän matkustamaan omalla ajallaan ilman palkkaa. Vaikkapa jos palaveri alkaa kello 09:00 aamulla ja loppuu 16:00, meno- ja paluumatkojen osalta ei saa liksaa, ei normaalia, ylityöstä puhumattakaan.

[Rosanna67]

Tässä tapauksessa matkakulut kotoa tulisi jakaa sen toisen työmaan ja teidän työmaan kesken. Samoin matka-ajan tuntien laskutus...
Onhan näissä monenlaista käytäntöä; jotkut laskuttavat päivärahaa ja ruokarahaakin + laskutuskulut jne. eli jokaikisen risauksen.
Kannattaa toki kysyä perusteet. Sitä kysymisen sävyä kannattaa miettiä siltä kannalta, että oliko lasku tuntivirheestä riippumatta suuri, pieni vai normaali ja haluaisiko ko. tekijän palveluksia käyttää uudelleenkin.

[Pekka Huhta]

Minusta on kuitenkin aika tympeää jos kaveri kirkkain silmin laskuttaa kaikki matkakulunsa (kilsat + käytetty aika), jos kerran ajankohta on erityisesti sovittu siten että se pääsee toiselle työmaalle myös. Arvaatte varmaan että sen toisen työmaan laskussa on ihan yhtä lailla ne kilsat ja tunnit, niin että se laskuttaa niistä tuplaten.

Minusta tuossa kohtaa venttatunneista ei ole syytä maksaa. Olisi eri juttu jos ukko olisi joutunut istumaan esson baarissa kahvilla sen aikaa kun kura kuivuu, mutta kun on selkeästi sanottu että se tekee hommia toisella työmaalla sen aikaa niin mitään laskutusperustetta ei ole.

Mulla ei ole mitään syytä riistää yrittäjää, ja olen yrittänyt omalla tontilla asiat hoitaa asianmukaisesti niiden yrittäjien kanssa joita tontilla on ollut. Mutta jos yrittäjä sitten omasta puolestaan yrittää vetää aivan törkeästi lipan alta niin en kyllä koe enää siinä vaiheessa minkäänlaista sääliä sen nälkiintyviä lapsosia ja rampaa mummoa kohtaan. Siinä vaiheessa kun vedätysyritys paljastuu, niin mun kokemuksen mukaan selitykseksi löytyy vakiona aina jonkun lähisukulaisen terminaalivaiheessa oleva sairaus, kauhee rahapula (äännetään ra-pu-la), onnettomuudet, nälänhätä ja yrittäjän kova elämä, jota kukaan muu ei todellakaan voi ymmärtää. Ei todellakaan säälitä: vedätys on vedätys ja se vapauttaa minut muista moraalisista pohdiskeluista siitä että pitäiskö mun nyt kuitenkin maksaa ylimääräistä kun sillä on niin kovin vaikeaa.

Pekka

[Juha_P]

Sen verran tiedän, että valupäivä sovittiin jo pari kuukautta sitten nimen omaan sen mukaan että ko. hepulla oli samana päivänä muitakin työmaita Mikkelissä, noin 45 kilsan päässä kotipaikkakunnaltaan. Ja sanoi itse puhelimessa, että työ vaatii sen että hän käy aamulla tekemässä sen varsinaisen homman ja tulee sitten muiden töiden välissä liippaamaan lattian kunhan se on sopivasti kuivunut.

Ilman muuta kysyt asian perään jos näin on sovittu.

Tätä samaa harrastan itsekin pitkän matkan keikoilla. Jos on matkakulujen säästämiseksi sovittu vaikka kaksi tai kolme työtä Helsingissä samalle päivälle niin laitan laskuun näkyville matkojen kokonaiskulut ja se kertaa 1/3. Näin asiakas näkee perusteet ja hänen maksettavakseen jäävän osuuden.
Ja ne odotustunnit: Ne laskutan jos asiakkaasta tai vaikka liiman kuivumisesta johtuen joudun pyörittelemään peukaloita enkä voi tehdä työtäni.

[Laurakaisa]

Meidän putkimies muuten laskuttaa nuo tukussa käymiset ja muut ainakin sillä tavalla että sillä on joka laskussa viimeisenä rivi "huoltoauto", ja kattaa varmaan sillä sitten noita kustannuksia. Minusta se on hyvä ja selkeä laskutusperuste mutta se putkari nyt on muutenkin maanpäällinen aarre joka hoitaa kaikki hommansa moitteettomasti.

Joo, vielä tarkennuseksi se, että tarkoitus tällä ketjulla ei ollut kertoa että aion soittaa lattiamiehelle ja huutaa puhelimeen että "mitäperkelettäsinäootoikeinmennymeilletämmösenlaskunlähettämään" vaan selvitellä vähän käytäntöjä. Kyllä minä aion tuosta kysyä mutta toki ihan asialliseen sävyyn ja lähinnä mielenkiinnosta. Jälki oli tosiaan hyvää (ja oli tuon maanpäällinen aarre -putkimiehen suosittelema) joten ei tässä sikäli mittään ongelmaa ole. On se minusta kumminkin vähän vedätystä jos laskuttaa joko kaikki Mikkelin työmaan matkakulut meiltä tai toisaalta laskuttaa kaikilta Mikkelin työmailta samat kulut moneen kertaan. Eli ehkä tuo täsmällisempi laskutusperuste kuin pelkkä työtuntihinta olisi selventänyt tässäkin tapauksessa asiaa suuresti. Ymmärrän sen, että me olisimme maksumiehinä jos vaikka tilaamamme betoniauto ei olisi tullut ajallaan ja olisi joutunut venailemaan, mutta kun tämä ihan selvästi oli sovittu juttu että tekee myös muita töitä niin on tuo vähän kyseenalaista. Näin palkansaajan näkökulmasta.

Emäntä, joka on DI teknologiateollisuusfirmassa, taistelee muiden YTN-kolleegoidensa kanssa siitä, maksetaanko palkkaa työmatka-ajasta. Tietenkään normaalista työmatka-ajasta kodista toimipaikalle ei makseta nyt eikä koskaan. Mutta jos hän joutuu käväsemään esim. Helsingissä, joutuu hän matkustamaan omalla ajallaan ilman palkkaa. Vaikkapa jos palaveri alkaa kello 09:00 aamulla ja loppuu 16:00, meno- ja paluumatkojen osalta ei saa liksaa, ei normaalia, ylityöstä puhumattakaan.

Tässä on emäntä taistelussa, jota käydään ja on käyty vuosikaudet kaikilla rintamilla. Ei minulla ole ainakaan ollut yhtään sellaista työnantajaa, joka olisi ko. asiasta palkkaa maksanut. Kokonaistyöajassahan tuota on muka jotenkin palkassa huomioitu mutta sekin on tosi epäreilua, jos joku matkustaa sinne Helsinkiin vaikka 3 krt/vko ja joku sitten kerran kolmessa kuukaudessa. Ilmaista työtä joutuu tekemään ja paljon.

[Rosanna67]

Kuvitteellinen tarina...
Teetät kiireisellä aikataululla pintaremppaa tulevaan uuteen taloosi koska muutto lähestyy kovaa vauhtia. Et itse pääse paikalle, mutta paikkakunnalla asuva appiukko hoitaa asiaa. Hän löytää urakoitsijan, joka käy tekemässä remppaa parina päivänä 80 km päästä. Hän käy samalla paikkakunnalla tekemässä myös toista työtä. Kaikenkaikkiaan hän käy paikkakunnalla neljänä päivänä. Urakoitsija on edullinen ja tekee mielestäsi huippuhyvää jälkeä, jonka pääset toteamaan kun muutat taloon.
No, lasku tulee ja huomaat, että siinä on laskutettu 6 kpl 30 € arvoissta tarviketta 5:n sijaan (tarkistit kaiken huolella). Laskun maksuaikaa on vain 7 vrk.

Mitä teet?
Soitat kuluttaja-asiamiehelle laskusta ja pyydät neuvoa. Vihan vimmassa laitat kilometrin mittaisen sähköpostin urakoitsijalle, jossa valitat maksuajasta ja vaadit poistamaan ylimääräisen tarvikkeen laskusta, uhkaat kuluttaja-asiamiehellä jne.
Urakoitsija tarkistaa laskun ja huomauttaa, että häneltä on vastaavasti jäänyt toinen matkoista laskuttamatta. Laitat hänelle vastauksen, jossa tivaat, onko tosiaan kaksi päivää sinulle kuuluvaa osuutta matkoista.
Urakoitsija antaa periksi ja tekee hyvityslaskun ja ottaa laskuttamattomat matkat omaan piikkiinsä ja toivottelee hyvät jatkot.
Sinulla kuitekin riittää talossa remppaa ja haluaisit ehdottomasti saman tekijän, joten lähetät ylistävän sähköpostin urakoitsijalle ja kyselet miten ois lisärempan teko. Jostain syystä urakoitsija ei innostu asiasta...