Neuvoja patteriverkon ilmaukseen

[Puulämmittäjä]

Jos lämmityskattia on päässyt viilenemään huonelämpöön loman aikana, on pieni paine aivan normaali. Kannattaa lämmittämää ensin kattila siihen normaaliin 80 asteeseen. Kalvopaisunta-astiallinen järjestemä pitäisi normaalisti painestua noin 0.5 bar:in paineeseen. Se riittää jos patteriverkosto on normaalissa yksikerroksisessa talossa. Jos paine jää pienemmäksi lisätään vettä kunnes saavutetaan tuo 0.5 bar:in paine. Täyttön aikamäärää on mahdoton sanoa. Täyttöaikaan vaikuttaa verkoston litramäärä ja lisäysveden paine.

[PTM]

Jos lämmityskattia on päässyt viilenemään huonelämpöön loman aikana, on pieni paine aivan normaali. Kannattaa lämmittämää ensin kattila siihen normaaliin 80 asteeseen. Kalvopaisunta-astiallinen järjestemä pitäisi normaalisti painestua noin 0.5 bar:in paineeseen. Se riittää jos patteriverkosto on normaalissa yksikerroksisessa talossa. Jos paine jää pienemmäksi lisätään vettä kunnes saavutetaan tuo 0.5 bar:in paine. Täyttön aikamäärää on mahdoton sanoa. Täyttöaikaan vaikuttaa verkoston litramäärä ja lisäysveden paine.

Paljonkas paineet täytyy olla 3 kerroksisessa. paisuntasäiliö (250l) sijaitsee pannuhuoneessa josta ylimpään patteriin matkaa karkeasti arvioiden. 6 metriä

[Maatilallinen]

Paljonkas paineet täytyy olla 3 kerroksisessa. paisuntasäiliö (250l) sijaitsee pannuhuoneessa josta ylimpään patteriin matkaa karkeasti arvioiden. 6 metriä

Kalvopaisunta-astian esipaine 0,6 bar ja verkoston paine alimmillaan 0,8bar

[duppa]

Mitenkäs NIKARI ilmaus onnistui? Ilmeisesti hyvin, kun ei ole mitään kuulunut, vai kuinka? Kerrohan kuulumiset ongelmasi suhteen

[PTM]

Paljonkas paineet täytyy olla 3 kerroksisessa. paisuntasäiliö (250l) sijaitsee pannuhuoneessa josta ylimpään patteriin matkaa karkeasti arvioiden. 6 metriä

Kalvopaisunta-astian esipaine 0,6 bar ja verkoston paine alimmillaan 0,8bar

Ok. eli nyt verkoston paine on about 1,0 ja paisunta-astian 0,8, tuntuu aika hyvin pitävän nyt paineet vaikka varaaja on ollut kylmänä niin paineet (verkoston) on 0,8 ja sit kun varaajassa on alalämpö 80 niin paineet (verkoston) about 1,3bar. :)

[Oppes]

Kalvopaisuntaan laitetaan ilmaa tai jotain muuta kaasua esipaineeksi yleensä 0,5 bar. Se tarkoittaa sitä että järjestelmässä pitää olla yli tuon 0,5 barin ennen kuin säiliössä on yhtään vettä. Sen jälkeen kaikissa tapauksissa kalvon molemmilla puolilla on aina sama paine. Siihen ei vaikuta esipaineen suuruus. Esipaineella varmistetaan että koko paisunnan kaasutilavuus on aluksi käytettävissä. Mitä suurempi esipaine, sitä pienemmällä vesimäärällä suurin sallittu paine saavutetaan.
Jos ylin patteri on 8 m painemittaria korkeammalla, veden painetta pitää olla yli 0,8 bar jotta vesi nousisi sinne ilman pumppua ja ilma olisi poistettavissa ilmausventtiilistä. Jos kalvopaisunta on järjestelmässä kiinni, esitäyttöpainetta ei saa mitattua vaan kaasupuolella on sama paine kuin vedessäkin. Kun väliin ei saa laittaa venttiiliä, paisunta on irrotettava jotta esipaine saadaan mitatuksi.
Sen suuruudella ei niin ole väliä. Sitä pitää vain olla. Muistutan vielä että meitä ympäröi koko ajan ilmanpaine joka laskuissa on otettava huomioon.

[Maatilallinen]

Ok. eli nyt verkoston paine on about 1,0 ja paisunta-astian 0,8, tuntuu aika hyvin pitävän nyt paineet vaikka varaaja on ollut kylmänä niin paineet (verkoston) on 0,8 ja sit kun varaajassa on alalämpö 80 niin paineet (verkoston) about 1,3bar. :)

Hyvin tuntuu paisunta-astia toimivan Mulla ei taida täällä kotona olla noin hyvä tilanne siinä, taitaa paineet vaihdella vähän enemmän, yhdenkerran kun putkari kävi niin sanoin että pitää katsoa esipaineet, liekkö tuo katsonut, tuostakin tosin jo 3 vuotta. Pitääkin huomenna katsoa.

0,2bar olisi vielä varaa nostaa painetta, olisi maksimipaineessa kuumana.

Kalvopaisuntaan laitetaan ilmaa tai jotain muuta kaasua esipaineeksi yleensä 0,5 bar. Se tarkoittaa sitä että järjestelmässä pitää olla yli tuon 0,5 barin ennen kuin säiliössä on yhtään vettä. Sen jälkeen kaikissa tapauksissa kalvon molemmilla puolilla on aina sama paine. Siihen ei vaikuta esipaineen suuruus. Esipaineella varmistetaan että koko paisunnan kaasutilavuus on aluksi käytettävissä. Mitä suurempi esipaine, sitä pienemmällä vesimäärällä suurin sallittu paine saavutetaan.
Jos ylin patteri on 8 m painemittaria korkeammalla, veden painetta pitää olla yli 0,8 bar jotta vesi nousisi sinne ilman pumppua ja ilma olisi poistettavissa ilmausventtiilistä. Jos kalvopaisunta on järjestelmässä kiinni, esitäyttöpainetta ei saa mitattua vaan kaasupuolella on sama paine kuin vedessäkin. Kun väliin ei saa laittaa venttiiliä, paisunta on irrotettava jotta esipaine saadaan mitatuksi.
Sen suuruudella ei niin ole väliä. Sitä pitää vain olla. Muistutan vielä että meitä ympäröi koko ajan ilmanpaine joka laskuissa on otettava huomioon.

Kalvopaisunta-astian (lämmitys) oikea esipaine on korkeusero järjestelmän alimman ja ylimmän kohdan välillä, eli jos se on vaikka se 6 metriä niin 0,6 bar, jos sitä on vaikka 8m, niin 0,8bar jne... Kuitenkin vähintään 0,5bar. Tällöin kun ollaan verkoston paineen minimiarvossa, niin paisunta-astia on lähes tyhjä, ja koko sen tilavuus käytetty.

Nimittäin vaikka sinne vettä jäisikin, ei siitä ole hyötyä kun paine laskisi liian alas kuitenkin. Vedenpaine verkostossa sitten vähintään 0,2bar enemmän kuin paisunta-astian esipaine, jotta paisunta-astiassa on aina vähän pelivaraa.

Venttiilin saa laittaa kattilan ja paisunta-astian väliin, mutta kahva on poistettava. Varoventtiilin ja kattilan välissä ei saa olla venttiiliä. Paisunta-astian puolelle on hyvä laittaa myös jokin ilmanpoistoventtiili tms. jotta paineet saa poistettua paisunnasta esipaineen säätöä varten.

[Oppes]

Joo saattaa olla että venttiilin saa laitta järjestelmän ja paisunnan välin jos kahvan poistaa. Ehkä se pitää lukita jotenkin auki asentoon. Venttiili on kyllä järkevä ja ilmanpoisto myös. Silloin esipaineen voi mitata ja paisunnankin helposti vaihtaa.

Esipaineen arvon määrittämisen teoria on hieno mutta näin ei ole. Unohdat ympäröivän 1 barin ilmanpaineen. Se nostaa veden 10 metrin korkeuteen jos paine yläosassa laskee nollaan. Painevaraajan 0,5 barin esipaineella vesi voidaan nostaa vaikka kilometrin korkeuteen. Painetta on 100 bar kalvon molemmin puolin. Esipaineen suuruudella ei ole mitään tekemistä sen kanssa kuinka suureksi paine sisällä voi nousta. Paineen nostaa veden määrä ei esipaine.

Hydrauliikassa käytetään aivan samanlaisia painevaraajia. Ne voivat olla joko kalvo- tai rakkovaraajia. Kuori vain on massiivisen paksu mutta kumikalvo ei niinkään vahva. Pohjaventtiili on hiottu ja sulkeutuu tarkasti kun esipaine alitetaan. Kumin ei joudu koville. Esitäyttöpaineena käytetään 20 - 80 % maksimista. Jos esimerkiksi jousijarru vaatii 50 barin paineen pysyäkseen auki, niin varaajan paineeksi asetetaan vähän yli sen. Sinne saatetaan kuitenkin ladata 300 barin paine jota jarrulle sitten alennetaan. Pienellä esitäytöllä pieneen säiliöön saadaan suurempi öljymäärä.

Lämmitysjärjestelmässäkin kun paine kuumana on 1,5 bar ja alkaa laskea, ei se mitenkään lopu tähän ulkoilman 1 bar ( jossa painemittari näyttää nollaa). Verkoston yläosassa painetta on vara laskea vielä tuo 1 bar, jos vain varaajassa vettä on. Jos esitäyttö on juuri tuo vesipatsaan korkeus, vesi loppuu heti jos sitä vähänkin johonkin vuotaa tai lasketaan. Yläpattereihin muodostuu tyhjiö.
Kiitos mielenkiinnosta

[Maatilallinen]

Joo saattaa olla että venttiilin saa laitta järjestelmän ja paisunnan välin jos kahvan poistaa. Ehkä se pitää lukita jotenkin auki asentoon. Venttiili on kyllä järkevä ja ilmanpoisto myös. Silloin esipaineen voi mitata ja paisunnankin helposti vaihtaa.

Ei tartte lukita, mutta kahva pitää poistaa.

Esipaineen arvon määrittämisen teoria on hieno mutta näin ei ole. Unohdat ympäröivän 1 barin ilmanpaineen. Se nostaa veden 10 metrin korkeuteen jos paine yläosassa laskee nollaan. Painevaraajan 0,5 barin esipaineella vesi voidaan nostaa vaikka kilometrin korkeuteen. Painetta on 100 bar kalvon molemmin puolin. Esipaineen suuruudella ei ole mitään tekemistä sen kanssa kuinka suureksi paine sisällä voi nousta. Paineen nostaa veden määrä ei esipaine.

Tarkoitin mittaripainetta, eli sitä painetta minkä se painemittari näyttää

Juu, siis esipaine ei sitä vettä vielä sinne yläkerroksiin nosta, mutta esipainetta laitetaan siksi, että paisunta-astia ei ala täyttymään liian aikaisin, eli tilavuutta ei mene "hukkaan".

Lämmitysjärjestelmässäkin kun paine kuumana on 1,5 bar ja alkaa laskea, ei se mitenkään lopu tähän ulkoilman 1 bar ( jossa painemittari näyttää nollaa). Verkoston yläosassa painetta on vara laskea vielä tuo 1 bar, jos vain varaajassa vettä on. Jos esitäyttö on juuri tuo vesipatsaan korkeus, vesi loppuu heti jos sitä vähänkin johonkin vuotaa tai lasketaan. Yläpattereihin muodostuu tyhjiö.

Unohdetaan nyt se ympäröivä 1bar ilmanpaine, kun puhutaan mittaripaineista. Ja tosiaan jos esitäyttö on saman verran kuin järjestelmän paine, loppuu vesi heti.

Esipaineeksi säädetään se korkeusero paisunta-astian ja ylimmän patterin välillä (kirjoitin tuonne että alimman ja ylimmän kohdan välillä, yleensä näin sillä paisunta-astia on kattilahuoneessa mutta voi se olla muuallakin), ja tuohon voi vielä lisätä 0,2bar, itse en ole lisännyt mutta näin tuntuu jotkut neuvovan.

Esim. tuossa Zilmet paisunta-astiat neuvotaan esipaineesta seuraavaa:

suljettu kaasutila on täytetty typpikaasulla tässä esitteessä ilmoitettuun ns. esipaineeseen joka tarvittaessa asetetaan vähintään laitoksen staattisen paineen suuruiseksi

Eli tarkoittaa sitä, että paisunta-astiaan on ladattu tehtaalla esitteessä mainittu paine typpikaasua, joka sitten asennuksen yhteydessä lasketaan vähintään laitoksen staattisen paineen (paisunta-astian yläpuolella olevan vesimassan aiheuttama paine, eli 1m vettä = 0,1bar jne...) suuruiseksi päästämällä kaasua tarpeeksi pois.

Sitten nostetaan järjestelmän paine kylmänä 0,2bar yli esipaineen, esim. jos esipaine 0,5bar niin kylmänä järjestelmän paine 0,7bar. Jos kuumana paine jää vielä alle 1,5bar, niin sitä voi nostaa sinne 1,5 bariin niin on enemmän vettä varastossa.

[Nikari]

Mitenkäs NIKARI ilmaus onnistui? Ilmeisesti hyvin, kun ei ole mitään kuulunut, vai kuinka? Kerrohan kuulumiset ongelmasi suhteen

Kiitos kysymästä, pattereiden ilmaus onnistui hyvin ja kaikki patterit tuntuvat nyt lämpenevän.

Oma ongelmansa on kylpyhuoneen/wc:n/kodinhoitohuoneen/eteisen lattialämmitys joka on edelleenkin osin kylmä.
Lämpökanaali pannuhuoneesta tulee talon kellariin ja sieltä putket nousee kylpyhuoneen jakotukille (runkoverkko jakaantuu pattereille ennen jakotukkia). Tuosta jakotukista lähtee kolme eri lattialämmityspiiriä, joista yhden paluulinja pysyy sitkeästi kylmänä. Termostaatti toimii ja neula liikkuu normaalisti. Sitä vähän ihmettelen kun näissä lattialämmityksen piireissä termostaatit on paluulinjassa?
Onko tämä aivan normijuttu? Sinänsä termostaatilla ei ole merkitystä koska lämmönsäätö tapahtuu pannuhuoneen suntin kautta. Systeemissä ei ole minkäänlaista ilmausruuvia.
Tulolinjassa on sitten puolestaan sulkuruuvi jota aukomalla (siis sulkemalla ja aukasemalla saman verran auki) saatiin ilmeisesti jotain aikaiseksi koska lattia alkoi ikäänkuin hieman lämmetä... on kuitenkin edelleen viileämpi kuin muu lattia. Saattaisiko systeemissä olla vain niin paljon moskaa, ettei vesi pääse kiertämään kunnolla? Ennen putkimiehen vierailua ja vesipumpun vaihtoa lattia tosin
lämpeni aivan normaalisti, sen vuoksi epäilin että ongelma johtuu ilmasta putkissa.

Sanokaa ny, viisaammat.

[Puulämmittäjä]

Tarkastappas uuden pumpun pyörimissuunta. Jos pyörii väärinpäin on vedenvirtaus melko olematonta ja koko järjestelmän toimivuus mitä sattuu.

[Arveccio]

tuota lattiapiiriä voi vähän houkutella niin että väännät kaikki patteri&lattiatermarit kiinni ja tuon ongelmalattian termarin väännät selälleen. sitte kiertopumppu täysille niin pitäis alkaa veden huilaamaan siinäkin. tunnin päästä termarit ja pumppu takas vanhoihin asetuksiin.

[Maatilallinen]

Oma ongelmansa on kylpyhuoneen/wc:n/kodinhoitohuoneen/eteisen lattialämmitys joka on edelleenkin osin kylmä.
Lämpökanaali pannuhuoneesta tulee talon kellariin ja sieltä putket nousee kylpyhuoneen jakotukille (runkoverkko jakaantuu pattereille ennen jakotukkia). Tuosta jakotukista lähtee kolme eri lattialämmityspiiriä, joista yhden paluulinja pysyy sitkeästi kylmänä. Termostaatti toimii ja neula liikkuu normaalisti. Sitä vähän ihmettelen kun näissä lattialämmityksen piireissä termostaatit on paluulinjassa?
Onko tämä aivan normijuttu? Sinänsä termostaatilla ei ole merkitystä koska lämmönsäätö tapahtuu pannuhuoneen suntin kautta. Systeemissä ei ole minkäänlaista ilmausruuvia.
Tulolinjassa on sitten puolestaan sulkuruuvi jota aukomalla (siis sulkemalla ja aukasemalla saman verran auki) saatiin ilmeisesti jotain aikaiseksi koska lattia alkoi ikäänkuin hieman lämmetä... on kuitenkin edelleen viileämpi kuin muu lattia. Saattaisiko systeemissä olla vain niin paljon moskaa, ettei vesi pääse kiertämään kunnolla? Ennen putkimiehen vierailua ja vesipumpun vaihtoa lattia tosin
lämpeni aivan normaalisti, sen vuoksi epäilin että ongelma johtuu ilmasta putkissa.

Kosteiden tilojen lämmityksessä lattialämmityksen termostaatit ovat paluulinjassa, koska näin on mahdollista säädellä lattian lämpötilaa, tarkoituksenahan ei ole säätää huonelämpötilaa vaan nimenomaan lattian lämpötilaa, joka tapahtuu pitämällä paluuveden lämpötila tasaisesti jossain kohtaa, niin lattia on aina samanverran lämmin.

Onko sulkuja minkälaisia, onko jakotukit kosteassa tilassa? Jos siitä lattialämmön termostaatista avaisi yhdistäjää niin saisi ilmoja pihalle. Tai jos on jakotukin jälkeen sulku ja tuossa yhdistäjä, niin termostaatit kiinni ja sulku kiinni, sitten yhdistäjä auki ja termostaatti täysille yhdestä piiristä kerrallaan riittävän pitkäksi ajaksi, muista täyttää vettä ettei lopu kesken.

[Lunttilan herra]

palataas vanhaan aiheeseen. tuli eilen illalla mieleeni kokeilla ilmata yläkerran pattereita (ekaa kertaa tänä talvena) ja kas kummaa, ei tullu ilmausruuvista ei vettä eikä ilmaa!!?? Yläkerrassa 3 patteria ja kaikissa sama homma! Niitä ylempänä on vielä avopaisuntasäiliö jossa vettä niinkuin pitääkin. Myös patterit on lämpöisiä..ainakin osittain. talo tällaien 3 kerroksinen tai 2ja puol. En keksi muutakuin että pakko olla jotenkin tukossa kaikki kolme, ennen ilmausruuvia joka on siis patterin "viimeisessä laidassa".

Tuli vaa mieleeni että vaikuttaakohan tällainen toimimattomuus kuinka tuohon öljypannun tohotukseen. Eli kuluttaako enemmän energiaa kun patterit ei toimi oikein?
bonuksena vielä että patterit on sellaiset ettei niissä ole mitään sulkuja meno eikä paluu puolella. Termostaatti on sentään laittettu.
jos on tukosta niin miten tuollaista vois kokeilla avata muutakuin kolistelemalla lekalla kylkeen. Voiko sinne tuutata vaikka paineilmaa siitä ilmausruuvista vai onko muuta haittaa kuin että lisää ilmattavaa. (on siis se avopaisunta astia, eli sen puolesta ei kait ole onkelmaa). Vai voiko olla vikana joku muu juttu jota nyt ei hoksaa?

[Keijo]

Taitaa olla ilmausruuvin reikä tukossa. Yleensä noista tulee tarpeeksi kiertämällä sisuskalut ulos ja sitten voi neulalla tms. ronkkia ruuvin reikää auki. Kannattaa pitää astia ja rätit lähellä ettei lorise lattialle. Kannattaa pistää suntti pienelle ennen ronkkimista, niin verkostossa ei kierrä kauhean kuumaa vettä. On vähän ikävää yrittää ruuvata ilmausruuuvin sisuskaluja takaisin jos sormille tulee koko ajan +55 asteista vettä.

Kai ne patterit sentään lämpenee?