Sokkeli eristetty salaojittavalla, miten sisäpuoli

[Harri S]

Sain lopultakin tehtyä rekisteröinnin.

Ostimme puolisoni kanssa tämän nykyisen rintamamiestalon vajaat kaksi kuukautta sitten.

Talossa oli ollut maakosteudesta, väärästä eristämisestä sekä vääristä salaoja-asennuksista johtuvaa ongelmaa, josta oli hyvät dokumentoinnit olemassa jo kauppaa tehdessä.
Reilu kk sitten kun saimme talon hallintaamme, niin kaivoin sokkelinvierustat auki heti seuraavana viikonloppuna.
Vanhat patolevyt, bitumikermit, salaojat ja se yksi tarkistuskaivo lensivät roskalavalle.

Rakensin uudet salaojat tuplaputkella niin, että ne ovat korkeimmillaankin anturan alapinnnan tason alapuolella (vanhat kun kiersivät pääosian anturan pällä, eikä puolet putkistosta edes päättynyt mihinkään...) ja jokaisen talon kulmaan tuli tarkistuskaivo korotuspalalla varustettuna. Vanha salaojapumppaamo jäi muutettuna, puhdistettuna ja pumppu huollettuna käyttöön talon toiseen päähän ja siitä on eristetty purkuputki vastuskaapelilla varustettuna tontin rajaojaan.

Sokkelin eristin Isodrän 100 levyllä ja anturan viisteineen, muoveineen ihan valmistajan ohjeen mukaisesti. Levyn yläreunaan peitelistat, päälle sepelit, suodatinkankaat jne. Vanhat poistetut maa-ainekset (savea, ja hiekkaa) tuli sitten täytteeksi suodatinkankaan päälle ja reilun sepelitäytön vuoksi maa-ainekset riittivät kunnon kaatoihin sokkelista poispäin. Rännivedet on nyt ohjattu kourujen avulla tontin reunoille.
Muutama kuva:




Parissa viikossa pohjavedet on laskenut näkymättömiin kellarin varaston nurkaan tehdyssä tarkistuskuopassa ja pohjavesi on noin puoli metriä lattialaatan alapinnasta.
Kellarissa ei ollut ostettaessakaan tunkkaisuutta, lähinnä kapillaarisuudesta aiheutunutta maalin hilseilyä väliseinissä, niiden alaosassa.
Kellarin seinät on eristetty ilmeisesti tuon patolevyn asentamisen yhteydessä sisäpuolelta ja rännivesien valuminen seinien viereen kera kapillaarisen kosteuden, on aiheuttanut muutama vuosi sitten kohonneita kosteuslukemia parissa kohdassa kellarin ulkoseinissä.

Kellari on tehty aikoinaan suurella vaivalla ja nyt ei huvittaisi alkaa repimään noita sokkelinvastaisia seiniä auki.

Onko tuo seinien aukominen kuitenkin tehtävä eristeiden poistamisineen, vai onko tuosta 100mm sisäpuolisesta eristeestä haittaa sokkelin kuivumisen kannalta?

Lähes koko kellarin alalla on vesikiertoinen lattialämmitys, joka näyttäisi olevan erotettu solumuovikaistaleella anturasta ja ilmeisesti eristettä on tuossa yhteydessä laitettu sinne laatan allekin. Tuota hienoa liuskekivilattiaa en kyllä halua piikata pois.

Kylppärin lattia menee laatoitukseen, samoin kun saunankin lattia, koska muovimatto ei ole toimiva, eikä miellytä silmää.
Samalla uusin lattian alapuoliset valurautaviemärit ja lasken viemäröinnin tasoa, kun kerran varaa runkoviemärin reilulle laskulle on, jotta kylpyhuoneen pesuvesipumppaamosta päästään eroon.

Laitanko laatoituksen alle kosteuseristeen, lattialaatassa on sama vesikiertoinen lattialämmitys kuin muussa osassakin kellaritilaa?

Nenäanalyysillä kellaritilojen ilma on kuiva, puhdas ja kellarin tuuletusventtilit on auki sekä suihkutilassa ja saunassa puhallin avustamassa kosteuden poistamisessa.

Tuo sokkelin eristäminen oli mulle sellainen ykkösjuttu, ennen kuin sisäpuolella kannattaa tehdä yleensäkään mitään, eikä vienyt itse tehtynä kuin parin viikon vapaa-ajat päivätöiden ohessa.

[Luigi]

Hyvällä mallillahan tuo on nyt ulkopuolelta! Itse kyllä ainakin tarkistelisin sen sisäpuolen seinän tilanteen, koska kosteutta on kerran ollut, niin siellä voi olla vaurioitakin, jotka olisi syytä siivota pois jo ihan terveyssyistäkin. Mitä eristettä siellä sisällä on? Onko muoveja tai muita älyttömyyksiä? Sellaiset olisi joka tapauksessa purettava pois. Samoin kostuneet lasivillat ja muutkin rakenteet, joissa on kasvustoa. Homma selvinnee muutamalla satunnaisotannalla, kun avaa seinää parhaaksi katsomallaan tavalla pahimmista kosteuspaikoista, ellei halua kerralla kaikkea purkaa.

[Matti Alander]

kohtuullisen siistiä työtä olette tehneet, asennuksineen ja kaatoineen. Lista on pyrkinyt nousemaan pystyyn ja siihen on tarvittu kiviä painoksi. Seuraaville asentajille vihjeeksi, että listan takaosa kannattaa nostaa sentin verran ylöspäin seinällä, niin lista muotoutuu viettäväksi.
Suodatinkankaasta tehty liikuntasauma näytti aavistuksen pitkältä ja maaperä täytettäessä voi tarttua siihen liiaksi ja vetää kankaalla listan irti. 500 mm on maksimi suikaleen leveys, jolloin seinälle siitä jää n. 350 mm.
Hommaan ei sinänsä huomauttamista, mutta kysymys, haittaako sisäpuolinen eristys. Kyllä haittaa, koska kellarinseinään saadaan vähemmän lämpöä ja laskennallisesti kastepiste jää betoniin. Oikeampi tapa toteutuksessa olisi ollut 200 mm eristyskerroksen käyttäminen ulkopuolella.
Kuitenkaan ei mielestäni seinää kannata huvikseen alkaa purkamaan, jos ongelmaa ei ole. Ulkopuolen kosteuseristys toimii nyt erinomaisesti, salaojittavalla eristeellä tehty pystysalaojitus estää vedenpaineen maan ja seinän välissä. Ulkopuolen lämmöneristys nostaa kellarinseinän maanalaisen osan lämpötilaa. Molemmat eristeet yhdessä estävät haitallista maaperän lämpiämistä, mikä taas nostaa kuivaavaa vesihöyryn osapaineen eroa.
Mikäli sisäpuolen seinän eristäminen olisi aiheuttanut kondenssin ja kapillaarisuuden kautta homerihmastoa, siirtyy se lepotilaan kellarin seinä kuivuessa, eikä välttämättä aiheuta ongelmia.

[villelap]

Tuohon listan nostamiseen kommentoin sen verran, että se lista saattaa hajota. Näin ainakin meillä on käynyt kun nostettiin takareunaa hiukan ylöspäin ja sitten lista saanut pakkasella iskua. Jossain vaiheessa pitäis jaksaa rikkoutuneet listat vaihtaa. Ne lyöntitulpat ei vaan lähde millään pois ruuvaamalla.

Mielestäni oikea tapa olisi sahata ylin levy hiukan vinoksi ja siten lista tukeutuisi koko matkalta alaspäin ja näin mahdollinen ylhäältäpäin tuleva rasite ei rikkoisi listaa niin helpolla.

[Matti Alander]

Sahaaminen on kyllä yksi hyvä konsti, mutta hieman työläs. Listan täytyy olla viallinen, jos se rikkoontuu tai sitten tosiaankin liikuntasaumakangas on pingottunut liikaa tai kiinnitystulppien määrässä tai asennustavassa on jotain ongelmaa. Listakiinnikkeenä tulee käyttää leveäkantaisia rosteri versioita 15 cm jaolla, jolloin lista kestää paremmin, enkä ole siinä tavannut ongelmia. Asennusohjeet on aina hyvä lukea huolellisesti ennen asentamista.
Tarkoitukseni oli kuitenkin paremminkin auttaa seuraavia asentajia muutamalla hyvällä vihjeellä.

[Harri S]

Tiilet on listojen jatkosaumaliimausten kuivumisen ajaksi asetettuja painoja, ei listojen oikausua varten.
Takareunaa piti kyllä pikkasen nostaa, jotta listankaadot sattuivat kohdalleen.
Noi listat asettuivat ihan oikeaoppisesti paikoilleen liimojen kuivuttua.
Kiinnitykset tein valmistajan omilla propuilla lisänä tiivistemassa listan ja betonin välissä.

Suodatinkangas on 30 senttiä levyn takapuolellakin, joten ei ala vajoamaan maan mukana, varsinkin kun sen päälle tuli vielä toinen suodatingangaskerros.
Tarkoituksena estää maa-ainesten pääsy eristelevyn huokosiin, vaikka peitelistat joskus sattuisi irtomaan/murtumaan.
Tässä vaiheessa kun kaikki oli auki, niin tuplavarmistus oli helppo tehdä, kun kangastakin oli rullassa reilusti ylimääräistä.

Noi eristelevyn sokkeliapeittävät palaset kiinnitin asenusvaiheessa varmuuden vuoksi toisiinsa 30 senttisillä karkaistusta rautalangasta tekemilläni hakasilla, eivätkä siten liikahtaneet yhtään pois paikoiltaa kaivannon pohjaosan sepelitäytön aikana. Proppaus anturaan ei sen vaihtelevasta muodosta johtuen ollut joka paikassa mahdollista.
Samalla sain eristekerrokset valmiiksi asti ja sepelitäytön asennusvaiheessa sepelin osin aturan alle ja eristelytyksen reunaosan alle kauttaaltaan salaojan ympärille.

Ja sitä vettä tuli salaojien kautta ensimmäisen viikon aikana todella paljon, mutta nyt kun täytöt on tiivistyneet, on pumppu rauhoittunut kummasti, kun tiukassa savimaassa sivuttaissuuntainen vedenvirtaaminen salaojiin muualta maaperästä, on varsin pientä. Salaojat toimii suunnitellusti ja pohjavesi tipahti talon alla riittävästi.

Mitenkä on sen kylppärin ja saunan lattialaatoituksen alle tulevan vesieristyksen laita?

[TommiT]

Silloin kun itse operaation tein, ongelmaksi(tai ainakin hidastavaksi tekijäksi) muodostui juosten kustu antura. Mä jouduin joka puolella valamaan vanhan anturan päälle uutta anturaa, että sai levyt tiiviisti anturaa vasten. Tämä luonnollisesti vaikutti myös siihen, miten levyt asettui sokkeliinkin. Iso virhe oli käyttää isodränin mukana tullutta tiivistemassa, joka oli vähän kuin purukumia johon oli sekoitettu hienoa hiekkaa. Ei tiivistänyt eikä pysynyt. Teen ensi vuonna sokkeliin eristerappauksen rappaus eps:iin ja luotan siihen, että EPS peittää ja suojaa listan ja sokkelin välin. Onneksi tavara ei riittänyt kuin yhdelle seinälle, muualle laitoin jotain sikaflexin liimamassaa...

Terv Tommi

[Matti Alander]

Oma suositukseni on käyttää aina pesutiloissa vedeneristystä ja nykyiset vedeneristeet ovat kohtuullisesti vesihöyryä läpäiseviä.
Salaojittavien lämmöneristeiden suojalista tiivistämisessä on hyvä käyttää valmistajan suosittelemia tiivistysmateriaaleja, joista yksi on Sikaflex - 11 FC. Suojalistan tiivistämisen ongelmat eivät yleensä ole aiheuttaneet toimivuus ongelmia. 20 vuoden aikana vastaan tulleet ongelmat listoissa ovat olleet: Listakiinnikkeiden ruostuminen ja sen seurauksena listan irtoaminen, liian harva kiinnitysväli, ylipitkä liikuntasauma tai sen puuttuminen kokonaan, jolloin suodatinkangas on vetänyt listan irti.
Salaojittavan eristeen hyvät kuivaavat ominaisuudet ovat pienemmät asennusvirheet korjannut itsestään. Suuria mokia jossa huolimattomuuttaan on tehty tosi suuria mokia on ollut muutamia, mutta niitä on kaikilla tuotteilla.
Riittävän levyn kuormituksen kanssa on lyttyyn painumisen kanssa ollut muutamia tapauksia, joka on johtunut tietämättömyydestä ja aavistuksen myös huolimattomuudesta. 19kg/n levyä 60 kpa ei pidä missään nimessä käyttää yli 2,5 metrin syvyyksissä, mutta yleisesti jo kahdessa metrissä kannattaa levyä alkaa koventamaan. Levykerroksen paksuudella on myös vaikutusta painumavaran muodossa.
Kokonaisuutena kuitenkin 20 vuoden aikana, tuhansissa kohteissa ongelmia asennuksessa on ollut erittäin vähän. Parempaan voidaan kuitenkin aina pyrkiä.
Kirjoituksen aloittajan työmaa on keskivertoa huolellisemmin tehty, eikä siihen huomauttamista.

[Hower]

Asiallisen näköinen ja fiksusti toteutettu homma. Ei siitä sen enmpää, mutta pieni kommentti (taas kerran) Matti Alanderin kirjoitukseen.

...mutta kysymys, haittaako sisäpuolinen eristys. Kyllä haittaa, koska kellarinseinään saadaan vähemmän lämpöä ja laskennallisesti kastepiste jää betoniin.
Oikeampi tapa toteutuksessa olisi ollut 200 mm eristyskerroksen käyttäminen ulkopuolella.

Mielipiteesi ja näkemyksesi ovat olleet joskus hiukan toisenlaisiakin:

Ajatuksenani olisi, että rivinteeraus toteutettaisiin 200 mm Eps-muottivaluharkoilla, joiden sisäosa täytettäisiin poikkeavasti Uretaanilla. Näin saataisiin erittäin kevyt ja luja rivinteeraus, joka ei imisi vettä laisinkaan.
Fuktisol eristys voidaan toteuttaa ulkoseinään tarvittaessa jälkikäteen.
Ulkopuolinen Fuktisol eristys toimii kyllä, mutta ei niin tehokkaasti, kun lämmöneristys on pelkästään ulkopuolella.

(tämä oli siis vuodelta 2008)
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... der#p66577

Ihmettelin tätä em. ketjussa...elikkä 200mm AlanderOy:n toimittama EPS-eristys sisäpuolella ei jäähdytä liikaa perusmuuria vaan Fuktisol ulkopuolella toimii edelleen ajatellulla tavallaan. Hyvä, että tuohon lausuntoon tuli nyt tämän projektin kohdalla korjaus.

En nyt halua harrastaa jälkiviisastelua ja ymmärrän, että tuolloin halusit tuoda keskusteluun ja arvioitavaksi suht. nopeasti päähäsi juolahtaneen idean, eikä siinä mitään. Asioitahan kannattaa miettiä. Olisi kyllä toivottavaa, että olisit vastineissasi hiukkasen tarkempi kun jotain ihan varta vasten kysytään. Tuossa keskusteluketjussa nimenomaan ja erikseen kysyin sitä, eikö noin rankasta sisäpuolisesta eristyksestä ole haittaa fuktisolin kuivatuskyvylle. Vastauksesi oli, että toimii edelleen, nyt kerrot, että kastepiste jää betoniin. Mä en tähän muuten puuttuisi, mutta roolisi palstan guruna, johon 99% lukijoista uskoo tuo sinulle hiukkasen enemmän vastuuta kuin muille tallaajille. Toinen pointti on se, että olet rakennustarvikemyyjä; markkinoit omia tuotteitasi ja on valitettavaa, että myyntimiehen roolisi menee joskus jossain määrin ristiin rakennefysiikan, faktatiedon ja logiikan kanssa.

Tuosta ylläolevasta kuvasta tulee nyt esille se olennainen asia, josta olen pitänyt meteliä jo pitkään: kehotat iskemään massiivisesti kohtuuhinnakasta lämpöeristettä maan alle. Sinua tämä juttu ei ole koskaan pahemmin kiinnostanut. Kuvasta kun näkyy se yleinen tilanne; reippaasti yli puolet kellarin seinästä jää maan pinnan yläpuolelle; juuri se osa kaipaisi eniten lämpöeristettä energiatalouden kannalta. Kapea kaistale seinää on maan pinnan alapuolella ja sinne sitten pitäisi laittaa 20 senttiä markkinoimaasi tuotetta? Totta helkkarissa sisäpuoli tarvitsee jonkinlaisen eristeen kun lämpö karkaa maan päällisestä osasta pakkaseen. Ei siinä auta maanalaisen osan tolkuton eristäminen vaikka Alanderin firma sillä bruttokansantuotetta kasvattaakin. Eikä tuolla ulkopuolisella erityksellä saada edes säästettyä huonetilaa (kuten usein on saatu lukea) jos ei maan pälle sokkeliin tehdä lämpöeristepattia.
Aloittajan projektista on ollut suuri hyöty; erittäin suuri juttu on siinä, että salaojat on tehty asialliseen kuntoon ja samalla on ulkopuolinen eristyskin laitettu hyvin, 200mm:n eristepaksuus olisi ollut mielestäni lähinnä rahan haaskausta.
Kyllä varmaan kannattaa vain tsekata jostain kohtaa, onko sisäpuolella ongelmia ja antaa olla romppeitten paikallaan jos asiat on kunnossa. Tuossahan on sikäli kitollinen tilanne, että kaiken aikaa on ollut iso pinta-ala sokkelia maan pällä, josta kosteus on päässyt haihtumaan ja haihtuu edelleenkin.

Korostan vielä, että Matti Alanderilla on ollut merkittävä ja hyvä rooli foorumissa kellariasioitten suhteen tietopuolella. Tuskinpa olisin itsekään näihin asioihin tullut perehtyneeksi kovin paljon ilman Matin kirjoituksia.
Mä en vaan periaatteessa usko enää yhtään mitään ilman perusteluita, olipahan asiana sitten feminismi, laminaattilattiat, ekologisuus, ilmastonmuutos taikka kellarit...

[Matti Alander]

Kiitos Hower vastineesta on tosiaankin hyvä, että asioista voidaan vaikka sivistyneesti vähän keskustellakin. Moni asia alkaa selviämään palstan lukijoille ja hyvä jos kalliita turhia virheitä tai remontteja voidaan näin välttää.
On totta kun kirjoittaa omalla nimellä on oltava merkittävästi tarkempi mitä kirjoittaa, Gurusta ei sitten sen enempää.
Olet nyt vain hieman sekoittanut asioita eri kirjoituksista, joissa käsitellään toisistaan poikkeavia asioita. Sisäpuolen Eps-muottivaluharkko oli mielenkiintoinen kokeilu rakennuksessa, joka on toiminut tähän asti hyvin. Eps-muottivaluharkkoa käytettiin rivinteerauksena, joka kestää kosteutta, eikä paina paljon. Eristys ei ole mitenkään erityisen rankka, pakastevarastoissa joissa kylmää ei saa mennä läpi rakenteen voidaan käyttää 1000 mm eristyskerrosta Eps-materiaalilla, sitä voisi sanoa rankaksi eristykseksi. Se oli kokeilu se eikä välttämättä suositeltavaa, oikeampi tapa olisi sijoittaa eristys kokonaan ulos.
Vaikka rakennuksen kosteustekninen toimivuus ja lämmöneristys energiahukkaa vastaan tulee toteuttaa samanaikaisesti, täytyy asiaa nyt hieman avata. Kosteustekniikassa lämmöneristys täytyy kääntää päälaelleen ja paksulla lämmöneristyskerroksella maan alla kellarinseinissä ja lattioissa pyritään estämään haitallista maaperän lämpiämistä. Lämmön sitoutuminen liiaksi termisesti maaperään aiheuttaa Diffuusiovirtausta kohti huonetilaa, eli vesihöyryn paineen kasvamista maaperän lämmitessä ja vesihöyrynä kosteuden siirtymistä kohti huonetilaa.
Toinen asia miksi ehdotin tupla levytystä ulkopuolelle on nyrkkisääntö, että ulkopuolen eristyspaksuuden tulisi voittaa sisäpuolen eristyspaksuus kosteusteknisen toimivuuden parantamiseksi.
Paksut eristyskerrokset eivät ole pelkästään myyntimiesten keksintöä, vaan niillä on kyllä oma tarkoituksensa.

[Luigi]

Tuota maanalaisen osan tukevampaa eristämistä olen itsekin ihmetellyt, mutta maalaisjärkeilyllä tulin siihen tulokseen, että osansa myös kostean maaperän lämmönjohtavuudella, joka todennäköisesti on ulkoilmaa merkittävästi suurempi. Itse saattaisin kuitenkin toteuttaa täällä annettuja suosituksia ohuemmalla eristyspaksuudella ulkopuolisen eristyksen, jos joskus tätä torppaa päädytään kaivelemaan. Kuivaava vaikutus tuskin olisi merkittävästi huonompi, ja toisaalta lämpöenergian säästöllä maksettava takaisinmaksuaika pitkähkö. Reilut 20v on ollut kellarissa seinissä sisäpuolella Finnfoamit, ja ulkopuolella ei muuta, kuin salaojitus kahdessa kerroksessa, ja sekin melko kaukana, parhaimmillaan 2-3m päässä sokkelista. Pitäisi kai joskus vilkaista seinien sisään hieman, mitä lie meneillään.

[Matti Alander]

Nykymittapuulla ajatellessa 100 mm eristyskerros solupolystyreeniä on vähänlaisesti joka paikassa ja lämpöä menee läpi melko runsaasti. Jos sisäpuolella ei ole kellarissa eristystä, niin Salaojittavan tuotteen toimintaan automaattisena kuivaajana kyllä riittää 10 cm eristyspaksuus.
200 mm kerros tuplaa eristysvahvuuden ja sillä on vaikutusta energian kulutukseenkin merkittävästi. Kuitenkin 200 mm kerroksia käytetään salaojittavilla eristeillä kuivumisen tehostamiseksi erittäin kapillaarisilla maaperillä ja syvissä kellareissa, joissa talviaikaista maaperän jäähtymistä tapahtuu huonosti.
Lattiassa paksu eristyskerros on vieläkin tärkeämpi, koska talon alla jäähtymistä ei käytännössä pääse tapahtumaan suuremmissa määrin.
Paksumpi eristyskerros myös tehostaa pystysalaojitusta, kun sillä on tarvetta rakennettaessa jyrkissä mäenrinteissä.
Lämmitetty lattia on suuri lämpöpatteri maata vasten ja näissä on sen vuoksi suositeltavaa käyttää paksumpaa eristyskerrosta. VTT:n arkistoista löytyy mielenkiintoista tutkimustietoa aiheesta.
Energiataloudellisesti maan pinnan yläpuolella tarvittaisiin parempaa lämmöneristystä, mutta kosteusteknisesti taas maan pinnan alapuolella.
Vuonna 2017 ovat rakentamisen määräykset jo niinkin kovat, että kaikki uudet rakennettavat talot ovat lähes nollaenergia taloja. Siitä onkin esitetty kysymyksiä, onko vauhti liian kova ? Tuleeko kosteusteknisiä ongelmia ? Pystytäänkö takaamaan hyvä sisäilma ?
Hyvästä lämmöneristyksestä ei vielä ainakaan ole ilmaantunut minkäänlaista haittaa, sen aika sitten näyttää.

[villelap]

Niin ja kenellä on varaa rakentaa taloja kun määräykset kiristyy? Ei anakaan normaalituloisilla ihmisillä.

Pystytkö heittämään takaisinmaksuajasta mitään arviota jos vaikka 60m2 220cm korkea kellarin seinät eristetään 200mm salaojittavalla verrattuna, että eristetään 100mm paksuudella? Maan alla seinää vaikkapa 160cm ja kellarin lämpötila 20 astetta.

Mitä kautta on päädytty tuohon 200mm seinässä? Miksei 150 tai 250 tai 300? Mikä on tuo 200mm. Mistä se tulee? Miksi juuri se on hyvä? Pari vuotta sitten tuo 100mm oli hyvä jos lueskelee vanhempia asiaa käsitteleviä keskusteluja.

[Hower]

Olet nyt vain hieman sekoittanut asioita eri kirjoituksista, joissa käsitellään toisistaan poikkeavia asioita.

??
Tuossa aiemmassa v. 2008 keskusteluketjussa nimenomaan ja erikseen kysyin sitä, eikö ehdottamastasi rankasta sisäpuolisesta eristyksestä (M.Alanderin firman 200mm SPU) ole haittaa fuktisolin kuivatuskyvylle. Vastauksesi oli, että toimii edelleen.
Nyt kerrot, että kastepiste jää betoniin 100mm:n sisäpuolisella eristyksellä.

Mitä minä olen sekoittanut?

Onko se kiinni ulkopuolisen eristyksen paksuudesta? Kuinka paksu ulkopuolisen f-ersityksen paksuus pitää olla, että tuolla 200mm:n sisäpuolisella SPU-eristeellä homma toimii; 400 ...600mm? Epäilen vahvasti että 200mm:n sisäpuolinen eriste jäähdyttää kyllä perusmuurin kohtuu kylmäksi.

Sori vaan, minä en yksinkertaisesti ymmärtänyt ajatusta, että keltsun maan alaisesta seinästä tehdään 60 senttimetriä paksu kakku: SPU 200mm + betoni 200mm + Fuktisol 200mm. Jos tuota F- kerrosta tarttee vielä paksuntaa ollaan pian metrin paksuissessa seinässä.
Ymmärtämättömyyteni toki voi johtua siitäkin, etten ole eristekauppias....

[Harri S]

Kiitokset kommenteista ja vastauksista.

Tiivistykset tein sikaliimalla, proppaukset 15 sentin välein, joten listat tarttuivat hyvin kiinni.

Nyt siis kylppärin ja viemäreiden pariin...