Lattian lisäeristys

[simbo]

Kellariin pitäisi saada lisää lämpöä, eikä sitä haluaisi maapohjaan ajaa.
Laatan päälle lisäeristys finnfoam? ja laminaatti.
Kyseessä seuraavanlainen lattiarakenne.
10-15cm soraa, 10cm styrox, 10cm laatta.

Onko joku parempi ratkaisu? Siis lattia EI aleta piikkaamaan auki.
Tila toimii monikäyttöisenä viihdetilana ja vieraiden majoituksena.

[Hower]

Eikös 10 sentin styrox ole jo ihan kohtuullinen semmoisenaan vanhassa talossa? Jos vain lattia tuntuu olevan vajaasti eristetty niin ulkoseinissä lienee sitten enemmän eristettä? Vai mimmoset teidän ulkoseinärakenteet on? Kokonaisuutta kai tuossa kannattaa ajatella...

[Matti Alander]

Kokonaisuus on tietysti tärkeintä eristyksen kanssa, jolloin Seinäkin tulee ottaa huomioon. Kellaria eristettäessä kosteustekninen toimivuus tulee harkita perustellisesti, jotta ei tule toteutettua mitään homeloukkua.
Ilmeisesti korkeudessa on varaa lisäeristykseen, jolloin sitä voidaan harkita. Ehdottamasi rakenne ei ole mikään rakennusfysiikan voittokulku, mutta silläkin voidaan selvitä.
Eristeeksi kelpaa mainiosti tavallinen Styrox, joka on paljon halvempaa. Betonilattian ja eristeen väliin tulee jättää ilmarako, josta betonilaatta voi kuivua sisäänpäin. Hyvä rakenne vaihtoehto on system Platon, josta on hyviä kokemuksia suuremmissakin kohteissa.
Eristeen päällä voidaan käyttää vaikka lastulevyä, jolla saadaan kohtuullisen tukevaa lattiaa aikaiseksi edullisesti.
Perusasiat ulkopuolella on kuitenkin hyvä olla kunnossa, jotta rakenteesta saadaan turvallinen.

[Hower]

Tuo edellinen kysymykseni jäi vähän vajaaksi ... kun "kellariin pitäisi saada lisää lämpöä" niin saahan sinne lämpöä eikä tuo lattian eristepaksuus mitenkään niin kovin huono ole. Se on sitten eri juttu jos kivipintainen? lattia tuntuu kylmältä paljaan jalan alla. Viileeltä semmonen tuntuu ilman lattialämmitystä vaikka olis puoli metriä eristettä laatan alla.
Jos nimenomaan lattiaan haluatte panostaa niin oletin, että ulkoseinät on jo sitten varsin hyvillä eristerakenteilla tehty. Vai olisiko ulkoseinien operoinnissa enemmän voitettavaa tuon energiahukan suhteen?

[simbo]

Seinät on eristetty kyllä hyvin tai ainakin paremmin kuin lattia.
Ja kyllähän sitä lämpöä saa kun termostaatista vääntää, mutta pitäisi saada sen hukkaaminen alakautta minimoitua.
Voisihan sitä suoraa lattian tehdä tuon laatankin päälle, mutta jotenkin ajattelin, että ei se lisäeristys haittaakaan tee, ja jälkeenpäin hankalampaa lisätä.
Korkeudessa on varaa 5cm korotukseen.

[Hower]

simbo kirjoitti:
Seinät on eristetty kyllä hyvin tai ainakin paremmin kuin lattia.
Ja kyllähän sitä lämpöä saa kun termostaatista vääntää, mutta pitäisi saada sen hukkaaminen alakautta minimoitua.
Voisihan sitä suoraa lattian tehdä tuon laatankin päälle, mutta jotenkin ajattelin, että ei se lisäeristys haittaakaan tee, ja jälkeenpäin hankalampaa lisätä.
Korkeudessa on varaa 5cm korotukseen.

Jos seinissä maan päälliselläkin osalla on eristettä enemmän kuin 10 sentin styrox-eristettä vastaava paksuus niin hyvin on. Kuinka se muuten on tehty?
Mä itse suhtaudun hieman epäilevästi tuohon Matti Alanderin mainitsemaan platon-ratkaisuun; Kun laitetaan platon, lisäeriste, lastulevy ja laminaatti niin betonilaatta viilenee ... viileähkö (kostea?) ilmarako, jossa ilma ei käytännössä juuri vaihdu ja jos vaihtuukin niin minkälainen määrä sinne kertyy pölyä? Mahdollisen kosteuden pitäisi poistua rakojen kautta, mutta jos on kostea huoneilma niin voiko suunta olla toinen; laminaatti-lastulevy-eriste/platonmuovin alla olevaan viileämpään betoniin?
No, en todellakaan tiedä, tuommoiset "ehkä-tuulettuvat" onkalot vaan laittaa epäilemään.

On mulla tässä periaatteellinenkin kanta: lastulevyä en kellarin lattiaan enkä seiniin laittaisi ikinä.

[Matti Alander]

Kuten Hower kirjoitin ei rakenne ole mikään rakennusfysiikan voittokulku, mutta huomattavasti vaarallisempaa olisi totuttaa ilman ilmarakoa.
Parasta tietysti olisi jos kaikki lämmöneristys voisi sijaita ulkopuolella ja vesihöyrynä vastukseltaan mahdollisimman pientä. Tässä tapauksessa ymmärsin että lattia olisi jo valettu ja eristyskyvyn parantamiseksi eristystä tulisi saada lisää lattian päälle. 50 mm on sekin parempi kuin ei mitään, kantava levy eristeen päällä voi olla sitten maun mukaan mikä tahansa, vaikka ponttilauta lattia.
Lämmöneristeen päällä oleva betonilattia, joka on sisäänpäin kuivuva on mitä ilmeisemmin kohtuullisen kuiva, jos ulkopuoli on rakenteellisesti kunnossa. Platon rakenteella kuivuminen voidaan sallia sisäänpäin, tiiviillä pinnalla pinnoitettuna lattian kuivumisen mahdollisuuden voi unohtaa.
Platon rakenteen kuivumisominaisuuksia voidaan kohentaa imurilla katolle, mutta näillä tiedoilla en pidä sitä välttämättömänä.
50 mm eristyskerroksen lisäämisellä on vaikutusta ja mahdollisuus on käyttää Platonin päällä myös Uretaanilevyjä, jolloin eristävyys on vieläkin tehokkaampaa.
Uusimpien tutkimusten valossa on kellarinkin hyvä eristäminen kannatettavaa ja sisäilmaankin on positiivista vaikutusta.

[Hower]

Lämmöneristeen päällä oleva betonilattia, joka on sisäänpäin kuivuva ...

Miksi arvioit tuon itsestäänselvästi ja ehdottomasti sisäänpäinkuivuvaksi?
Lämpimän laatan alla on styrox, joka on harvempi kuin betoni. Toki voi arvuutella alla olevan sora?kerroksen laatua ja kapillaarisuutta sekä salaojatilannetta+ maaperää+pintavesien valumia. Ainakin lämpötilaero betonilaatan ja soran (sepelin?) välillä ohjaa teoriassa kosteutta poispäin. Toimivuutta ei sen sijaan yhtään edesauta betonilaatan tarkoituksellinen jäähdyttäminen kun se päällystetään eristekerroksella.
Veikkaan, että laatta on hyvinkin kuiva nyt ilman ylimääräistä pintaeristettä. Senhän voi toki tarkistaa.
Mulle henk.kohtaisesti tuo 10 senttiä styroxia +asteista maata vasten riittäisi enemmän kuin hyvin kun puuseinissä pakkasta vasten on vaan 10 senttiä purua...

Uusimpien tutkimusten valossa on kellarinkin hyvä eristäminen kannatettavaa ja sisäilmaankin on positiivista vaikutusta.

Joo,kunhan ei silmät kiiluen tuijoteta vanhoissa taloissa modernia energiatehokkuutta ja tehdä sekarakenteita kokonaisuutta miettimättä. Ihan samoin voidaan sanoa, että purueristeisenkin osan eristäminen on kannatettavaa ja positiivista, mutta voidaan se tehdä pöljästikin vahinkoa aiheuttaen. Niinkuin viimeiset 50 vuotta ovat surullisesti osoittaneet. Tää ei nyt sitä tarkoita, että tyrmäisin tuon Matin ohjeen. Epäilen vaan kaikkea ja ihmettelen remppojen syitä.

[Matti Alander]

Näkemättä ja tuntematta rakenteen kokonaisuutta, ei voi antaa idiottivarmoja ohjeita, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen talon sijainnista ja maaperästä, sekä toteutetusta tekniikasta lähtien.
Vastauksessani huomioin laatan alla olevan eristeen ja veikkasin laatan tämän vuoksi olevan kohtuullisen kuivan. Alkuperäisen kysyjän tarkoituksena oli lisä eristää betonilaatan päälle, joka ilman ilmarakoa estäisi sisäänpäin kuivumisen ja jäähdyttäisi betonilaattaa. Siksi turvallisempaa olisi käyttää välissä ilmarakoa, mutta edelleenkään ei kyse ole rakenteesta, joka olisi verrattavissa rakennusfysikaaliseen voittokulkuun, siis kyseessä on kombromissi.
100 mm solupolystyreeniä on melko ohut lämmöneristyskerros Lamdan ollessa luokkaa 0.033, menee lämpöä läpi kohtuullisen paljon. Energiaa kuluu ja kosteustekninen riski kasvaa maaperän sitoessa lämpöä itseensä termisesti. Paksumpi eristyskerros ei ole pahitteeksi, mutta kannattaa varmistaa kuivumista ilmaraolla, kun eristyskerrosta ei saada oikeaoppisesti lisättyä betonilaatan alle.
Yleensäkään lämmöneristäminen ei ole pahaksi, kuten usein väitetään, vaan lisä eristys tulee sijoittaa oikeaan paikkaan ja oikeanlaatuista eristystä käyttäen.
Tiivis sisältä ulospäin harveneva tulee olla itsestään selvä pyrkimys, jossa yleisesti on todettu vähiten ongelmia. Mikäli lisäeristäminen tuottaa tullessaan ongelmia, kyseessä on suunnittelu- tai rakennusvirhe.
2013 Heinäkuun alusta tulee voimaan korjattaviin rakennuksiin EU direktiivin ansiosta melkoisesti kovempia määräyksiä, joilla energian kulutusta ja ympäristöä pyritään säästämään. Tällä hetkellä työryhmä tekee hartiavoimin työtä määräysten saamiseksi turvallisiksi korjaajan kannalta, sekä kustannusten kurissa pysymiseksi.