RMT-keltanokan muutama remppakysymys

[annaemilia]

Heippa,

pitkään arvoin, avaisinko aiheen tälle vai tuolle Kysy kokeneemmalta -alueelle. Päädyin sitten tälle puolelle - kohde on kiikarissa, kysymykset käsittelevät lähinnä sen remontoimista.

Meillä on miehen kanssa katsottuna vuonna 1956 rakennettu rintamamiestalo. Ei ole ehkä ihan tyypillisin, mutta suuri (kellaripinta-ala mukaanlukien 200 m2), ja houkuttaa kovasti. Rakennettu yhden aikansa suurimman paperitehtaan alueelle - selittänee muun muassa näyttävän pääsisäänkäynnin ja ison koon. Kerroksia on kolme: sisääntulokerros, jossa kaksiosainen olohuone, keittiö, eteistila, kylmä kuisti sekä wc- ja suihkuhuone. Yläkerrassa on kolme makuuhuonetta, kellarissa koko asunnon mittainen autotalli, jonka ovi on jo vuosia sitten muurattu umpeen ja täytetty edusta maalla, kaksi kylmäkellaria sekä pukuhuone, josta pääsee saunaan, jossa on myös suihku. Asuntoa on "paranneltu" 70-luvulla kaikkine muovimattoineen ja lastulevyineen, mutta lattioiden alta pilkottavat puulattiat, ja muutenkin paljon alkuperäistä näyttää - ihme kyllä - säilyneen. Muuten talo on putkistoja myöten alkuperäiskunnossa.

Talo on ryhdikäs ja tullaan kuntotarkastamaan täydellisesti ennen kaupantekoa. Sisällä on (ugh!) tupakoitu ja runsaasti vuosikaudet, joten hajuista on hieman hankala päätellä mitään. Toistaiseksi siis puitteet vaikuttavat oikein hyviltä, jos kuntotarkastuksessa ei tule ilmi mitään hassumpaa. Mikäli kaikki on ok ja kaupat tehdään, on muutamaa remonttikysymystä pyöritelty mielessämme.

Putket
Putkiremontti on edessä, sitä ei auta kieltäminen. Ajatuksena on kuitenkin, että remontoisimme talon osissa, lähinnä kerros kerrallaan. Putket on vedetty sisääntulokerrokseen ja kellariin. Onko palstalaisilla kokemusta putkiremontin tekemisestä osissa: Ensin keskimmäisen kerroksen suiku-wc-kompleksin putket ja keittiön putket uusiksi remontin yhteydessä, muuhun ei kosketa. Kun saunaosaston remontti tulee aiheelliseksi, niin sitten loppu sisäpuoli. Kolmannessa erässä sitten talon ulkopuolelta putket.

Tulisijat ja lattian kantavuus
Asunnossa on tällä hetkellä kaksi tulisijaa: keittiön puuhella ja puulämmitteinen kiuas. Mitä ilmeisimmin myös olohuoneessa, puuhellan kohdalla heti seinän toisella puolella, on ollut joskus takka. Haluaisimme tähän nyt uudelleen tulisijan. Uudemmissa asunnoissa lattia harvoin kantaa ainakaan raskasta takkaa ilman tukemista alapuolelta. Mikäköhän lienee tällaisen talon tilanne, kun alapuolella on kellari (jossa useita seiniä), ja kuka on paras henkilö arvioimaan lattian kantokykyä? Paljonko pönttöuuni kaikkine sisuskaluineen painaa?

"Henkilökohtaiset mielipiteet"
Lopuksi pikku gallup: Mikä on mielestäsi kaikkein tärkein asia talossa, jonka tulee olla kunnossa kaupanteon hetkellä? Ja toisaalta: mikä on ollut kaikkein vaikein ja ärsyttävin (=vittumaisin) tekemäsi remontti?


Kailan kirja odottaa joululomaa ja aikaa paneutua siihen kunnolla ja foorumikin on tullut kahlattua läpi (tosin monet keskustelut ovat melko "yksityiskohtaisia" suurten kysymysten äärellä). Paljon tietoa on saanut imettyä, vaikka osa on jäänyt lähinnä teorian tasolle. Mutta eiköhän tämä tästä, ja työ tekijäänsä opettaa, kun sinne asti päästään.

[warixenjalka]

Tärkeintä on mielestäni, että rakenteet ovat kuivia ja terveitä, sekä vesikatto pitävä. Hyvin tärkeää tietty myös se, että pidätte talosta ja tontista Hlökohtaisesti kettumaisimpia hommia on eristyshommat etenkin ahtaissa paikoissa. Niiden laadusta kun ei oikein kannata tinkiäkkään niin ne on paras myös tehdä itse. Myös laattojen saumaaminen ja silikonien laittaminen on syvemmältä kuin normi kaskelotti pystyy sukeltamaan.

Vesijohdot kannattaa vetää kaikki kerralla niin saa yhdestä osasta yhtenäiseen suojaputkeen kaikki vedot hanakulmalta jakotukille ja samaan nousukuiluun. Viemäriputkissa vähän sama juttu, mutta koska ne kuitenkin tehdään pienistä paloista niin helpompaa vaikka jatkaa myöhemmin ylöspäin (kun vain muistaa huomioida tämän piilottaessaan putkia rakenteisiin.)

[Kuvaja]

Terve!

Omalla lyhyellä kokemuksella.

Tärkeintä on talon rungon, persutusten, katon ja verhoilun kunto. Ja tietenkin ersityksen ersitävyys. Kaikki muu on "pintaremppaa". Viemärit on kohtuulliset uusia. MUISTA viemäriputket puretaan alhaalta ylös päin!!! Eli kellarista pala pois ja "tulppa" putkeen. Muutoin putkia kolistellessa saat melkoisen tukoksen viemäriputkiin mm. ruosteesta.

Näkemättä tarkemmin, hankala sano vesiputkista mitään, mutta muoviputki suojaputkessa on helpohko vetästä vesipisteille. Varsinkin kun on kellari.

Tulisijoistakin on hankala sanoa, kun ei voi näkemättä (eikä välttämättä purkamatta) nähdä onko tehty perustuksia... Joku ingenjööri varmaan osaa luetella paikanpäällä listaa asioista jotka pitäisi tehdä... Itselläni sama edessä, mutta keskikerroksen ölattiat ovat holviin asti aukastu, jotenk helpohko asia selvittää.

Sellainen ikiaikainen juttu hyvä taas muistuttaa mieleen, että sitä ei koskaa muista kuinka paljon kaikki askartelu vie aikaa. Aina tulee yllätyksiä. Eikä sen tarvi olla hometta tai vastaavaa. Riittää, että koolaus ei ole tasajaolla... kuten mulla...

tsemppiä.

[eskobar]

Oman lyhyen remontti(tai toistaiseksi lähinnä purku) -kokemuksen kautta muotoutuneita mietteitä alla. Taloomme on uusittu katto, ulkoverhous ja salaojat.
Erinäistä pintaremonttia tehty 70-luvulta tähän päivään. Asuimme talossa vuoden ja aloitimme remontin ylhäältä alas päin. (mikä ei ole kaikkien mielestä oikea suunta mutta käytäntö ja budjetti sanelivat tämän)

Putket
Putkiremontti on edessä, sitä ei auta kieltäminen. Ajatuksena on kuitenkin, että remontoisimme talon osissa, lähinnä kerros kerrallaan. Putket on vedetty sisääntulokerrokseen ja kellariin. Onko palstalaisilla kokemusta putkiremontin tekemisestä osissa: Ensin keskimmäisen kerroksen suiku-wc-kompleksin putket ja keittiön putket uusiksi remontin yhteydessä, muuhun ei kosketa. Kun saunaosaston remontti tulee aiheelliseksi, niin sitten loppu sisäpuoli. Kolmannessa erässä sitten talon ulkopuolelta putket.

Meidän tapauksessamme uusien käyttövesiputkien tekeminen osissa olisi ollut vaikeaa. Vesimittarilta tulee vesi kellariin kahden tuuman putkea pitkin. Tämä samainen putki kulkee yläkerran WC-linjaan (kahteen kerrokseen) sekä pesutiloihin josta vedet on nostettu yläpuolella olevaan keittiöön. Nykyaikaisen komposiittiputkien ja 50-luvun teräs- ja kupariputkien yhteiselo ei välttämättä ole helppo järjestää, tosin voi olla että se onnistuu. Pääosa putkistamme kulkee rakenteissa ja niiden tulppaaminen on vaikeaa ilman purkamista. Vaikka remontoimmekin osissa, päätimme että uusimme kaikki käyttövedet kerralla myös niihin paikkoihin mitä ei ole vielä tarkoitus remontoida. Kun alkuperäisiä putkia on kurkannut, niin ajatus tuntuu erittäin hyvältä. Uudet putket on tosin vielä vetämättä, mutta selkeältä näyttää. Osissa remontoimisen hieno ajatus on meilläkin saanut kolhuja kun homma tahtoo väistämättä levitä. Näin esimerkiksi tulee käymään viemäriputken kanssa. Jos sen liittäminen valurautaan ei onnistu, niin sisääntulokerroksen WC jää pois pelistä. Mutta muutoin tuon viemärin uusimisen on suunniteltu tapuhtuvan osissa.

Tulisijat ja lattian kantavuus
Asunnossa on tällä hetkellä kaksi tulisijaa: keittiön puuhella ja puulämmitteinen kiuas. Mitä ilmeisimmin myös olohuoneessa, puuhellan kohdalla heti seinän toisella puolella, on ollut joskus takka. Haluaisimme tähän nyt uudelleen tulisijan. Uudemmissa asunnoissa lattia harvoin kantaa ainakaan raskasta takkaa ilman tukemista alapuolelta. Mikäköhän lienee tällaisen talon tilanne, kun alapuolella on kellari (jossa useita seiniä), ja kuka on paras henkilö arvioimaan lattian kantokykyä? Paljonko pönttöuuni kaikkine sisuskaluineen painaa?

Meillä on samanlainen, alla oleva betoninen välipohjalaatta ja sen alla olevat rakenteet saattaisivat kantaakin takkaa mutta lattiaa ja seinää joutuisi purkamaan niin paljon että en taida tuohon lähteä. Hormikin löytyis vanhasta keskuslämmityksen hormista. Jos polttopuuta olisi "omasta takaa" niin voisin joskus projektiin lähteäkin, mutta kun ei ole niin takan rakentaminen tulee aika kalliiksi suhteutettuna hyötyyn.

"Henkilökohtaiset mielipiteet"
Lopuksi pikku gallup: Mikä on mielestäsi kaikkein tärkein asia talossa, jonka tulee olla kunnossa kaupanteon hetkellä? Ja toisaalta: mikä on ollut kaikkein vaikein ja ärsyttävin (=vittumaisin) tekemäsi remontti?

Tärkein asia: Jos olet muuttamassa taloon heti, niin se että talo on asumiskuntoinen. Mieti alustavasti mitä aiot remontoida ja miten järjestät asumisen sillä aikaa kun remontoit.

70-luvulla lastulevytetyn ja muovilla verhoillun ja myöhemmin päälle laatoitetun WC:n purku tuntui kyllä aika ***tumaiselta, valurautaviemärin poisto odottaa ensi viikolla. Siitä tulee myös hieno kokemus, epäilen että menee tuon WC:n purkamisen edelle.

onnea projektiin!

[Hippula07]

Tärkeä asia on se, että tiedostaisit mihin olet ryhtymässä ja näkisit faktat...

[Laurakaisa]

Tuo tupakointi sisällä on kyllä aika iso miinus, jos yhtään on herkkänenäisempää sorttia. Vaikka jotenkin sietäisi asua sen hajun keskellä ja remontoida pikkuhiljaa, on jo pelkkä tervan ja nikotiinin kuuraus pinnoilta aika iso urakka - done that, tosin sain siitä palkkaa 90-luvun puolivälissä, jolloin työpaikoilla tupakointi kiellettiin lailla. Mitään kovin perinnehenkistä ja alkuperäisiä pintoja säästävää remonttia ei kyllä myöskään voi tehdä jos hajusta haluaa eroon.

Onko tuossa siis kuitenkin sellainen perus-rintsikkamainen ratkaisu, että viemärit ja vedet kulkevat samassa kohtaa molemmissa kerroksissa vai onko vetoja vedelty ympäri taloa? Meillä on se perusmalli eli yksillä nousuilla mennään ja sellainen putkiremppa on kyllä helpompi tehdä yhdellä rysäyksellä, esim. meillä kun se edellyttää vain vessojen lattioiden purkamista. Osissa tehden on juuri se ongelma, että uusien ja vanhojen putkien sovittelu yhteen on yleensä vähän hankalaa eli jos ulkopuolisella teettää niin helkkarin kallista nyhertämistä, tämän vuoksi esim. meidän putkari suositteli ehdottomasti tuota kerralla valmiiksi -mallia. Mutta tuossa on tietysti se vaara, että remontti räjähtää käsiin jos joutuu aukomaan paikkoja sieltä sun täältä.

(On meillä kyllä itse asiassa sikäli tehty osissa putkiakin, että saunaan on vedetty uudet patterin putket ja suihkulle vedet, sekä vaihdettu pari vanhaa valurautaviemärin pätkää kellarissa uusiksi, mutta nuo on olleet aika iisejä toteuttaa kun vedet on voinut vetää suoraan seinän läpi pannuhuoneesta ja sen viemäritilan lattia oli jo valmiiksi maapohjalla ja piti joka tapauksessa kaivaa syvemmäksi.)

Tulisja-asiaan en osaa sanoa mitään mutta mielenkiinnolla luen kommentteja, kun sama idea on meilläkin, tosin olohuoneessa ei ole koskaan ollut tulisijaa. Pönttis painaa vissiin jotain puolitoista tonnia?

Minusta tärkeintä on ollut se, että talossa on perusfasiliteetit kunnossa (voi käydä vessassa, laittaa ruokaa, peseytyä ja pestä pyykkiä) jotta hissunkissun remontointi ja asuminen onnistuu samaan aikaan. Tärkeää oli myös löytää sellainen talo, joka on hyvässä ja alkuperäisessä kunnossa - se on tehnyt yllätyksistä toistaiseksi pääosin positiivisia ja negatiivisistakin helposti korjattavia, sekä säästänyt suuresti remonttikassaa kun alkuperäisen säilyttäminen maksaa yllättävän paljon vähemmän kuin uuden tekeminen... Ja yksi elämää helpottava asia on kyllä sekin, jos talo on jo valmiiksi suunnilleen omaan nykyiseen ja etenkin tulevaan elämäntilanteeseen sopiva, ei tarvitse ruveta remontoinnin lisäksi vielä rakentamaankin, siis lisätiloja.

[Kuvaja]

Eskobar: kaksi sanaa, rälläkkä (kulmahiomakone) ja leka. Niillä antautuu valurauta. Aloita katkaisemmalla putket kellarista (jos sellainen on) ja tulppaa putket, jotta moskaa menee mahdollisimman vähän rööreihin. Ei tietenkään sitä ongelmaa jos uusii kaiken... Lekalla kopauttaen valuraudan saa nätisti pilkottua/katkottua. Muista! Rauta painaa!!! Ja ihan pirusti. Metrin pätkä painaa vielä maltillisesti, mutta yli kahdenmetrin pätkä menee jo lattiasta läpi (ja vie varpaat mukanaan jos ei ole kunnon kenkiä...). Raksa-imurilla sai röörit kohtuudella putsattua.

[Hiulihei]

kaksi sanaa, rälläkkä (kulmahiomakone) ja leka. Niillä antautuu valurauta.

Tästä on varmasti muuallakin keskusteltu, mutta muistakaa, että kipinät ja puru ovat huono yhdistelmä! Rälläkkään en itse uskaltaisi tarttua kuin kellarissa. Lekaa taas ei meidän alle metri x metri vessassa mahtunut heiluttamaan ja putki oli kuin uusi... Joten puukkosaha ja monta terää, hikeä ja hammasten kiristelyä oli meillä vastaus.

[wille.penttila]

Mielestäni vesiputkia ja viemäriputkia pystyy hyvin paljon "vetämään" itse, ottaa putkarin tekeen vain liitokset. Näillä meillä on menty
ja on kuitenkin suht edukasta. Meillä ainakin sekä viemärit että vesiputket on tehty osissa, ei se niin hankalaa ole! kuparin ja muovin yhteen
saattaminen ei ole vaikeaa/kallista! Toinen juttu missä piti tehdä väliaikaisratkasija/kompromisseja oli muovin ja betonin yhdistäminen
viemärissä. Onneksi ei ole kovin pitkäaikainen väliaikaisratkaisu! ;) Muutenkin se remontin helppous/vaikeus on itsestä kiinni, mihin on
valmis ja mihin ei? ! Missä aikataulussa jne jne... Mikä on oma asenne...

[Tyyppi]

Kaikkein tärkein taloon liittyvä asia mielestäni on talon sijainti ja tontti. Melkein kaiken muun pystyy muuttamaan tai korjaamaan, mutta näille on vähän tehtävissä. Ehkä sitten itse talossa arvostaisin sitä, että siinä pystyy alusta lähtien asumaan. Minullakin jostain syystä ärsyttävyysasteikolla korkeimmalle pääsee laattojen saumaaminen (se on jotenkin ihan käsittämättömän aikaavievää ja raskasta nyhertämistä ja vaikeaa ja hankalissa asennoissa pitää könytä ja hyvän jäljen saadakseen pitää olla ihan noita ja kiire on koko ajan ja hiki valuu silmiin ja saumalaasti lattialle mutta toisaalta se jähmettyy liian nopeasti ja raot ei millään meinaa täyttyä ja koko ajan alitajunnasta kumpuaa, että ei tämä VOI olla näin vaikeaa, että jotain sinä teet väärin, tekniikka on huono tms. mutta paremminkaan ei osaa ja ... noh, vittumaista puuhaa). Toisaalta kaikkein mahtavinta hommaa on kauniina, mielellään tuulettomana kesäiltana isolla, loivalla lappeella ruodelautojen naulaaminen hyvin käteen istuvalla vasaralla. Ps. sellainen on hyvä ohjenuora, että tee ensin ne työt jotka pitää tehdä ja sitten vasta ne jotka haluat tehdä.

[Laurakaisa]

Tuo viimeinen kommentti on kyllä täysin totta. Jos aloittaa hankalista ja pakollisista ja ikävistä ja välttämättömistä, on siihen "pientä pintaremonttia" -vaiheeseen pääsy lastenleikkiä. Kai. Me ollaan vielä pakollisissa ja ikävissä.

Minä kieltäydyn laatoista vain siksi, että ne ovat rumia ja näyttävät 10 vuoden päästä epämuodikkailta ja kamalilta, vaikka valitsisi miten klassiset ja eleettömät laatat. Pitää kertoa pääremonttireiskalle, että pääsee vielä paljon helpommalla kun pidetään talo laatattomana

[Kuvaja]

kaksi sanaa, rälläkkä (kulmahiomakone) ja leka. Niillä antautuu valurauta.

Tästä on varmasti muuallakin keskusteltu, mutta muistakaa, että kipinät ja puru ovat huono yhdistelmä! Rälläkkään en itse uskaltaisi tarttua kuin kellarissa. Lekaa taas ei meidän alle metri x metri vessassa mahtunut heiluttamaan ja putki oli kuin uusi... Joten puukkosaha ja monta terää, hikeä ja hammasten kiristelyä oli meillä vastaus.

Joo, totta! Pahoittelut ajatuskatkoksesta. Käytin itsekkin rälläkkää vain kellarissa... Edellinen omistaja oli katkonut putket muissa kerroksissa. En tiedä millä.
Ei se leka paljon vauhtia kaipaa. Jos ei pelkää pintojen puolesta ( meillä oli kaikki purettu) niin kannattaa kokeilla. Myös moska (pajavasara) varmaan käy. Muista suojalasit!

[Karhis]

Heipä hei!

Meillä hiljan aloiteltu isoa perinnehenkistä kunnostusta, ja perinpohjaista. Pitkälle ei vielä kolmessa kuukaudessa olla keretty, purettu, purettu, siivottu, purettu. Paljon vielä selvityksen alla, paljon jo opittu matkan varrella. Ihana ajatus, että voi asua tulevaisuudessa talossa, jonka todella tuntee ja tietää mitä se on syönyt ja miten se toimii!

Kettumaisimmat hommat on vielä edessä ja putkista en vielä osaa sanoa mitään, paitsi että meillä koko yhden linjan nousu tullaan uusimaan yhdessä rysäyksessä ja pohjat kanssa, mutta takka-asiaa ollaan itse juurikin selvitetty. Siihenpä siis kommentoin.

Meidän talossa, kolme kerrosta, kokonaisuudessaan n 280 neliötä, ei koskaan ole ollut takkaa, mutta samoin kuin teillä puuhella ja puukiuas kellarisaunassa. Puuhella on aikoinaan poistettu ja keittiön talon muuhun kokoon suhteettoman pienen koon vuoksi sitä on sinne hankala palauttaa - pitää valita sen ja sähkölieden tai tiskikoneen välillä. Piipulla kyllä on kokoa niin, että piirinuohooja ja pari muuta asiantuntijaa hormifirmoista, jotka on käyneet tekemässä tarjouksia piipun slammauksesta, ovat olleet sitä mieltä, että tulisijojen lisääminen olisi kuitenkin viisasta, koska piippu (10 hormia) tykkäisi pysyä kuivempana ja parempikuntoisena, kun saisi lämpöä useammasta suunnasta. Vaikka takkaa tai siis uunia ei ole koskaan rakennettu, on sille alunperin suunniteltu hormi piippuun.

Takan rakentamista on siis selvitetty....Välipohjalaattamme paksuus on 6 cm, mutta se on tuettu päältä isoin 20 cm kertaa30 cm palkein. Selvitys/ purkutyö ei ole vielä edennyt suunnitellun takan aluseen, joten suunnitelma on tehty siinä uskossa, että välipohjan paksuus on takanalusesta tuo vaivaiset 6 cm. Hyvällä tuurilla siitäkin kohtaa löytyy jo valmiina järeä palkki, ja varaus takalle on otettu huomioon myös perustuksissa, eikä ihan näin massiivista. tukioperaatiota tarvitakaan. Peukut pystyyn siis!

Takkamme tulee ison puoli taloa kattavan autotallin päälle, piipun viereen tietenkin, olemassaolevaan hormiin ja kantavaan palomuuriin. (Piipun tolan selvittää halvimmalla piirinuohooja, joka myös on kohtuullisen puolueeton ja kokenut ammattilainen.) Välipohjan kantavuuden arvioi parhaiten lujuuslaskentaan erikoistunut insinööri, rakennesuunnittelija.
Tälläisen henkilön suunnitelman mukaan meillä homma hoidetaan seuraavasti:

Autotallin lattiankunnostustöiden yhteydessä takalle kaivetaan ja valetaan tukiantura autotallin lattiaan, jonka päälle sitten muurataan seinänpätkä erottamaan autotallin perälle tulevaa askartelutilaa ( lue: ikkunoiden, ovien, jnejne taloon liittyvein yksityiskohtien remontointi, kunnostus ja maalaustilaa). Tästä seinästä tehdään sen verran mujeva, että se tukee alkuperäistä välipohjalaattaa, jonka päälle (kun ensin purut poistettu ja koolingit aseteltu uudestaan) valetaan takalle tai pönttöuunille pohja). Ei siis mikään kevyt pikkuhomma, eikä lämmityskustannuksissa ainakaan tule varmaankaan maksamaan itseään koskaan takaisin. Pönttöuunin paino korkeudesta riippuen 1200-1700 kg, plus pohjalaatta. Rakennuslupakin tällaiseen tietenkin tarvitaan, sehän selvä.

Riippuu siis tosi paljon takan paikasta, kellarin kantavien seinien sijainnista, siitä, onko takkaa/ uunia ollut paikassa aikaisemmin, välipohjan paksuudesta, piipusta jne. Kokenut rakennesuunnittelija katsoo nämä hetkessä ja tekee arvion urakan suunnittelun kustannuksista. Suunnitelman pohjalta voikin sitten päättää, mitä uskaltaa ja osaa tehdä itse ja mitä kannattaa teetättää ammattilaisella.

Onnea ja tsemppiä talon hankintaan ja remontin suunnitteluun!

Karhis

[kappalainen]

Kaupantekohetkellä on tärkeää:
Tietää mitä ostaa.
Paperit on kunnossa.
Valmius tuleviin yllätyksiin, eli ei kannata elää toivossa ja olla sinisilmäinen, vaan realisti..
Paksu lompakko ei ole pahitteeksi.
Budjetointi on tehty myös työttömyyden varalle ja siihen on huomiotu talon jatkuvasti vaatimat korjaukset ja ylläpito. Laina voi olla yllättäen pienin kuluista.
Lainassa on joustovaraa (ellet käteisellä osta.)
Talo on mitoitettu oikein myös tulevaisuutta ajatellen.
Rahaa on yllättäviin menoihin säästössä tai sitä saa pankista.
Parisuhde on vakaalla pohjalla.
Pitkä pinna

Ai nii joo...
Olet vaimollesi valmis selittämään, miksei sinulla ole enää aikaa hänelle ja ettei sinulla ole toista naista vintillä tai kellarissa.

[eskobar]

70-luvulla lastulevytetyn ja muovilla verhoillun ja myöhemmin päälle laatoitetun WC:n purku tuntui kyllä aika ***tumaiselta, valurautaviemärin poisto odottaa ensi viikolla. Siitä tulee myös hieno kokemus, epäilen että menee tuon WC:n purkamisen edelle.

Päivitystä tähän: n. 5 metriä valurautaviemäriä lähti kolmessa osassa nätisti irti puukkosahalla. Ostin Würthilta melko hintavat terät jotka soveltuvat heidän soveltuvuustaulukkonsa mukaan erityisen hyvin valuraudan katkaisuun. Mutta tuskaista oli: n vartti/katkaisu + oma säätö sen kanssa ettei putket tule kynsille. Tosin putki meni poikki siististi, mikä oli edellytys sille että saatiin muoviviemäri pannalla vanhaan viemäriin. Pienihampainen terä olisi voinut olla parempikin. Leka ja rälläkkä-linjalle en voinut kuitenkaan lähteä.

Joku taisi mainita että eristäminen ahtaassa tilassa on syvältä. Allekirjoitan tämän. Ahtaassa yläkolmiossa uuden viemärin tuuletusputken eristäminen ei ollut herkkua. Tosin ehkä näin pikkupakkasilla kivempaa kuin kesähelteellä ampiaisten kanssa. Jos tästä jotain positiivista hakee, niin tyytyväinen voi olla päästyään toteamaan että vanha tuuletusputki on ollut tiensä päässä useamman vuoden. Se oli joskus haljennut purujen välissä ja paikattu muovipussilla ja sähköjohdolla. Ja täysin tukossa. Hyvin ovat viemärit kuitenkin vetäneet eikä hajuhaittojakaan ole ollut.