Ikkunat huurtuu!

[akim]

Jos räppänöitä ei pidetä auki, niin eipä ihme että huurtuu. Minusta tuossa pitää ensin miettiä kuntoon tuo räppänäasia ja sen jälkeen vasta ruveta korjaamaan vikaa jollain päälleliimatulla koneella. Ajattele nyt järjellä: kuinka monessa talossa on 50-luvulla moinen kuivuri ollut? Sulla menee sen kuivurin kanssa saman verran tai huonolla tuurilla enemmän sähköä haaskiin kuin mitä menisi jos pitäisit räppänät koko ajan auki. Siitä puhumatta että se on koko ajan tiellä, hurisee ja sitä saa koko ajan tyhjentää viemäriin. Ei todellakaan mikään helppo ja vaivaton ratkaisu.

Vastaavasti voisi kysyä että kuinka monessa talossa oli 50-luvulla sisäsuihku. Omassa ei ainakaan ollut. Itsekkin olen sitä mieltä että ilmanvaihto kannattaa laittaa kunton ensin, mutta jos se ei riitä niin konevoimaa avuksi. Automaatio on monesti itseasiassa helppo ja vaivaton ratkaisu. Kone käy vain silloin kun siihen on aihetta. Omassa talossa painovoimainen ilmanvaihto on oikeaoppisesti tehty ja mitoitettu, mutta eipä se oikein riitä vaihtamaan ilmaa oikeasti riittävästi suihkuttelun tai saunomisen jälkeen. Muuten kyllä. Koneellista poistoa ja lämmöntalteenottoa en aio laittaa, mutta ilmankuivainta käytän varmasti kun siihen selkeästi on tarvetta. Käytetty sähkö menee kuitenkin kohtuullisella hyötysuhteella lämmöksi, jota sitäkin tarvitaan. Jos haluaa elää 50-lukua, niin sitten ei kannata asiaa harkita, eikä tietenkään silloin jos ongelmia ei ole. Mielestäni on kuitenkin järjenvastaista elää huonossa ilmanvaihdoissa vain sen takia, että se on luomua ja retroa, vaikka ongelmia olisi.

[Pekka Huhta]

Vastaavasti voisi kysyä että kuinka monessa talossa oli 50-luvulla sisäsuihku. Omassa ei ainakaan ollut. Itsekkin olen sitä mieltä että ilmanvaihto kannattaa laittaa kunton ensin, mutta jos se ei riitä niin konevoimaa avuksi.

No, pointtini oli että niitä sisäsuihkuja on tiemmä 50-luvun jälkeen rakennettu muutamaan muuhunkin kotimaiseen taloon ilman että niihin on tarvittu koneellista ilmankuivausta. Minusta se suihku on väärin tehty jos sieltä pääsee ilmankosteus muualle taloon, ja se on virhe oli kyseessä 50-luvun tai 2010-luvun talo.

Jos haluaa elää 50-lukua, niin sitten ei kannata asiaa harkita, eikä tietenkään silloin jos ongelmia ei ole. Mielestäni on kuitenkin järjenvastaista elää huonossa ilmanvaihdoissa vain sen takia, että se on luomua ja retroa, vaikka ongelmia olisi.

Tiedätkö, joskus mun tekis ihan vilpittömästi mieli olla jotain muuta kuin rakentava. Siksi olen tällä kertaa hiljaa.

Pekka

[akim]

Onhan suihkuja toki tehty jälkikäteen, mutta sitä myötä sitä kosteutta on alkanut kertyä enemmän sisätilaan, mikä oli se pointtini. Vaikka suihku olisi miten oikeaoppisesti tehty, niin esim. matalapaineesta on vaikea valittaa muualle kuin yläkertaan, eikä sekään auta Sama koskee lämpötilaeroja, joihin ei itse kauheasti pysty vaikuttamaan. Tarkoitan nyt nimenomaan painovoimaista ilmanvaihtoa mistä oli puhetta. Omassa talossa tuo kosteuden liiallinen nouseminen on helposti havaittavissa tietyissä tilanteissa vaikka ilmanvaihdon pitäisi olla paperilla kunnossa. Tämä ei ollut mutuilua, vaan ihan oikeasti mitattua ja yhden talon kokemukseen perustuva mielipide. Ehkä ratkaisuni on hieman kokeellinen, mutta mitä muuta voi odottaa insinööriltä. Ongelmia tulee silloin, kun painovoimainen ilmanvaihto toimii huonosti/ei ollenkaan ja käyn suihkussa. Saunomisen yhteydessä ongelma poistuu, koska kiuas vetää suihkutilan/kylpyhuoneen läpi ilman pihalle hormiin. Aamuisin ennen töihin lähtöä ei vain kerkeä saunaa lämmittämään. Silloin otan automaation avuksi tarvittaessa.

Ei nyt kannata ottaa herneitä tuosta mun kommentista. Se oli mielestäni kuitenkin suht asiallinen kommentti siihen, että tällä palstalla suhtaudutaan joskus nyrpeästi uusiin tai vaihtoehtoisiin ratkaisuihin vanhoissa taloissa silloin, jos on tunnettuja "tyyppiongelmia". Vanhana viisauksena toimivaa ei tietenkään kannata korjata tai muuttaa, mitä mielestäni yritin tuossa myös sanoa. Itse en vain ymmärrä "talon henkeä" tai "orjallista perinnerakentamista" silloin, jos tiedossa on joku ongelma ja toistetaan samat virheet, tai ei tehdä asialle mitään jos vanhat keinot eivät ole auttaneet. Talot on kuitenkin yksilöitä siinä missä autot, ihmiset, jne. ja kannatan itse hieman laajenpaa elämänkatsomusta rakentamisen osalta. Peace.

Alkuperäiseen asiaa vielä lisäyksenä (jos se ei jo tullut ilmi), että ilmanvaihtoa kannattaa yrittää parantaa niillä keinoin mitä pystyy tekemään. Jos se ei auta, niin en pitäisi huonona vaihtoehtona kosteudenkerääjää. Onhan sitä moni täälläkin palstalla käyttänyt kellarin ilman kuivaamiseen, missä kosteus aiheuttaa ongelmia.

[Oto Hascak]

Avasin muuten sen keittiön luukun pari vuotta sitten seinien maalauksen yhteydessä. Oli ollu kyllä pitkän tovin ummessa. Oli maata ainaki 10 senttiä luukun takana.

Ihan selvyyden vuoksi: missä se sun luukkusi on?

Minusta se suihku on väärin tehty jos sieltä pääsee ilmankosteus muualle taloon, ja se on virhe oli kyseessä 50-luvun tai 2010-luvun talo.

Aamen. Oon ensimmäiset 24 vuotta elämästäni asunut puulämmitteisessä talossa ja isäukko oli tarkkana sen suhteen, että puulämmitteisessä talossa pidetään sisäovet auki. Ainoan poikkeuksen muodostoo kylppäri. Sama homma jatkuu omassa rytöläjässä eli ovet pidetään auki, poislukien kylppäri. Tässä on pari viikkoa pyörinyt sisäilmakosteudet 50% hujakoilla. Yhtenä päivänä kannoin piruuttani kosteusmittarin kylppäriin ja menin suihkuun. Muutamassa minuutissa oli kosteudet paukahtanut 85%. Keli oli vielä sellainen, että ulkona oli pari astetta pakkasta, joten vaikka huippari ei kylppärissä ollut päällä, niin huipparin rööri pelitti painovoimaisesti nätisti. Äkkiä ne kosteudet lähti alaspäin tulemaan, mutta ei niitä ole mitään järkeä vapauttaa muihin huonetiloihin.

Mää en itte pistäisi kosteudenpoistajaa pörisemään. Jos ilmanvaihto on puutteellinen, niin ei se kosteudenpoistaja ilmanlaatua paranna, kunhan sitä vain kuivattaa.

Alkuperäinen kysyjän kannattaa niitä hormissa olevia poistoja avata vähintäänkin silloin, kun tekee jotain kosteuskuormittavaa puuhaa, kuten vaikka keittää jotakin keittiössä. Ja se puuhella on mitä parhain ilmanvaihtokone taloudessa, kaikenlisäksi siinä on se kuuluisa lämmöntalteenotto.

[akim]

Mää en itte pistäisi kosteudenpoistajaa pörisemään. Jos ilmanvaihto on puutteellinen, niin ei se kosteudenpoistaja ilmanlaatua paranna, kunhan sitä vain kuivattaa.

Ja liika kosteushan ei aiheuta muuta ikävää kuin mm. kosteus- ja homevaurioita. Melkein tuntematon ongelma rintamiestaloissa. Pointti on edelleen se, että ilman kosteutta laskettaisiin silloin jos ja kun painovoimainen ilmanvaihto toimii huonoiten ulkoilman eri muuttuvista tekijöistä johtuen. Ja nimenomaan silloin, jos kosteuden nousu on todettu eikä ilmanvaihto vain toimi riittävästi, eikä elämän pakottavista seikoista voi esim. tulisijoja aina käytellä milloin niitä pitäisi. Mitä sitä konetta silloin pyörittämään tai hankkimaan jos ei siihen ole aihetta. Koneeeen pitää pystyä asettamaan asetusarvo, että saadaan jonkinlainen automaatio ja ei tartte manuaalisesti tai muistinvaraisesti huolehtia asioista. Ovia voi pitää kiinni, mutta jotkus myös pesevät pyykkiä ja nekin pitäisi kuivata. Ei paljoa auta jos ne ei mahdu kuivamaan sinne kyppäriin.

Ei nämä ole mitään henkimaailman juttuja. Vaikka olisi täsmälleen samanlainen piippu ja tulisija eri sijainneilla, niin kummasti samalla ilmalla toisessa on selkeästi parempi veto. Sama koskee sitä ilmanvaihtoa.

[Oto Hascak]

Mää en itte pistäisi kosteudenpoistajaa pörisemään. Jos ilmanvaihto on puutteellinen, niin ei se kosteudenpoistaja ilmanlaatua paranna, kunhan sitä vain kuivattaa.

Ja liika kosteushan ei aiheuta muuta ikävää kuin mm. kosteus- ja homevaurioita.

No ei ihan heti kuitenkaan. Kyllä mä miettisin muita konsteja, kuten nyt vaikkapa Paxia tai huipparia. Kyllä ne kosteudet karkaa kesällä ja syksyllä ulkonakin taivaisiin, mutta ei siellä kaikki lahoa tai homehdu. Sisäilma noudattaa aika pitkälti ulkoilman kosteuksia, sieltä se korvausilma kuitenkin tulee.

Saa sillä kosteudepoistajalla tietysti tiputettua ne sisäilman kosteudet alas, mutta onko välttämättä tarpeen? Aika moni torppa on homevapaa, vaikka ne sisäilman kosteudet pyrkivät loppukesästä ja syksystä kipuamaan sisätiloissa helvetin koviksi. Ei mun tarkoitus ole ketään kieltää kosteudenpoistajaa käyttämättä, sen kun käyttää, kuka käyttää haluaa. Itse en vaan lähtisi sillä paikkaamaan ilmanvaihdon puutteita.

[akim]

Automatiikalla oleva Pax tai huippari on tietenkin hyvä olla apuna jos poisto on "oikeaoppisesti" kylppärissä. En näe tässä kuitenkaan kovin isoa eroa automatiikalla olevaan kosteuden kerääjään. Itselläni se pelkkä Pax vain ei riitä, tai, sanotaan että en halua ottaa riskejä. Taloon on lyöty lisäeristystä, vaikkakin maltillisesti. Lisäksi on se kostea tila, eli kylppäri sisällä lisänä "uutuutena". En näe siitä kosteuden kerääjästä olevan mitään haittaakaan, eihän se tosiaan käy kuin silloin kun kosteus on (liian) suuri, sitten se sammuu. Ennemmin lasken etuja olevan enemmän kuin haittapuolia. Tai en nyt keksi itse isompia haittapuolia. Ilmanvaihto toimii omassa tönössä niin tehokkaasti kuin sen voi painovoimaisesti tänä päivänä suht vähällä vaivalla tehdä. Seuraava vaihtoehto olisi se koneellinen ilmanvaihto. Pyykin kuivaus on se toinen ongelma ainakin omassa pienessä tönössä, joka tuo paljon kosteutta sisätilaan. Pyykit on pakko kuivata muualla kuin kylppärissä. Silloin se kosteus kerääntyy muihikin tiloihin ja tuntuu selvästi mitaten ja lisäksi tunkkaisena ilmana. Siihen ei se Paxin tai huippari teho riitä. Menee jo vähän ohi alkuperäiseen aiheen, mutta on tällä palstalla varmaan turhempaakin kirjoitettu.

[Oto Hascak]

Joo, ei siitä kosteudenpoistajasta haittaa ole. Se on vaan silleen, että moni täällä (allekirjoittanut mukaanlukien) yrittää vältellä ylimääräistä tekniikkaa. Se tekniikka kuitenkin vie sähköä, vanhenee ja joskus hajoaa. Kukin tavallaan.

[Hower]

Tuo Akimin talo on aika pienenlainen; huone, alkovi ja keittiö. Sen lisäksi vain ne märkätilat. Ja jos pyykkejä joudutaan muuallakin kuivattelemaan kuin kylppärissä niin kyllä minä itsekin luultavasti sitä kuivaajaa käyttäisin. Eli todennäköisesti ihan järkiratkaisu noissa tiloissa.
Tässä meidän talossa on 150 neliöä tilaa kolmelle hengelle niin onhan se kosteusrasituksen suhteen paljon helpompaa. Kivirakenteisessa keltsussa on sauna, pesuhuone ja pyykinpesut... sielläkin puhallin ulos. Huonoa olisi kosteuden poistuminen ilman sitä. Puhallin on myös yläkerran pesuhuoneessa.

[Laurakaisa]

Meillä on tällä hetkellä tilanne, että pyykit pestään tässä asuinkerroksessa ja kuivataan myös, kunnes kellariin valmistuu asianmukainen pyykkitupa. Ja meillä on kestovaippoja käyttävä vuoden ikäinen sormiruokailija talossa eli pyykkikone pyörii kerran päivässä ja kaksi parhaassa. Keittiön ja vessan räppänän auki pitäminen vaikuttaa merkittävästi siihen, miten ikkunat huurtuu pyykkejä kuivatessa ja sama ratkaisu meilläkin on kuin Pekalla, eli räppänät on näin talvellakin auki. Ei se ilma muuten vaihdu eikä meillä ainakaan posota patterit parin asteen pakkasella niin kuumina, että ne riittäisivät ikkunoiden kuivana pitämiseen jos huoneilmassa on pesukoneellinen kosteutta.

[hämäläinen]

Älkää nyt kukaan hermostuko, mutta olen jotensakin kyllästynyt näihin väitteisiin, ettei rintamamiestaloja ole rakennettu kestämään nykyisenlaista kosteusrasitetta. Juu, nykyisin käydään suihkussa joka päivä, mutta kyllä ennenkin pestiin päivittäin kasvot, kainalot, jalat ja alapää. Ennen kosteutta aiheuttivat kuitenkin monet muut asiat, jotka tuntuvat unohtuneen. 50- ja 60-luvuilla lapsia oli monta, ja vaipat pestiin/keitettiin hellalla siinä äitiyspakkauksessa tulleessa emalivadissa ja kuivattiin usein talvella ja sadesäällä sisällä (samoin kuin terveyssiteet). Lasten vaatteet olivat usein märkiä, joko pissasta tai ulkoleikeistä ja niitä kuivattiin milloin missäkin. Minä ja siskoni lopetettiin lumileikit vasta, kun tuli kylmä ja silloin oltiin kyllä märkiä alkkareihin asti. Pattereilla höyrysi aina riveittäin villasukkia ja lapasia, aikuistenkin. Ruoka keitettiin 2- 3 kertaa päivässä itse ja se oli usein nimenomaan höyryävää keittoruokaa. Talouspaperia ei ollut, mutta keittiörätti kuivattiin yleensä ikkunan ulkopuolella olevassa koukussa, ettei se haisisi sisällä. Näissä taloissa asui ihan yleisesti 7 henkeä. Joka huoneessa nukkui joku, keittiössäkin. Yläkerrassa elelivät vuokralaiset, jotka myös keittivät ja pyykkäsivät hellallansa. Lapsia kylvetettiin kuhneammeessa viikollakin. Väitän, että kosteusrasite veti vertoja nykyiselle!

[tuuma]

Ennenkuin tilanne vallan menee pahaksi niin...

Meitin tönössä kaikki pahimmat kosteusjutut olivat ennen kellarissa nyttemmin hiljalleen siirtymässä keskikerrokseen, sillä itse näen että alkuperäiskuntoisessa kellarissa ne vasta huonossa paikassa ovatkin. Kylmää pintaa, kosteaa ja lämmintä ilmaa, vähän puutteellinen ilmanvaihtokin. Eipä siellä silti mitään ongelmia ole ollut. Juurikin ovet ja kaikki levälleen saunan/suihkun jälkeen on toiminut vallan hyvin.

Nyt kun keskikerrokseen vihdoin tuli suihku (meillä ei kulkua sisäkautta kellariin) niin on tuommoinen ilmankuivain ehdoton peli tässä meidän tapauksessa toki vain väliaikaisesti kun ei ole saanut aikaiseksi tuota poistoa järjestää kuntoon vielä mutta ei se huono idea ole muutenkaan talvisin. Se minkä se ottaa sähköä tulee lämmitykseen lisänä, vähän kuin ilmaiseksi. Ei se siellä kylppärissä humisten ketään häiritse. Kesällä sitten onkin tilanne toinen, siihen mennessä on tuo poistokoje saatava toimintaan ja korvausilmaa sille myös. Sanotaan että ilmankuivain antaa jopa hiukan enemmän lämmitystehoa mitä ottaa eli plussaa se vain on ja töpselivehje kun on niin helppo se on ottaa seinästä ja pistää komeroon "homehtumaan" jos siltä tuntuu

Talvisin tuo painovoimainen ilamanvaihto toimii todella hyvin ja vähän liiankin että kyllä se aika paljon energiaa taivaalle laskee jos ei pidä huolta ettei räppänät aivan selälleen jää pakkasiksi! Hyväähän se vaan talolle toki tekee muttei lompakolle

Täällä olen yrittämässä tehdä lopulta semmoisen tarpeenmukaisen poiston, ilman lämmöntalteenottoa kuitenkin sillä lasken ettei siitä saatava hyöty kata sitä mitä sen oikeaoppinen kokoaikainenkäyttö vaatii. Eli eli poisto tulee olemaan ns. keskitetty ja eri tiloissa olevat käytöt tehostavat ja pistävät lisää kierroksia kun on tarpeen. Täysistunnosta vessassa jos esim. sattuu muodostumaan todella mielenkiintoiset tuoksut niin vessan seinässä on kytkin, jolla tuo poisto ottaa hetkeksi isot kierrokset. Kylppärissä sitten kosteusmittaus, joka myös tehostaa ilmanvaihtoa aina jos tarpeen. Keittiönkin ehkä laitan samaan piiriin mutten varmaksi vielä tiedä... Yksi-Kaksi kpl hiilidioksidianturia ajattelin laittaa johonkin sopivaan paikkaan, jotta tietäisi milloin happi alkaa muuten vain loppumaan mutta loppujen lopuksi jätän siis koko talon nykyisen painovoimaisen käyttöön ja jos noista ehdoista ei mikään toteudu niin ei myöskään mikään kone käy ja jos/kun kone joskus laukeaa niin ei kukaan silti siihen kuole, kunhan saattaa olla vähän huonompi ilma tai/ja suurempi kosteus, elikkäs sama tilanne kuin nyt ja aina ennenkin ollut. Ihan vain kaikki typerä tekniikka sen vuoksi että voisihan tuo ilma aina olla hitusen raikkaampi, kunhan ei tämä kallistuva energia ihan taivaantuuliin mene.

Täydellinen LTO:lla varustettu kokoaikainen ilmanvaihto on sitten asia erikseen, jossa minä en myöskään näe mitään pahaa mutta jos talo on niin tiivis että konekeuhkojen varassa pitää elää niin se ei minusta vaan ole mukavaa jos/kun laite kumminkin joskus pettää...

Summarum. Ilman koneita voi toki elää mutta voi niistä olla joskus apuakin

[JukkaK]

Tämähän on muuten erinomainen esimerkki aiheesta kuinka "kaikki vaikuttaa kaikkeen"! Tuo ikkunoiden huurtuminenhan on oire varsinaisesta "sairaudesta" eikä itsessään mikään vika/sairaus. Ja kuten ihmislääketieteessäkin niin monesti myös "talolääketieteessä" sorrutaan hoitamaan niitä oireita sen sijaan että puututtaisiin oireiden varsinaisiin syihin. Järkevämpää on tietenkin hoitaa se perussyy ensin pois ja sitten vasta lievittää kipuja jos niitä vielä jää.

Meillä on semmonen "semi-koneellinen" ilmanvaihto. Vanhassa osassa painovoimainen muuten paitsi kokatessa liesituulettimen kautta koneellinen. Poistoräppänät on wc:ssä ja keittiössä koko ajan auki. Kesällä kokonaan, talvella raollaan. Olohuoneen varaava takka tehostaa ilmanvaihtoa keskimäärin joka toinen päivä . Uudessa osassa kylppärissä on poistoimuri koko ajan päällä minimiasennossa ja suihkun/kylvyn/kuivauskaapin aikana säätimestä isommalle kun ei oo Tuuman hienoo automatiikkaa Tuloilmaventtiilit on kaikissa makuuhuoneissa. kesällä täysin auki, talvella pienemmällä.

Ja tehotuuletus ikkunoiden kautta minimissään kerran päivässä. Tämä tahtoo nykypäivän ihmisiltä monesti unohtua! Itselläni tuo kuuluu osana aamurutiineihin että heitän köökin ja makuuhuoneiden ikkunat auki joksikin aikaa. Tenava ja vaimo niitä sitten ravaa sulkemassa kun "tulee kylmä"

Hyvin on tuokin toiminut.

[ytte07]

Terve taas!

Eiköhän tässä jo ole väitelty aiheesta riittämiin. Mulle asiat aukes sen verran, että aloitan ongelmien purun noiden hormin ilmaräppänöiden avauksella. Saan myös tuollaisen kosteudenpoistajan kokeiluun ja toki sitä myös testaan. Vessan ku saan valmiiksi, niin voin avata myös kaikki ovet keskikerroksesta auki ja luultavasti sekin jotain muuttaa. Kiitoksia kaikille keskusteluun osallistuneille.

[Pekka Huhta]

Tämä on ihan hyvää pohdintaa ja antoi monta erilaista ratkaisumallia.

Jottei tuo mun kommenttini nousisi miksikään riidaksi, niin selitän että miksi minua ärsytti ja ihan oikeasti vähän loukkasikin tuo "museointiajatus"

Jos haluaa elää 50-lukua, niin sitten ei kannata asiaa harkita, eikä tietenkään silloin jos ongelmia ei ole. Mielestäni on kuitenkin järjenvastaista elää huonossa ilmanvaihdoissa vain sen takia, että se on luomua ja retroa, vaikka ongelmia olisi.

Tämä kuvitelma siitä että ihmiset kärvistelevät periaatteen syistä huonoissa (lue, tekniikattomissa) taloissa on aina se kortti joka otetaan esille, kun koneorientoituneet ihmiset eivät ymmärrä että miksi joku haluaa pärjätä ilman. Jos on tottunut ajatusmalliin jossa kaikki on ratkaistavissa koneilla, niin koneiden välttely voi tuntua vain nostalgian ja "luomuuden" hakemiselta ja museoinnilta. Toisaalta sitten taas perinneorientoituneen puolesta koneiden käyttö näyttäytyy turhana luonnonvarojen kulutuksena (koneiden rakentaminen) ja ongelmien hoitamisena energiankulutusta lisäämällä.

Lopullinen totuus on varmasti tuossa puolessa välissä. Mulla on kylpyhuoneessa kosteusohjattu PAX, suihkukaapiksi erotettu suihkutila ja siinä lattialämmitys. Ei mitenkään "tekniikaton" ratkaisu sekään. Kuitenkin, olen lähtökohtaisesti samaa mieltä kuin Oto, että rikkoutuvan tekniikan minimointi on aina turvallisin tapa varmistaa talon terveellisyys - talon on syytä toimia myös poikkeustilanteissa.

Eilisen Fingerporissa oli erinomainen kuva tähän liittyen:



Suomalaisen korjausarkkitehtuurin helmiä on se että kaikki pitää saneerata halvalla "toimivaksi" ja "nykyaikaiseksi", Tekniikan tarjoaminen ensisijaiseksi ratkaisuksi ei ole minusta hyvä tie: kysyjä olisi ensimmäiseksi kannustettu hankkimaan oireiden ratkaisuksi kone sen sijaan että ongelman syitä olisi pyritty minimoimaan täysin ilmaisilla keinoilla. Ovien ja räppänöiden aukominen on ilmaista puuhaa, sen sijaan että pannaan joku pikku kiinalainen tinaamaan kasaan viisi vuotta kestävä kone oireiden hoitoon.

akim:in ratkaisu voi olla ihan OK jos samaan lopputulokseen ei millään muulla päästä. Mutta jos taloa ei saada kuivaksi muulla kuin tekniikalla, niin talossa ja sen ilmanvaihdossa on oikeasti jotakin perustavaa laatua olevaa vikaa. Kannattaa pureutua niihin perusvikoihin ensin, ja ruveta sitten vasta syytämään rahaa tekniikkaan jos mikään konventionaalinen tapa ei toimi.

Pekka

P.S: autot ovat helpommin lähestyttävä aihe koneorientoituneillekin. Moniko katselee nenänvarttaan pitkin autoharrastajaa, joka ei suostu vaihtamaan vuoden -36 Studebakeriinsa uutta vähäpäästöistä moottoria, ilmastointia ja moderneja matalaprofiilirenkaita, kun ne originaalit on niin vanhentunutta tekniikkaa? Eihän ne originaalit täytä nykyisiä NCAP-kriteerejä alkuunkaan, ja eihän se värkki ole edes turvallinen....