Saunan ja suihkun remontti

[julmajuh]

Olen ostanut perikunnalta talon. Talossa alettu tekemään kellariin suihku- ja saunaremonttia(aiempi omistaja). Lattia on jo laatoittettu saunassa ja suihkussa. Molempiin asennettu lattialämmitys, mutta ei vesieristystä. Laatat seiniinkin löytyy, mutta eivät ole vielä kiinni(pohjatyöt tehty). En haluaisi purkaa niitä ja tehdä kaikkea uusiksi. Taloon pitäisi tehdä jossain vaiheessa uudet salaojat ja ulkopuolinen kellarin eristys(fuktisol).Myös lattian piikkaus pitäisi suorittaa ja laittaa kapilaarikatko. Voinko tehdä saunan ja suihkun valmiiksi? Ja pitää ne tuollaisina vaikka pari vuotta. Koituuko siitä talolle vahinkoa?Pääsisin näin edullisesti asumaan. Suihkuun kaikki tarvittavat tavarat löytyy hanoja myöten. Saunaan ajattelin laittaa suoraan sauna-satu levyt(rivinteerauksen päälle) ja siihen sitten paneloinnin. Rahaa saunaan menisi noin 600eur, kiuas on jo valmiina. Kellariin tullut joskus vedet sisään 25 vuotta sitten, silloin salaojat uusittu. Talon historia tiedossa hyvin, koska on ollut samalla omistajalla koko ajan.

[hakalli]

Meillä on vuodesta -78 saunottu kellarisaunassa. Kellarin rakenne on sellainen että talon alla on se kellariosa ikäänkuin betoninen bunkkeri. Sadevedet nousevat joitakin kertoja vuodessa lattialle, arvotavaraa ei voi olla lattioilla. Kellarissa ei ole asuintiloja.

Salaojia ei ole korjattu, ovat varmasti tukossa. Minkäänlaista konkreettista ongelmaa ei kuitenkaan kosteudesta ole ollut. Nuo kosteuseristysasiat tuntuvat siis tässä rakenteessa varsin yliampuvilta. Ymmärtäisin toki mikäli joku asuisi alapuolella kuten kerrostalossa.

Oletettavasti kellarissa on hometta ilmassa jos tuota mitattaisiin kohtuullisesta tuulettamisesta huolimatta. Koska vajaaseen 30 vuoteen ei ole ollut mitään oikeita ongelmia perheellä tai talolla, minulle olisi erittäin vaikea myydä suurellista remonttia kosteuden vastustamiseksi.

[Matti Alander]

Yleensä kosteustekniset ongelmat alkavat vasta korjatessa rakenteita.
Onhan taloissa asuttu aikaisemminkin vuosikymmeniä, ilman sanottavia ongelmia.
Vähän on olut kalseaa saunoessa viileässä kellarissa, muttarallit ylös saunomisen jälkeen ja kiukaasta jälkilämpöä, ilmanvaihto hormiin ja kaikki on toiminut.
Pääosa tiloista on tarkoitettu varastoksi, sekä usein osa autotalliksi, jolloin lämpötilan on tarvinnut olla puolet asuintilan lämpötilasta.
Erittäin harvoin ongelmaksi muodostuu salaojitus, koska ainoastaan murto-osa taloista on pohjaveden pinnan alapuolella.
Mikäli rakennuksen kellariin on tullut vettä on se ollut pintavettä, joka on päässyt kellarinseinän ja maan väliin. Tämä on ollut yleisintä kevättalvella, jolloin seinänvierus sulana on ollut otollinen paikka vesien imeytymiselle ja ulkopuolen jäätyneet lumipenkat estävät pintaveden virtaamisen talosta poispäin.
Tämän ongelman vähentäminen käy helposti rännien alle asennettavilla esim. väliaikaisilla kouruilla, joita käytänössä on paljon nähtävillä.
Vanhaa taloa korjatessa on hyvä selvittää ensin sen alkuperäinen toimintaperiaate, koska virheet suoritetaan pääsääntöisesti peruskorjausvaiheessa.
Mikäli kellaria ei ole aikaisemmin peruskorjattu ja se on alkuperäiskunnossaan, ei remontilla yleensä ole tulenpalava kiire, vaan asua voidaan varsin hyvin, mukavuudet eivät vaan ole huippuluokkaa.
Koska alkuperäinen kellari toimintaperiaatteeltaan on sisäänpäin kuivuva, on ilmanvaihdosta huolehdittava ympäri vuoden. Lisäksi kellarin lämpötilaa ei pitäisi kondenssiriskin takia päästää alle 10 plusasteen.
Kellarinseiniä vasten ei pidä varastoida tavaraa ilman riittävää ilmarakoa, sama koskee myös lattiaa.
Rivinteeratut seinät ovat turvallisempia, koska ovat irti ulkopuolen seinästä, mutta niissäkin alaosasta yleisesti puuttuu kapillaarikatko, jolloin olisi myös parempi, ettei kiinni rakenteisiin asennettaisi tavaroita estämään kuivumista.
Kun päästään peruskorjausvaiheeseen, on remontti aloitettava ulkopuolelta, aluksi katto ja perustukset kuntoon, vasta sitten mukavimpiin sisustustöihin.