maakellari..

[ville.sankari]

Hei.

Meidän pihassa on maakellari, joka rakennettu 80-luvun alkupuolella. Seinät, katto ja lattia on betonia, päällä maata ja heinikkoa, oven puoleinen seinä pinnoitettu luonnon kivillä.
Ulko-oven jälkeen on eteinen (n 1,5 m2), ja itse kellari n 3 m2.
Katosta menee suora T-putki ulos, muita reikiä ei ole.

Ongelmana on kosteus. Syksyllä pullotetut mehupullot ovat paksun homeen peitossa... Ei tee mieli koittaa mitä perunoille tapahtuisi!

Miten siis tällaista kellaria kuuluu käyttää? Pitääkö tuulettaa tms?

Saako homehtumisen estettyä, kun itse seinissä ei hometta ole? Tunkkaiselta kyllä haisee, ja kosteus valuu seiniltä pisaroina...

On ensimmäiset maakellari kokemukset, joten neuvokaa avutonta..

Ville.

[juhansalo]

Sisältä vai päältä homeessa. Kellari pitäisi tuulettaa syksyllä viileäksi n. +5 ennen kuin ruvetaan pitämään ovia viikkokausia kiinni.

[jukra]

Samantapainen betonirakenteinen maakellari on meilläkin kuin ville.sankari kirjoitti. Myös ongelmat ovat samankaltaiset - hometta on kellarin puurakenteisissa ovenpielissä ja se tarttuu hyvin nopeasti esim. säilössä olevien pullojen etiketteihin. Haitta on toistaiseksi ollut lähinnä esteettinen - sisältö on kunnossa. Kellarin seinissä ei hometta kuitenkaan ole.

Parin talven ajalta on nyt kokemusta ja perunat ovat säilyneet hyvin. Vasta loppukesästä viimeiset potut alkavat pilaantua. Haluankin rohkaista homeesta huolimatta ville.sankari:a koettamaan perunoiden säilömistä ilmavissa laareissa lattiasta ja seinistä reilusti erotettuna. Saattaa se homma silti toimia vaikka kellari itsessään näyttää kamalalta

Meillä maanpinnalla noin 45 asteen kulmassa olevassa kellarin ulko-ovessa ei ole mitään aukkoja, mutta ei se täysin ilmatiiviskään ole ennen kuin lumi peittää sen. Eteisen ja kellarin välisessä ovessa, reilu metri maanpintaa alempana on 100 millin venttiili alhaalla - talven ajan se on pidetty suljettuna. Kellarin katosta johtaa maanpinnalle, peltikatteen alle, noin 100 milliä kanttiinsa oleva neliön muotoinen kanava.

Talven aikana lattian (lue perunoiden) tasalla lämpötila käy noin +1 asteessa alimmillaan. Saisi olla pari-kolme astetta korkeampi. Pitäisiköhän se katossa oleva kanavakin sulkea talveksi jottei lämpötila menisi ihan noin alas?

Mitenkäs tuo homeen viihtyminen estettään? Syksyisin kellaria on kyllä tuuletettu lämpötilan pudottamiseksi. Keväällä tai alkukesästä on myös lattialla ollut hiukan vettä - ei kuitenkaan koko lattian alalla vaan pikeminkin pieni lammikko. Olisiko ovenkarmien ja seinien kalkitseminen riittävä lääke homeongelmaan?

Olemme tätä hometta sietänyt, kun kellarin päätarkoitus on ollut perunoiden säilöminen talven yli ja siinä tarkoituksessa homma toimii. Siitä ei kuitenkaan pääse mihinkään että homekasvuston katselu ja haistelu ei voisi vähempää miellyttää kellarissa käydessä. Mitä siis tehdä homeen kasvun estämiseksi Vai pitääkö vain tyytyä siihen että maakellarissa saattaa homettakin olla...

[maanma]

Sisältä vai päältä homeessa. Kellari pitäisi tuulettaa syksyllä viileäksi n. +5 ennen kuin ruvetaan pitämään ovia viikkokausia kiinni.

Tämä minun nähdäkseni toimii. Ja kun ovi on auki niin siinä pitää olla verkko jyrsijöitä vastaan.

[J&J]

Apteekista voi ostaa rikkitankoa (1kg) jota poltetaan kellarissa esim peltisessä kurkkupurkissa. Savun pitäisi sitten desinfioida kellari.
Itse en ole kokeillut, mutta tätä keinoa on käytetty jo kauan suomessa.
Apteekista voi kysyä asiasta lisää.

[jmattis]

Loppusyksyllä puhdistetaan rännit tippuneista lehdistä ja roskista. Jos katoille on jäänyt lehtikasoja, nekin poistetaan. Mahdollinen sammal tiilikatolla harjataan samalla pois.

Järven jään kantaessa miehen on aika sulkea kissanluukut. Jos sokkeli on umpinainen, luukut voi lisäksi eristää talven ajaksi.

Maa- ja kylmät kellarit tuuletetaan kuivalla säällä vastaavasti kuin keväällä ulkolämpötilan ollessa mahdollisimman lähellä kellarin lämpötilaa. Pakkasten kiristyessä niiden ilmanvaihtoluukkuja pienennetään. Kokemus opettaa oikean määrän.

pitäis olla suht oikein kun on museovirastolaiselta
jos maakellariin tulee hometta, siellä on liian märkää --> tuuletusta tehostettava.
(uudempi vinkki kissanluukuille: kiinni kun vaihtaa talvirenkaat, auki kun kesäkumit)

linkki
http://www.rakennusperinto.fi/Hoito/Kor ... istilista/

[J&J]

Tarkastin vielä Kodin Suuresta Puutarhatieto -kirjasta (julkaistu 1985) ja siellä sanotaan seuraavaa:

"Kellarin irrotettavat puuosat viedään ulos, pestään ja jätetään ulos kuivumaan ja tuuletumaan.
Kellarin betoniseinät voi silloin tällöin valkaista muurauskalkista ja vedestä tehdyllä seoksella.
Taudinaiheuttajien hävittämiseksi kellari desinfioidaan. Sen voi tehdä esim. formaliinilla ja kaliumpermanganaatilla. Kahdenkymmenen kuution kellaria varten tarvitaan 6 dl formaliinia ja 200 g kaliumpermanganaattia. Formaliini pannaan suurehkoon astiaan keskelle lattiaa ja kaliumpermanganaatti pudotetaan sekaan pakkauksineen päivineen. Formaliini alkaa kaasuuntua. Astia peitetään märällä säkillä, joka tasoittaa kaasun leviämistä, kellarista on poistutttava nopeasti.
Tuuletuslukut ja ovi suljetaan tiiviisti ja ne pidetään suljettuina parin päivän ajan. Sen jälkeen luukut avataan ja kellari tuuletetaan hyvin.
Desinfioinnin voi suorittaa myös pesu- tai huuhteluveteen lisättävillä tolueenilla.
Rikin poltto on myös vanha ja koettu keino.
Kellari jäähdytetään tuulettamalla sitä runsaasti. Aluksi tuuletetaan vain viileinä öinä."

"Juurikasvit säilyvät parhaiten kellarissa, jonka lämpötilä on parin asteen kieppeillä ja suhtellinenkosteus yli 90prosenttia. Jos kellarissa säilytetään myös perunoita, lämpötilaksi säädetään +4-5 astetta.
Sopiva lämpötila ja kosteus säilyvät parhaiten kellarissa joka on lähes kokonaan maan alla ja jossa on maalattia."

Jenni

[jukra]

Tämän vuoden osalta ollaan jo myöhässä, mutta ensi kesänä voisi koittaa jotain noista ehdotetuista desinfiontikeinoista. Josko niillä ja tuuletusta lisäämällä saisi tuon homeen kasvun kuriin. Kiitos vinkeistä omasta puolestani!

[maurilyly]

Ei kovin akuuttiasia, mutta mietin miten maakellarin saisi korjattua tai sorrutettua kokonaan.
Betonisen kellarin eteinen on osittain murtunut, mutta itse kellaritila on ehjä. Vettä siellä näytti talven jälkeen olevan muutamia senttejä.

Olisko suosituksia korjaus vai tuho?

http://maurilyly.blogspot.com/2011/05/maakellari.html

[vesahy]

Tarvitaanko uuden maakellarin rakentamiseen rakennuslupa? Tai kun nämä rakennusjärjestykset ja lupakäytännöt ovat kuntakohtaisia, niin onko jossain kunnassa sellaista vaaraa, että yhtäkkiä kuuluu selän takaa rakennustarkastajan möreä ääni: "Mitäs täällä rakennetaan?".

[Oto Hascak]

Tarvitaanko uuden maakellarin rakentamiseen rakennuslupa? Tai kun nämä rakennusjärjestykset ja lupakäytännöt ovat kuntakohtaisia, niin onko jossain kunnassa sellaista vaaraa, että yhtäkkiä kuuluu selän takaa rakennustarkastajan möreä ääni: "Mitäs täällä rakennetaan?".

Eipä nuo tuollaisia asioita suoranaisesti kyttää, mutta kyllä pienoinen riski olemassa on. Niin kuin jo sanoitkin, niin kuntakohtaisia eroja löytyy. Kaksi oleellisinta asiaa ovat:

-ollaanko kaava-alueella?
-minkä kokoinen kellari?

Jossain vaaditaan ilmoitus ja jossain lupa, kun taas jossain ei yhtään mitään. Taitaa jokaiselta kunnalta löytyä kunnan nettisivuilta sellainen läpyskä kuin rakennusjärjestys. Sieltä löytyy jopa jollakinlailla selvässä muodossa, että minkälaisella luvalla/ilmoituksella selviää.

[vesamaan]

Kaksi oleellisinta asiaa ovat:

-ollaanko kaava-alueella?
-minkä kokoinen kellari?

Lisäisin tuohon vielä seuraavat:
-näkeekö naapuri?
-onko suhteet naapuriin hyvät?

[Oto Hascak]

Lisäisin tuohon vielä seuraavat:
-näkeekö naapuri?
-onko suhteet naapuriin hyvät?

Jumalan totuus!

Melkein asian vierestä liipaten:

Hain justiinsa kaava-alueella lupaa liiterille. Toimenpideilmoituksella saisi tehdä vain kuuden neliön kopin ja senkin viiden metrin päähän naapurin rajoista. Nyt hain toimenpideluvalla kakskytäviis neliötä puolentoista metrin päähän rajoista. Homma oli kunnossa, kun oli esittää naapurinsuostumus asiasta eli erillinen täytetty kaavake asiasta. Sen lisäksi vielä halusivat rakennusvirastossa jatkoa ja tulevia naapuririitoja silmällä pitäen naapureiden nimet asemapiirustukseen, johon oli merkitty piirroksin ja mitoin liiterin paikka. Ilmeisen paljon noista rutkutetaan vielä jälkikäteenkin!