Puulämmitys - kattila kiehui

[Vm1958]

Olemme hiljattain muuttaneet -58 rakennettuun rintamamiestaloon. Lämmitysmuotona on puulämmitys. Järjestelmään kuuluu Högfors Lämpö Oy kattila vuodelta 1996 ja 2000 litran Arimax-varaaja vm-86. Eilen päivällä kävi sellainen homma, että kattila kiehui. Tätä edelsi varaajan pulputtava ääni. Kattilan lämmöt nousivat tappiin ja sitä mukaan paineetkin. Alkoi roiskia kovalla paineella höyryä ja vettä kattilan poistoputkesta. Vettä tuli paljon. Varmaan kymmeniä litroja. Varaajan ylälämpö oli tässä kohtaa n. 80 astetta, vähän yli.

Illalla huomasin, että kattilan paineet olivat laskeneet 0,3 bariin (tänä aamuna aivan nollassa) ja että kattilan ja varaajan välillä oleva Grundfossin kiertovesipumppu ei pidä mitään ääntä eli taitaa olla rikki. Ko. pumppu vaihdettiin muutama kuukausi sitten ja silloinkin pumppu meni ilmeisesti rikki kattilan kiehumisen takia? Mistä kiehuminen johtuu? Vähemmän puita tietenkin, mutta eikö järjestelmässä pitäisi olla säätöjä joilla estää kattilan liiallista kuumenemista.

Ennen kiehumista esiintyi sellaistakin, että illalla lämmittämisen päätteeksi kun kattilan lämpö oli n. 70-80 astetta ja kattilan paineet 0,8-1,0 baria, aamulla paineet olivat laskeneet jo 0,5 bariin tai himpun alle.

Tänään soitan paikalliseen lämpölaitehuoltoon ja kyselen jos kerkeisi mies tulla heti maanantaina. Onko tässä mitään mitä voisi itse tehdä, ja uskaltaako kattilaa enää lämmittää ennen kuin ammattimies käy vilkaisemassa. Varaajassa on 2 kpl sähkövastuksia ja pattereille lähtee kuuma vesi toisen Grundfossin pumpun kautta, mutta eikö kattilan nollapaineet aiheuta sen, että vesi ei nouse keskikerroksen ja yläkerran pattereille?

[remonttionkivaa]

eiköhän ole paisuntasäiliö kaput, uskaltaa lämmittää mutta pienellä tulella, siirtyykö lämpöä varaajaan lainkaan? kokeile jos pumppu lähtee pyörimään siitä karanpäästä talttameisselillä.
niin ja jos et puita käytä niin laita lisää vettä(nostaapainetta) ja käytä vastuksia niin ei torppa kylmene. onko varaajan ja kattilan välissä jotain termostaattia joka antaa käynnistyskäskyn tuolle pumpulle vai onko pumppu aina päällä? jos pumppu hajoaa kokoajan niin voi olla sähköissä vikaa.

[Harri68]

Näin amatöörin mieleen tuli ilmeisimmän kiehumisen syyn -eli sähkökatkon- jälkeen mieleen kiertovesipumpun nopeus. Onko tapissaan? Kun oudolta kattilan kiehuminen vaikuttaa ilman, että jokin estää lämpöjen siirtymisen varaajaan. Sähkövika kuten remonttionkivaa tuossa sanoikin, liian pieni kiertonopeus. Mites putkikoko? Jarruttaako se?

Nämä nyt oli tällaisella yhden talven lämmityskokemuksen syvällä rintaäänellä lausuttuja mietteitä. Viisaammat jatkakoon.

Harri

[Oppes]

Kiehumisen syy on se että vesi ei kierrä kattilasta varaajaan. Joko pumppu ei pyöri, siinä on ilmaa tai paljon kehuttu lataustermostaatti tai venttiili on rikki, tukossa tai jotain muuta. Paisunnan viallisuus ei vaikuta tähän piiriin jos vain varaajassa on vettä.
Ei kiertopumppu kovin arka ole kiehumiselle. Siellä voi pettää oikeastaan vain käämien eriste ja ne kyllä kestää reilusti yli 100 astetta. Mulla on kaksi kiertopumppua kattilan kuorien sisällä eli ympäristö on sama kuin veden lämpötila. Toisessa on lämpörele 80 astetta ja se pysähtyy kun koko pumppu lämpiää sen yli. Mutta se alkaa taas toimimaan kun lämpötila laskee. Toinen halvempi toimii lämmöstä välittämättä. Vesipumpun tiiviste kestää käytännössä kaikki lämpötilat.
Usein pumppu sijoitetaan paluuseen siis kylmempään veteen. Se saattaa tulla jostain ylhäältä ja pumppu pistetään lähtö alaspäin. Silloin ilma kerääntyy aina pesään. Puolet siipipyörästä on ilmassa ja ilma pitäisi pistää lähtemään alaspäin. Jos virtaus on pieni ilma nousee aina uudelleen pumppuun eikä se jaksa toimia. Lähtö mieluummin aina ylöspäin vaikka ylimääräisellä lenkillä.
Tähän termostaattiin en ota kantaa koska minusta se turha laite, mutta jos se on laitettu sen pitäisi toimia ja laittaa ohitushana käsikäytöllä rinnan.

[Vm1958]

Vika taisi selvitä. Kattilan ja varaajan välissä olevaa kiertovesipumppua ohjataan termostaatilla. Termostaatti napsauttaa kiertovesipumpun pois päältä kun vesi on 92 asteista. Eli silloinhan varaajasta päin ei vesi kierrä kattilaan. Kiertovesipumppu ei ollutkaan hajalla, vaan joku suoja oli paukahtanut päälle. Kattilaan piti laskea uutta vettä pois kiehuneen tilalle ja paineetkin taas lähtivät nousuun. Täytyy tuon em. termostaatin tilalle katsoa joku ratkaisu. Nyt pitää lämittäessä tarkkailla että kattilan lämpö pysyy aisoissa ettei termostaatti pääse katkaisemaan kiertoa.

[TommiT]

Moro,

Jos se lauennut suoja oli lämpörele/moottorinsuojakytkin(joka siis suojaa moottoria ylikuormitukselta), sen voi periaatteessa kytkeä pois. Tai siis sähköturvallisuusmääräykset antaa tietyissä tapauksissa mahdollisuuden siihen, että ylikuormitussuojaa ei tarvita ja varsinkin tässä tapauksessa kun kiertovesipumpun pysähtyminen aiheuttaa kattilan kiehumisen, kannattaisi miettiä koko ylikuormitussuojan pois ottamista.

Terv Tommi

[vmj]

Nämä ovat just niitä juttuja minkä vuoksi ihmettelen kattilan ja varaajan välisen kierron kuristamista pieneen pilliin. Putkisto pitäisi mielestäni olla riittävän järeä, että edes auttava vapaakierto saadaan aikaan jos/kun latausta hoitava pumppu syystä tai toisesta sanoo sopimuksensa irti. Tämän vuoksi minua ihmetyttää esim. Termovar-latauspaketin ratkaisut kun muuten niin lupaavan suuri putkimitta on sulkuventtiilien kohdalla kuristettu. Laitteessa on läpivirtausventtiili ongelmatilanteiden varalle, mutta selväähän se on ettei se vesi ilman pientä pakottamista kovin nopeasti pienen pillin kautta liiku.

[markokoo]

Termostaatti napsauttaa kiertovesipumpun pois päältä kun vesi on 92 asteista. Eli silloinhan varaajasta päin ei vesi kierrä kattilaan. Kiertovesipumppu ei ollutkaan hajalla, vaan joku suoja oli paukahtanut päälle.

Tuo on kyllä selvästi virheellinen kytkentä. Hiiteen tuollainen, kuka lie tehnyt. Yleensähän tuollainen lämpösuoja kytkee polttimen pois päältä mutta kiertovesipumpun pitää sellaisessakin tapauksessa jäädä päälle.

Lisäys: Onhan noissa kiertovesipumppujen ohjausyksiköissä yläraja myös pumppua suojaamassa (omassa Jämän keskuksessa vissiin asetettu 110). 92 asteinen varo kuitenkin on minusta liian matalalle asetettu, kunnon putkimies kyllä tarkastaa kytkennän järkevyyden.

[petej]

Siis kattilan lämpeneminen yli 92 katkaisee latauksen?
Eihän se ainakaan niin saisi olla,latauspumppuhan pitäis käynnistyä jossain yli 70 asteen kattilan lämmöillä vähän tapauksesta riippuen ja lataustermarin pitää katttila riittävän kuumana latauksen ajan. Pumppu pysähtyis vasta kattilan jäähtyessä riittävästi.

[Maatilallinen]

Vaikuttaa, että tuossa on yritetty laittaa termostaatti, joka kytkee latauspumpun päälle kun kattila on tarpeeksi kuuma. Se on kuitenkin kytketty väärin, niin että katkaisee kierron kun lämpötila nousee asetusarvon yli. Homma on "korjattu" säätämällä se ihan täysille ja unohtamalla siihen.

Eli siellä on vaihtokärki, ja kytkentä korjataan vaihtamalla johto avautuvalta kärjeltä sulkeutuvalle, sitten pelaa oikein. Tai sitten siinä ei ole vaihtokärkeä ollenkaan, vaan tarkoitettu poltintermostaatiksi, jolloin se pitää ottaa pois kokonaan.


Kattila ei myöskään saisi kiehua vaikkei kiertoa tapahtuisikaan. Onko siinä sellaista vedonsäädintä, eli kattilan päällä tai naamataulussa on vedonsäätäjä, josta menee ketju ilmaluukkuun. Tuo pitäisi säädellä siten, että luukku on kiinni viimeistään 100-105 asteessa, silloin se antaa palaa kunnolla kun ladataan varaajaa.

Mähän käytän kattilaa jatkuvapaloisesti, eli aina on tulet ja ilmansäätöä muuttamalla säädellään kattilaveden lämpötila, tosin mulla on siinä sähkömoottorisäädöt ja kattilatermostaatti, tuo vedonsäätäjä kituutti liikaa.

[Vm1958]

Näin se tosiaan hätiin kutsutun putkimiehen mukaan oli. Putkimies sanoi että ko. termostaatit ovat tuttuja öljykattiloissa, mutta ei puukattiloissa. Termostaatti saanee lähteä poikkeen.

[petej]

Kyllä puukattiloissakin yleensä latauspumpulle on termostaatti,tosin toiminta on päinvastoinkuin öljykattiloissa.
Maatilallinen voi olla hyvinkin oikeassa termarin virheellisestä kytkennästä,ei oli ensimmäinen väärin kytketty termostaatti.
Ylikuumenemissuojaahan siinä termarin yhteydessä ei sentään liene?
Tarkistaa vaan toimisuunta oikein päin,kattilan lämmetessä käynnistää pumpun,ja sammuttaa jäähtyessä kun turhaa sitä pumppua on pyörittää jos ei kattila lämmitä.

[remonttionkivaa]

siltikin miettisin tuota paisuntasäiliötä, jos toimii niin onko liian pieni. mulla (ei tosin puulämmitys enää) oli aiemmin "oikean/riittävän" kokoinen ja kun kesäksi pudotti lämmöt pois tai laski 20 asteella kattilaveden lämpöjä niin putosi paine 0,5bar. nappasin isomman paikalle ja avot vaikka lämpö seilaa 40-50 astetta niin paine jököttää tasaisesti 1 bar paikalla, 3kpl mittareita ja kaikissa pysyy paikoillaan.

[tv43]

Kyllä termostaatti ohjattu pumppu on hyvä varaajan täytössä . Minulla pelasi hyvin yli 30 v sama termari .
Yksi pumppu meni kun lämmityksen välipäiviks suljin hanan ja unohtui kiinni . Kattila kiehui muutaman
kerran ko. hanan takia . Eipä siitä tainnut haittaa olla kun vielä ehjänä nostettiin pois paikoiltaan .
Hana ja pumppu oli alaputkessa joten kiehuva vesi pääsi varaajaan ja avopaisuntaan . Aika pauketta
putket piti kiehuessa , tiesi lähteä aukomaan hanaa . Termarissa oli 5 asteen kytkentäero , joten lämmitys
oli aaltomaista mutta ei tarvinnut ilmalla kuristaa ja kattila pysyi puhtaana .

[Ves_ku]

uskaltaa lämmittää mutta pienellä tulella.

Puukattilan ollessa kyseessä on aina kiehumisen jälkeen todettava kiehumisen aiheuttaja ja tarkastaa seuraavat asiat.

-Varolaitteiden kunto
-Muiden toimilaitteiden kunto
-Järjestelmässä oltava oikea paine
-Järjestelmään pääsyt ilma tulee poistaa
-Järjestelmässä on oltava riittävästi vettä

Jokaisen poikkeaman jälkeen käydään kaikki edellämainitut uudelleen läpi niin moneen kertaan, ettei puutteita havaita. Näin varajan lataus on turavllista ja edes mahdollista.

99 % varmuudenkin jälkeen ei heti yritetä pesän täyttö ennätystä vaan aloitetaan lämmitys varovasti kokoajan toimintaa tarkkaillen.

Toimiva vapaakierto olisi todellakin hieno juttu latauspiirin viasta johtuvien kiehumistilanteiden varalle. Vaatii vaan hyvin toimiakseenn putkipoikkipinnan lisäksi sen, että latauspiirin meno on katonrajassa ja paluu lattialla. Tämä kaiketi on jonkin moinen vaatimuskin, mutta käytännön syistä monesti ei näin ole.