Pohjavedet kellariin

[kukkuumorjens]

Moi.Ajattekin josko täältä löytyisi ideoita?
Eli ongelma on tuttavani hankkimassa rm-talossa joka on tasamaalla.Varsinkin nyt märän syksyn aikana kellariin on noussut pohjavesi lattian läpi,joka nyt enskatsomalla on muutenkin joku roskavalu.Salaojituksista yms. ei vielä ole enempää tietoa,mutta mahtaneeko auttaakkaan tässä tapauksessa.
Luultavasti sama ongelma on ollut aina,eikä pohjarakenteissa ainakaan kosteutta tai hometta näy/haise.
Itse ajattelin kaivaa kellariin montun,johon tekisin jonkun tynnyri,tms. kaivo-virityksen,mihin tulisi sitten pumppu.Onko ideassa järkeä vai löytyykö joltain hyviä vinkkejä?

[dodgi]

Voin kokemuksesta kertoa, että tynnyri, jossa pumppu millä siirtää vesi muualle toimii mainiosti. Ainut miinuspuoli on, että kun tulee kovat pakkaset ja kellari menee pakkasen puolelle ja maa lattian alla jäätyy, veden kulku tynnyrikaivoon estyy ja vesi nousee lattialle.
Näin siis meillä, ens kesänä kellarin lattian salaojitus ja eristys hommat edessä.

[JukkaK]

Luultavasti sama ongelma on ollut aina,eikä pohjarakenteissa ainakaan kosteutta tai hometta näy/haise.

Näinhän se on kun vanha rakenne sallii ajoittaisen kastumisen mutta mahdollistaa myös kuivumisen kun vesi poistuu.

Oman näkemykseni mukaan on olemassa vain kahdenlaisia kellareita eli niitä jotka ovat jo kastuneet ja niitä jotka eivät ole vielä kastuneet, mutta varmasti tulevat vielä joskus kastumaan. Tästä johtuen oma kellari, joka ei rakennusaikaa lukuunottamatta ole tiettävästi vielä ikinä 66 vuotisen historiansa aikana kastunut, on edelleen alkuperäisessä kuosissa. Sitten kun tehdään uudistuksia niin lattiaan ainakaan ei tule mitään vesitiiviitä kerroksia tai kosteudesta pilaantuvia eristeitä. Materiaaleiksi kelpuutetaan vain satunnaista kastumista kestävää tai halvalla/helposti uusittavaa kamaa.

[kukkuumorjens]

Voin kokemuksesta kertoa, että tynnyri, jossa pumppu millä siirtää vesi muualle toimii mainiosti. Ainut miinuspuoli on, että kun tulee kovat pakkaset ja kellari menee pakkasen puolelle ja maa lattian alla jäätyy, veden kulku tynnyrikaivoon estyy ja vesi nousee lattialle.
Näin siis meillä, ens kesänä kellarin lattian salaojitus ja eristys hommat edessä.

ok,kiitos.tosiaan en ole ihan ehtinyt perehtymään tähän ongelmaan sen enempää kun vierailen tällä hetkellä vaan sillointällöin.(työkalut mukana tietty) ;)
hyvä puoli on ettei kellari jäädy,eikä saakkaan kun sieltä tulee vedet taloon.tarkoitus oli vielä tehdä siihen "kaivoon" kansi.
rojekti taitaa kuitenkin olla enskesän heiniä..tuskin tuolla niin kiire on jos talo on ollu pystyssä 50-60 vuotta.
täytyy muutenkin ottaa noi pohjarakenteet sun muut parempaan tarkasteluun silloin

[Kukka]

Meillä oli (on?) sama ongelma. Vanhat salaojat oli vuodelta 1947, eikä niistä ollut mitään apua. 2010 syksyllä kaivettiin salaojat parin metrin päähän talosta, kun perustukset on kivilatomo, eikä lähemmäs uskaltanut mennä. Sen jälkeen edes viime kevään sulamisvedet eivät nousseet kellariin, vaikka 2010 keväällä lattialla oli parhaimmillaan 10cm vettä, joka nousi lattian läpi.
Tänä talvena (? ) ollaan kuitenkin huomattu, että yksi tarkastuskaivo on hiukan kallellaan, eikä purku ojaan tunnu oikein vetävän. Nyt on pumppailtu tuota kaivoa tyhjäksi uppiksella. Keväällä on edessä tuon viimeisen pätkän käsin kaivaminen, sillä kaivuria ei enää pihalle haluta, kun uusi kiveys ei sitä salli.

Mietimme myös alun perin tuota pumppauskaivoa kellariin, mutta päätimme tehdä salaojat, kun kattovedet piti saada myös ohjattua pois hallitusti.

[Matti Alander]

Salaojittaminen on varsin tärkeä toimenpide, jotta voidaan varmistua ettei kellariin tule vettä missään olosuhteissa. Tänä syksynä on moni saanut tuntea salaojituksen tarpeellisuuden, kun rankkasateet ovat piiskanneet ja pohjaveden korkeus on noussut monin paikoin ennätyslukemiin.
Saattaa olla että kellariin ei ole tullut vettä 50 vuoteen mutta tänä syksynä kyllä. Siksi kellareita ei ainakaan sisustamaan kannata lähteä ilman turvaavaa salaojitusta, vaikka asustaisi minkälaisella hiekkakankaalla tahansa.
Tässä lähimaisemissa Kaarinan Piispanristillä on hyvä esimerkki, kun pohjavesi on noussut hiekkaharjulla usean talon kellariin. Alueella oli ennen Turun veden ottamo ja kun sitä ei enää käytetä nousee pohjaveden pinta metritolkulla. Kovilla sateilla hiekkamaa imee nopeasti vettä ja silläkin on vaikutuksensa pohjaveden tasoon.
Kellarillisessa talossa on mielestäni syytä olla aina toimiva salaojitus, joka on hyvä vakuutus turhien kalliiden remonttien varalta.
Rintamamiestaloissa on salaojituksen toimivuus vaikeasti tarkistettavissa, kun alkuperäiset tiiliset salaojitusputket on tehty iiriliitoksilla, eikä salaojituksen tarkastuskaivoja ole. Usein myös perusvesikaivo sijaitsee maan alla eikä senkään sijainnista ole tietoa.
PVK sitten hiljalleen täyttyy lietteestä ja jokin aamu salaojitusjärjestelmän huomataan tukkeutuneen. Kellarin lattialla on vettä ja tukeentumisen syytä aletaan etsimään.
Riskialtis paikka salaojituksen rikkoontumiselle on kellarin porrasmonttu ja autotallin luiska, jossa salaojitus helposti jäätyy. Monta kertaa jäätyessään putki rapautuu rikki ja ongelmia on tiedossa.
Jos on käytetty kellarin sisäpuolista eristystä seinissä ja lattioissa, voi olla että pohjaveden ongelmaa ei huomata ennen kuin koko kellari on jo tuhoutunut. Sisäpuolista eristystä ei muutenkaan voi suositella sen aiheuttamien monien riskien vuoksi.

[Harri S]

On tullut muutamaan otteeseen kiiteltyä itseäni tuosta pikaisesta salaoja-sokkelineristys-remontista vajaat 3 kk sitten välittömästi talon oston jälkeen.
Jotenkin vaisto vain pakotti aloittamaan sokkelin aukikaivuun kahden lumitalven jälkeen.

Vettä on tullu taivaalta ihan älyttömästi, lähes joka päivä ja asuinalueen avo-ojat on välillä lähes täynnä vettä.
Asuinalue makaa savipatjan päällä.

Mukavasti mieltä lämmitää tuo veden lirinä salojakaivosta, josta pumppu sen harvakseltaan pois pumppaa.
Ja mitä nyt olen pohjaveden pintaa päivittäin tarkistukuopan kautta seurannut tuolla kellarin lattialaatan alla, niin alle 45 sentin päähän laatasta ei pohjavesi ole noussut ja alkaa sadepäivän jälkeen heti laskea tuostakin noin sentin vuorokaudessa aina yli 50 cm asti, mihin pysähtyy. Ja vanhoja vanhan väärälle korolle rakennetun sekä puutteellisen salaojituksen aikaisia pohjaveden korkeuksia ajatellen, joista merkit kuopassa löytyy, tuo remontointi olis kyllä tullu aika tavalla kalliimmaksi myöhemmin tehtynä. Vesi olis nyt lattialla ihan satavarmasti ja samalla olis mennyt kaikki kellarin lattiapinnat ja seinien alaosat uusiin puihin.

Mukavan kuivana on kellaritilat pysyneet. Ei edes hvaittavaa kapillaarista kosteutta noissa väliseinien alaosissa.

Tänä vuonna toimiva salojitus nouseen monin paikoin arvoon arvamattomaan, eikä maanvaraisen sokkelin pystysalaojituksestakaan ole ollut haittaa.

[jokihuoko]

Itse ajattelin kaivaa kellariin montun,johon tekisin jonkun tynnyri,tms. kaivo-virityksen,mihin tulisi sitten pumppu.Onko ideassa järkeä vai löytyykö joltain hyviä vinkkejä?

Minulla oli samankaltaisia ajatuksia mielessä, vaan päädyin seuraavaan.

Olin itsekin laittamassa kellariin salaojakaivon sisäpuolelle, mutta haastateltuani useampiakin alan ihmisiä tulin siihen tulokseen että hullun hommaa olisi ollut... ratkaisut löytyi tältä foorumilta ja maalaisjärjellä...
1) kaikki taloon johtava vesi ulkoa jotenkin järjestykseen salaojilla, poispäin talosta kaatavalla savipinnoitteella jne.
2) pahin oli ajoluiska tuonne kellariin joka keräsi vettä n.30m2 alalta - kaiken kellariin. tuon ajoluiskan täytin kellarin kaivuusta tulleella savella ja muulla aineksella ja jätin kellarin oven eteen "poteron" 2,5m x 4m "ulkoeteisen" johon kaivettiin helevetin syvälle pallokaivo salaojavesiä varten. Rakensin tuohon poteroon myös katoksen jotta sadevesikään ei kiusaa ja potero on nyt kuivahkoa hyötytilaa.
3) em. kaivoon päin sitten kaivettiin joka ikisestä huoneesta kaatamaan savimaa, ja salaojaputket johtamaan kaivoon
4) savimaan päälle hiukan soraa tasoitteeksi ja 10cm-20cm (huoneesta riippuen) salaojittavaa fuktisol-eristettä
5) päälle uusi valu vesilämmityksen kera

Tällä systeemillä vesi on mennyt AINA ulos kellarista eikä mihinkään kaivoon sisään kellariin. Sähkökatkon sattuessa sinulla on pahimmillaan kellarissa kaksi metriä vettä... kuten eräällä naapurillani.

Meillä oli yli kolmen päivän sähkökatkos Tapani-myrskyn jälkeen, mutta kaivo ja salaojittava eriste toimivat niin hyvin kaivona betonin alla että ehdin tehdä akulla toimivan pumpun (veneen pilssipumppu jossa sisäinen uimuri käynnistää pumpun automaattisesti). Mökille lähtiessä tiputan tuon pumpun kaivoon siten, että jos tulee sähkökatkos ja vesi nousee liiaksi uppopumpun nukkuessa, tyhjenee kaivo itsekseen tuolla veneen pilssipumpulla.

Toki riippuu kellarin olosuhteista ja käyttötarkoituksestakin mikä on paras systeemi, mutta itse en enää harkitsisi toista kertaa kaivon tekoa sisälle omien tutkimuksieni ja kokemuksieni jälkeen... vaan vedet mieluummin ulos niin nopeasti kuin mahdollista :)

[kukkuumorjens]

kiitos vastauksista ja vinkeistä.Onneksi ei sentään puhuta kuin max 10 cm noususta nyt loppuvuodesta kun oli epätavallisen märkää.Ongelma tosiaan on enempi se pohjaveden nousu,ei niinkään sadevedet.vaikka tietty runsas sade nostaa veden korkeutta.en tosiaan vielä tiedä onko salaojituksia tehty ja koska.Ja onko niistä sitten kuinka suuri hyöty.Alue on tasamaata kahden pienen harjun välissä,ilmeisesti ollu joskus aikanaan jonkin sortin räpeikkö.Taitanee olla vaan niin et on ollut aikanaan virhe rakentaa koko kellari talon alle ;)

[jokihuoko]

Ainakin jotain osviittaa ulkopuolisesta salaojittelusta sun muusta saa kun kattelee sokkelia talon ympäri ja vaikka kaivaa varovasti seinän vierestä että mitä sieltä sitten löytyy... onko seinän vieressä pelkkää patolevya, patolevy ja styrox, pelkkä styrox vai millainen ratkaisu... kuinka syvälle ulottuu jne. Ja toki edelliseltä omistajalta ja sitä edelliseltä jne voi kysellä kaivuita tehneiden firmojen yhteystietoja ja soitella niihin mitä ovat tehneet ja kuinka syvälle... kaikki salapoliisikeinot vaan käyttöön niin selviää aina vähemmällä jatkossa.

Ja tontilla nyt kannattaa muutenkin kävellä ympäriinsä, onko siellä ojat kunnossa, löytyykö salaojaputkien päitä, löytyykö mitään viemärinkansia minkä alta löytyisi salaojaputket jne... pitääpä kaivaa tuolta jostain threadista minne kirjoittelin täältä meitin tontilta löytyneitä kellaria kastelleita asioita.

[jokihuoko]

Kukkuumorjens, tuonne kirjoittelin listaa kaikenlaisesta mikä kasteli meillä kellaria...

http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... 27#p159827

[benicio]

Meillä on rossipohjassa monttu, josta on kaivettu eloperäinen aines (ruokamultaa, rossipohjan maa kasvoi ruohoa aiemmin kun tilassa on suht isot ikkunat...) aikanaan pois, tämä monttu on n 50cm anturan alapinnan ja vaihtelevan kuntoisen salaojituksen alapuolella. Muutenkin koko rossipohjan maanpinta (savea) on about anturan alapinnan tasolla. Talo on nurkiltaan kallion päällä, mutta "keskilattialta" kallio todennäköisesti sukeltaa (sic) jonkin verran. Rossipohjaa on n puolet talosta, toinen puoli on kellaria, jossa ei kosteusongelmia tai tiiviitä pintoja ole, salaojia+sadevesiä on uusittu kymmenisen vuotta sitten.
Minulla on tuossa montussa pieni betonirengas ja siinä uppopumppu, jolla keväisin ja syksyisin pumppailen silloin tällöin montun tyhjäksi vedestä. Veden pinta asettuu pumppaamatta yleensä about anturan alapinnan tasoon, ei nouse sen ylemmäs. Keskikesällä montussa ei vettä yleensä ole.
Milläs tuo rossipohja kannattaisi täyttää, siis sanotaan nyt about 40cm anturan alapinnan yläpuolelle? Ryömintatilaa jäisi yli metri. Jotain kapillaarikatkon muodostavaa tavaraa, salaojasoraa tai -sepeliä? Lecapapua? Pumppukaivo kannattaa varmaan silti jättää? Vai kannattaako tehdä mitään?

[benicio]

Milläs tuo rossipohja kannattaisi täyttää, siis sanotaan nyt about 40cm anturan alapinnan yläpuolelle? Ryömintatilaa jäisi yli metri. Jotain kapillaarikatkon muodostavaa tavaraa, salaojasoraa tai -sepeliä? Lecapapua? Pumppukaivo kannattaa varmaan silti jättää? Vai kannattaako tehdä mitään?

Olisko tähän jollain jotain painavaa tai kevyttä sanottavaa?