Voisiko olla, että joissain päin suomea rakennettiin vielä vanhalla tekniikalla, vaikka uudenlaisia rakennus tyylejä/materiaaleja oli tullut markkinoille
Tuorein rintamamiestalo?
Tuorein rintamamiestalo?
Niin Ilmeisesti heti sodan jälkeen alettiin tekemään näitä rintamamiestaloja, mutta koskahan on tehty viimeiset rintamamiestalot, itse olen kuullut 60-luvun alun rintamamiestaloista..
Voisiko olla, että joissain päin suomea rakennettiin vielä vanhalla tekniikalla, vaikka uudenlaisia rakennus tyylejä/materiaaleja oli tullut markkinoille
.
Voisiko olla, että joissain päin suomea rakennettiin vielä vanhalla tekniikalla, vaikka uudenlaisia rakennus tyylejä/materiaaleja oli tullut markkinoille
- vesahy
- Jäsen

- Viestit: 3354
- Liittynyt: Ma Maalis 17, 2008 19:18
- Paikkakunta: Stadi + läntinen Uusimaa
Re: Tuorein rintamamiestalo?
Isäni rakensi kesällä ja syksyllä 1959 ihan aidon rintamamiestalon Turkuun, joulksi päästiin muuttamaan keskeneräiseen taloon. Ainakin tontti saatiin perheellisten rintamamiesten maanhankintalain mukaisesti ja samaan pakettiin haettiin myös asiaankuuluvaa lainaa. Sitä saatiinko ja nostettiinko tuota rm-lainaa koskaan, en muista koska olin niin nuori, ettei ne asiat minulle kuuluneetkaan, rakennuksella olin vain apupoikana. Voi olla, että lainoitus hoidettiin Aravan rahoituksella. Sellainen mielikuva minulla on, että talon kustannusarvio olisi ollut 14000 isomummon markkaa, siis ennen -63 rahauudistusta. Voikohan pitää paikkansa, sillä eihän se oli kuin 140 uudempaa markkaa josta kuudella jakamalla päästään 23 euroon. Se tuntuu aika vähältä vaikka ottaisi kuinka huomioon inflaation ja muutaman devalvaationkin. Löytääkö joku betistä ne laskurit, jolla tuon silloisen summan voi konvertoida nykyrahaksi?
Talo ei ole rakenteeltaan tyypillinen puolitoistakerroksinen rintsikka vaan yhden kerroksen ratkaisu ilman vinttiä, kellariakin vain osalla rakennusalaa. Kattokulmakin on loiva, oliskohan 15 astetta. Joka tapauksessa talo oli ensimmäinen, jossa rakentamassa olleet kirvesmiehet joutuivat käsittelemään ihan uutta rakennusmateriaalia, rullalle käärittyä lasivillamattoa, Karhuntaljaa. Sitä on seinissä vain kymmenen sentin paksuudelta mutta en muista, että talossa sisäseinäpinant olisivat koskaan tuntuneet kylmiltä, kyllä pakkanen hiipi sisälle ihan muualta.
Talo ei ole rakenteeltaan tyypillinen puolitoistakerroksinen rintsikka vaan yhden kerroksen ratkaisu ilman vinttiä, kellariakin vain osalla rakennusalaa. Kattokulmakin on loiva, oliskohan 15 astetta. Joka tapauksessa talo oli ensimmäinen, jossa rakentamassa olleet kirvesmiehet joutuivat käsittelemään ihan uutta rakennusmateriaalia, rullalle käärittyä lasivillamattoa, Karhuntaljaa. Sitä on seinissä vain kymmenen sentin paksuudelta mutta en muista, että talossa sisäseinäpinant olisivat koskaan tuntuneet kylmiltä, kyllä pakkanen hiipi sisälle ihan muualta.
Minkä vuoksi on aina aikaa tehdä se uudelleen, muttei koskaan aikaa tehdä se heti kunnolla?
Re: Tuorein rintamamiestalo?
Täältä löytyy laskuväline:
http://service.nordea.com/nordea-openpa ... unt.action
Tuo 14000 mummonmarkkaa vuonna 1963 vastasi noin 26600 euroa nykyrahaa, varsin uskottava. Säältä suojaan talopaketinhan sillä jo melkein saa nykyään. Mutta jos isomummoja ynnää, eli jakaa sadalla, niin se 266 euroa nykyrahaa on jo melkoinen ihmesuoritus
PS: Niin, piti vielä sanomani että kuulemani mukaan jossain vaiheessa aravasäännöt muuttuivat, ja kellari ei kuulunut tuen piiriin. Lisäksi suosittiin 1-kerroksisia taloja. Tästä en ole varma, kuulopuheeseen perustuu, mutta selittäisi kyllä näin jälkikäteen katsottuna varsin nopeaa siirtymistä puolitoistakerroksisista kellarillisista taloista maanvaraiselle laatalle perustettuihin loivakattoisiin. Saattoihan se tietysti olla "muotijuttukin".
http://service.nordea.com/nordea-openpa ... unt.action
Tuo 14000 mummonmarkkaa vuonna 1963 vastasi noin 26600 euroa nykyrahaa, varsin uskottava. Säältä suojaan talopaketinhan sillä jo melkein saa nykyään. Mutta jos isomummoja ynnää, eli jakaa sadalla, niin se 266 euroa nykyrahaa on jo melkoinen ihmesuoritus
PS: Niin, piti vielä sanomani että kuulemani mukaan jossain vaiheessa aravasäännöt muuttuivat, ja kellari ei kuulunut tuen piiriin. Lisäksi suosittiin 1-kerroksisia taloja. Tästä en ole varma, kuulopuheeseen perustuu, mutta selittäisi kyllä näin jälkikäteen katsottuna varsin nopeaa siirtymistä puolitoistakerroksisista kellarillisista taloista maanvaraiselle laatalle perustettuihin loivakattoisiin. Saattoihan se tietysti olla "muotijuttukin".
Kari
"...and we'll raise up our glasses against evil forces,
singin': 'Whiskey for my men and beer for my horses!' "
"...and we'll raise up our glasses against evil forces,
singin': 'Whiskey for my men and beer for my horses!' "
- vesahy
- Jäsen

- Viestit: 3354
- Liittynyt: Ma Maalis 17, 2008 19:18
- Paikkakunta: Stadi + läntinen Uusimaa
Re: Tuorein rintamamiestalo?
Ei se ehtinyt vielä muotijuttu olla, sillä samanlaisia "lätysköitä" alkoi ilmestyä vasta sitten myöhemmin. Tyyppitalo se kuitenkin oli kja musitan vielä sen aamun, kun olin yksin kotona ja ovikello soi. Oven takana oli naishenkilö, joka esitteli itsensä arkkitehdiksi. Hän oli talon suunnitellut ja nyt halusi nähdä sen luonnossa.
Talo tehtiin pitkästä puutavarasta paikan päällä ilman konevoimaa. Ainoa kone taisi olla pöytäsirkkeli, jonka isä rakensi itse jostain löytämästään sähkömoottorista ja lastulevypöydästä. Ei se tainnut olla edes sen aikaisten turvallisuussäädösten mukainen ja niinpä sitten naapurin Vikki sahasi sillä peukalonsa siististi irtipoikki. Betonimyllykin oli käsillä veivattava ja minä sitä enimmäkseen veivasin.
Kaivuutyöt tehtiin miesvoimin lapiotyönä ja se oli helppoa, sillä maaperä oli ohuen multakerroksen alla sinistä saveä, "pliniä" sanoo turkulainen. Lapiolla oli helppoa pistellä siistejä kuution muotosia paloja vaikka sellaisen heittäminen kuopana reunalle oli raskasta.
Kirvestöitä teki kolmen miehen porukka, lisäksi oli sitten tietenkin sähkömies, putkimies ja muurari niiltä osin kun heitä paikalel kaivattiin. Runko nousi kakkosnelosesta ja minä olen itse naputellut sen ulkopintaan insuliitit melkein koko ulkoseinien osuudelta. Syntyneeseen koteloon sitten rullattiin Karhuntaljat paikoileen ja sisäpinnaksi raakalauta-laudoitus, alumiinipaperi siihen väliin. Raakalaudan päälle sitten pinkopahvi, jonka käsittelyn opin silloin (osin jo unohtanutkin) ja viimeksi tapetti.
Muonituksesta sen verran, että sain usein hakea polkupyörällä leipää ja makkaraa, mitä miehet nyt halusivat. Vaihtorahoilla sain yleensä ostaa itselleni "nallekarui" eli nallekarkkeja. Janojuomaski sain tuoda solloin kahden litran pilloissa myytyä kotikaljaa, ns. "vaarinkaljaa". Sen piti vaan olla jo hiukan vanhentunutta, sillä kun siihen pani sekaan pikkuisen hiivaa, niin tuloksena oli raikasta janojuomaa joka taisi hiukan myös nousta hiuspohjaan. Oluttahan ei siihen aikaan saanut kuin Alkosta ja ravintolastakin pääsääntöisesti vain ruokajuomaksi. Kukaan ei kuitenkaan katolta pudonnut.
Talo tehtiin pitkästä puutavarasta paikan päällä ilman konevoimaa. Ainoa kone taisi olla pöytäsirkkeli, jonka isä rakensi itse jostain löytämästään sähkömoottorista ja lastulevypöydästä. Ei se tainnut olla edes sen aikaisten turvallisuussäädösten mukainen ja niinpä sitten naapurin Vikki sahasi sillä peukalonsa siististi irtipoikki. Betonimyllykin oli käsillä veivattava ja minä sitä enimmäkseen veivasin.
Kaivuutyöt tehtiin miesvoimin lapiotyönä ja se oli helppoa, sillä maaperä oli ohuen multakerroksen alla sinistä saveä, "pliniä" sanoo turkulainen. Lapiolla oli helppoa pistellä siistejä kuution muotosia paloja vaikka sellaisen heittäminen kuopana reunalle oli raskasta.
Kirvestöitä teki kolmen miehen porukka, lisäksi oli sitten tietenkin sähkömies, putkimies ja muurari niiltä osin kun heitä paikalel kaivattiin. Runko nousi kakkosnelosesta ja minä olen itse naputellut sen ulkopintaan insuliitit melkein koko ulkoseinien osuudelta. Syntyneeseen koteloon sitten rullattiin Karhuntaljat paikoileen ja sisäpinnaksi raakalauta-laudoitus, alumiinipaperi siihen väliin. Raakalaudan päälle sitten pinkopahvi, jonka käsittelyn opin silloin (osin jo unohtanutkin) ja viimeksi tapetti.
Muonituksesta sen verran, että sain usein hakea polkupyörällä leipää ja makkaraa, mitä miehet nyt halusivat. Vaihtorahoilla sain yleensä ostaa itselleni "nallekarui" eli nallekarkkeja. Janojuomaski sain tuoda solloin kahden litran pilloissa myytyä kotikaljaa, ns. "vaarinkaljaa". Sen piti vaan olla jo hiukan vanhentunutta, sillä kun siihen pani sekaan pikkuisen hiivaa, niin tuloksena oli raikasta janojuomaa joka taisi hiukan myös nousta hiuspohjaan. Oluttahan ei siihen aikaan saanut kuin Alkosta ja ravintolastakin pääsääntöisesti vain ruokajuomaksi. Kukaan ei kuitenkaan katolta pudonnut.
Minkä vuoksi on aina aikaa tehdä se uudelleen, muttei koskaan aikaa tehdä se heti kunnolla?
Re: Tuorein rintamamiestalo?
Meillä on juurikin tuommonen 1 kerroksinen, 10cm "karhuvillaa" ja puolessa osassa kellari. Ainoana erona että kattokulma on 30 astetta eli sinne on rakennettu pieni yläkerta. Rakennusvuosi -58.
Re: Tuorein rintamamiestalo?
Täältäkin löytyy puolen kellarin ja aiemmin kylmän ullakon omaava rintsikka, vm-58. Kellarin kokoon toki voi vaikuttaa se että tönö seisoo kalliolla. Tämän torpan rakentaja asusteli tuossa vastapäätä vm -47 talossa aikansa ja himoitsi tätä vastapäistä tonttia aikansa kunnes käveli kaupungille ja alkoi rakentamaan. Sai peräti kahden vuoden tonttivuokrat anteeksi kun oli niin kallioinen tontti.
Re: Tuorein rintamamiestalo?
Meillä on sama seinärakenne 1958-1960 valmistuneessa talossa siltä osin että löytyy myös alumiinipaperi umpilaudoituksen alta, kakkosnelosten välissä on kivivillaa, sitten toinen umpilaudoitus ja ulkopuolella rapattu tiiliverhous.vesahy kirjoitti:Syntyneeseen koteloon sitten rullattiin Karhuntaljat paikoileen ja sisäpinnaksi raakalauta-laudoitus, alumiinipaperi siihen väliin. Raakalaudan päälle sitten pinkopahvi, jonka käsittelyn opin silloin (osin jo unohtanutkin) ja viimeksi tapetti.
Mielenkiintoista rakenteessa on, että alumiinipaperihan toimii tuossa väkisinkin myös höyrynsulkuna eli kyseessä on siis alkuperäinen höyrynsulku rintamamiestalon seinissä
Ei toki varmasti 100% tiivis saumoista, mutta kuitenkin!
-
VilllaVaahtera
- Uusi jäsen
- Viestit: 9
- Liittynyt: Pe Syys 18, 2009 20:22
- Paikkakunta: Pori
Re: Tuorein rintamamiestalo?
Meidän rintsikka on valmistunut 1959. Talo on Rosenlewin puutyötehtaan toimittama (nyk. Puutalo oy?)n.s pakettitalo malli: Vaahtera joka on toimitettu osina tontille. Näitä taloja on ainakin Porin alueelle toimitettu aika iso määrä.Eristeenä seinissä on alunperin ollut huokolevyjen välissä pelkkä ilma.Taloja on saanut kuistilla tai ilman ja siksi näissä on kuistin sisällä kaksi ikkunaa.Puutyötehdas valmisti aikoinaan sotakorvauslaivoihin hyttikalusteita ja sen jälkeen laajensi toimintaa talopaketteihin. Pystytysohjeissa on maininta : Tarvitaan työvoimaa parillinen määrä(4 miestä?), joista puolet saa olla n.s apumiehiä.Ainakin joka neljännen miehen tulee olla ammattitaitoinen kirvesmies.Näitä taloja toimitettiin tietääkseni vuoteen 1963 asti.
Re: Tuorein rintamamiestalo?
Kiinnostavaa! Itse kävin kosimassa takavuotena Sipoon Nikkilässä tuollaista lättähattuista pakettitaloa. Nykyäänhän niitä kai kutsuttaisiin prefab-taloiksi. Sisäpintana ja jäykistimenä vaneria, jolla oli joku hassu tuotenimi, jota yksikään nettihaku tai kirja ei tunnistanut.
Piirustuksissa ei ollut kosteussulkua, ja sen haistoi todella. Raksystemsin insinööri vaatimuksestani teki koereiän sinään ja näin oli lasivillan alareuna homeesta mustana.
Tontti ja sijainti oli niin kiva että syystä tai toisesta jäin talosta kiinnostuneeksi, mutta joku toinen lapsiperhe sen osti - eivät ehkä osanneet kuntotarkastusta oikein lukea.
Sen verran harmitti, että myöhemmin kävin katsastamassa talon. Ei siellä mitään remonttia oltu tehty, itiöpöllyissä asuivat ja vauvakeinu heilui pihalla. Olisi ehkä pitänyt mennä kysymään tiesivätkö missä asuvat mutta jäi menemättä.
Piirustuksissa ei ollut kosteussulkua, ja sen haistoi todella. Raksystemsin insinööri vaatimuksestani teki koereiän sinään ja näin oli lasivillan alareuna homeesta mustana.
Tontti ja sijainti oli niin kiva että syystä tai toisesta jäin talosta kiinnostuneeksi, mutta joku toinen lapsiperhe sen osti - eivät ehkä osanneet kuntotarkastusta oikein lukea.
Sen verran harmitti, että myöhemmin kävin katsastamassa talon. Ei siellä mitään remonttia oltu tehty, itiöpöllyissä asuivat ja vauvakeinu heilui pihalla. Olisi ehkä pitänyt mennä kysymään tiesivätkö missä asuvat mutta jäi menemättä.
NOTE! Tämän remontointiaiheisen tekstin on kirjoittanut samettihousuhumanisti. Lähdekritiikki kunniaan.
- vesahy
- Jäsen

- Viestit: 3354
- Liittynyt: Ma Maalis 17, 2008 19:18
- Paikkakunta: Stadi + läntinen Uusimaa
Re: Tuorein rintamamiestalo?
Laitetaan se alumiinipaperi sitten ihan oikeaan väliin, kerroinkohan epäselvästi?Gonzalez kirjoitti:Meillä on sama seinärakenne 1958-1960 valmistuneessa talossa siltä osin että löytyy myös alumiinipaperi umpilaudoituksen alta, kakkosnelosten välissä on kivivillaa, sitten toinen umpilaudoitus ja ulkopuolella rapattu tiiliverhous
Ensin lyötiin runko pystyyn kakkosnelosesta ja sen ulkopintaan naputeltiin 12 millin insuliitti. Sitten rullattiin seinäkoteloihin lasivilla (modolimitoitus jo silloin) ja niiden jälkeen niitattiin alumiinipaperi sisälle tolppiin kiinni ja lopuksi umpilaudoitus ponttaamattomasta raakalaudasta. Laudoituksen päälle pinkopahvi ja tapetti.
Ja sitten siirryttiin ulkopuolelle. Insuliittien päälle tuli bitumivuorauspaperi ja sen päälle vaakarimat mineriittilevyjä varten, lopuksi mineriitit. Päätyihin puolentiilen punaisista sauvatiilistä julkisivumuuraus.
Ja nätti talo tuli, ainakin vedoton jos nyt ei huippulämmin. Mutta kirvesmiehet sanoivat, että ensimmäinen talo, jonka he ovat joutuneet kiertämään seitsemän kertaa.
Minkä vuoksi on aina aikaa tehdä se uudelleen, muttei koskaan aikaa tehdä se heti kunnolla?
-
nahkaluoma
- Jäsen

- Viestit: 62
- Liittynyt: Ma Touko 02, 2011 0:51
- Paikkakunta: Ilmajoki
Re: Tuorein rintamamiestalo?
Alumiinipaperin käytöstä. En tiedä milloin kyseinen uutuus tuli käyttöön, mutta kotini ulkorakennuksen sisäseinään se laitettiin folio sisäänpäin. Vuosi oli tällöin 1954 ja seinän rakenne muuten sama kuin edellä kerrottu, paitsi purueristys. Alumiinin etu piti olla silloin siinä että se säteilee lämmön takaisin sisälle. Silloin kesällä kun aurinko paistoi tallissa olikin lämmin, mutta kun laudat laitettiin päälle ja talvi tuli, niin jo lämpö loppui!:)
Samaa ideaa meille käyttäjille on myyty myöhemminkin myymällä vaeltajille "avaruushuopia" joissa ohuessa muovissa on toisella puolen alumiinin näköinen kerros. Tuulen pitää, mutta muuta lämpöä ei voi kehua... Kyllä kauppa ainakin kannattaa.... uutuuksia tulee jatkuvasti...:)
Samaa ideaa meille käyttäjille on myyty myöhemminkin myymällä vaeltajille "avaruushuopia" joissa ohuessa muovissa on toisella puolen alumiinin näköinen kerros. Tuulen pitää, mutta muuta lämpöä ei voi kehua... Kyllä kauppa ainakin kannattaa.... uutuuksia tulee jatkuvasti...:)
Re: Tuorein rintamamiestalo?
Taisin olla minä joka selosti epäselvästi kun luettelin vähän oikoen ja vieläpä toisesta suunnasta...vesahy kirjoitti:Laitetaan se alumiinipaperi sitten ihan oikeaan väliin, kerroinkohan epäselvästi?Gonzalez kirjoitti:Meillä on sama seinärakenne 1958-1960 valmistuneessa talossa siltä osin että löytyy myös alumiinipaperi umpilaudoituksen alta, kakkosnelosten välissä on kivivillaa, sitten toinen umpilaudoitus ja ulkopuolella rapattu tiiliverhous
Ensin lyötiin runko pystyyn kakkosnelosesta ja sen ulkopintaan naputeltiin 12 millin insuliitti. Sitten rullattiin seinäkoteloihin lasivilla (modolimitoitus jo silloin) ja niiden jälkeen niitattiin alumiinipaperi sisälle tolppiin kiinni ja lopuksi umpilaudoitus ponttaamattomasta raakalaudasta. Laudoituksen päälle pinkopahvi ja tapetti.
Ja sitten siirryttiin ulkopuolelle. Insuliittien päälle tuli bitumivuorauspaperi ja sen päälle vaakarimat mineriittilevyjä varten, lopuksi mineriitit. Päätyihin puolentiilen punaisista sauvatiilistä julkisivumuuraus.
Ja nätti talo tuli, ainakin vedoton jos nyt ei huippulämmin. Mutta kirvesmiehet sanoivat, että ensimmäinen talo, jonka he ovat joutuneet kiertämään seitsemän kertaa.
Re: Tuorein rintamamiestalo?
Siis tiili lappeellaan eikä syrjätiili, kuten tavallisesti? Oho, johan on mennyt tiiliä. Äveriäs rakentajaGonzalez kirjoitti:julkisivuna juurikin puolentiilen vahvuinen tiiliverhous
Nyt iski kateus.Gonzalez kirjoitti:Lisäksi on sellainen erikoisuus että kaikkien ikkunoiden sivuilla on käytetty kokotiilen vahvuisia tiiliä jotka tulevat hieman ulos rappauksesta, komean näköiset kun ovat punaista tiiltä ja rappaus on harmaa
Meillä on tiiliverhous vähän rikki oven ympäriltä, kun routa oli murjonut betoniportaalla kuistia. Olen suunnitellut, että kun se joskus korjataan niin oven pieliin tehdään justiin tommoset "pilarit"
Re: Tuorein rintamamiestalo?
Pilari onkin juuri oikeampi sana kuvaamaan noita. Mitäköhän nimeä noista alunperin on käytetty?Juha_P kirjoitti: Olen suunnitellut, että kun se joskus korjataan niin oven pieliin tehdään justiin tommoset "pilarit"
Toinen hieman erikoinen asia mihin kiinnitin huomiota tässä talossa on että kun talossa on alkuperäinen tiilikatto, niin päätyjen räystäissä ei ole pellityksiä ollenkaan vaan jokaisella tiilellä on oma lovi räystäslaudassa. Lauta on siis sahalaitainen johon tiilet osuu justiin eikä melkein, ja itse tiilen reuna tulee sitten noin 2cm yli laudasta. Onko tämä kuinka yleistä? Sen olen huomannut että kadun toisessa päässä olevassa talossa on 100% samanlainen katto jossa käytetty samaa tekniikkaa ja vieläpä samanlainen rappauskin tuvan päällä...(mutta siinäpäs ei olekkaan näitä pilareita ikkunoissa...
Edit: Nyt alkaa mennä kyllä jo ohi topikin aiheesta, pahoittelut... Mutta onhan palstan nimi sentään yleistä höpinää
-
kappalainen
- Jäsen

- Viestit: 1227
- Liittynyt: Su Elo 08, 2010 23:12
- Paikkakunta: Lounais-häme
Re: Tuorein rintamamiestalo?
VM -60 1krs 1:3 katto. betonillaata, kiviantura, betoni perustus, purut a kauttaaltaan vajaa 2 m korkea kellari. Pinkopahveja,tolppa + puruseinät ilamn tuuletusta ulkovuoraus, alkuperäinen utk 120 vaakapaneeli. päälle tällätty mineriitti joka katoaa. ikkunat on uusittu. Aaltopelti.
Rakennusteknisesti suurimmaksi osaksi rmt, mutta huonekorkeus/pinta-ala ei. Ullakko matalampaa mallia. Jotenkin rakenteesta näkee, että on haluttu tehdä uuttakin, mutta tehty vanhaa. sanon taloa aina murrosikäiseksi.
Rakennusteknisesti suurimmaksi osaksi rmt, mutta huonekorkeus/pinta-ala ei. Ullakko matalampaa mallia. Jotenkin rakenteesta näkee, että on haluttu tehdä uuttakin, mutta tehty vanhaa. sanon taloa aina murrosikäiseksi.
Yksi huhta alkoi yvllä nillittämään ja kertomaan mitä saa kirjoittaa, lopetin käytön

