Mitäs mieltä styroksista kellarin seinässä?
Tuossa on vain havainnollistava kuva, että sitä siellä on. Raottelin noita seinäpaneeleita ja siellä on puukoolaukset tietty ja sitten styroksi melko tiiviisti paneelia vasten, en tiedä onko enemmän kuin yksi kerros.
Mitään haisuja seinästä ei ole vastaan tullut ja paneelitkin tosi hyvässä kunnossa. Tilassa on patterit ja takka.
En tiedä (vielä) olisiko styroksit lyöty laastilla seinään (tuskin?) vai vaan laitettu koolinkien väliin. Jälkimmäisessä ehdotelmassa on vissiin se vaara, että sinne betonin ja styroksin väliin jää tila jossa pöpöt kehittyy?
Pistorasioita löytyy pari kpl kylmiltä seiniltä.
(Osaisiko joku sanoa noiden muovisten osien ikää, voisiko olla 70-luvulta jolloin kellaria on remontoitu?)
Remontti on siis tekeillä ja mietitään revitäänkö paneelit samantein pois vai menisikö ne vielä seuraavaan remppaan.
Toimineethan nuo ovat tähänkin asti....
Jos teillä on jokatapauksessa tilan remontointi edessä, niin itse ainakin repisin styroksit irti seinästä ja tarkastaisin mahdolliset kosteusvauriot. Paljaan seinärakenteen nähdessään pystyy tarkistamaan mahdolliset talon ulkopuolisesta kosteudesta aiheutuneet vauriot. Mielummin tekee kerralla kunnolla kaiken valmiiksi yhdellä kertaa. Uuden eristyksen ja paneloinnin kustannuksetkaan eivät nyt ihan valtavia summia ole.
Mielestäni puupaneloinnin kuivuus ei välttämättä kerro mistään. Styroksi on toiminut seinän ja paneloinnin välissä eristeenä, jolloin panelointi ei pääse kostumaan. Lisäksi jos tilassa on takka, jota on lämitetty säännöllisesti ja tämä lisäksi patteri niin lähes varmuudella panelointi on pysynyt kuivana.
TrRmT kirjoitti:Pistorasioita löytyy pari kpl kylmiltä seiniltä.
(Osaisiko joku sanoa noiden muovisten osien ikää, voisiko olla 70-luvulta jolloin kellaria on remontoitu?)
Varmaan noi on siltä ajalta mutta tuohon tilaan kuulusi kyllä ilman muuta maadoitetut pistorasiat vaikka aikanaan tuokin on ollut sallittua.
Sokkelia vasten olevista koolauksista olisin huolissani. Pääsetkö mistään tutkimaan alimman vaakakoolauksen olotilaa?
Vai onko vaakojen takana vielä pystyt? Kuinka paksu eristekerros on?
Mutta mieluummin: lavalle vaan kaikki.
Viimeksi muokannut Juha_P, Ke Tammi 04, 2012 17:52. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Itse purkaisin pois, tietysti riippuen myös siitä että minkälaista remonttia on nyt tekemässä ja mitä tulevaisuudessa.
Meillä alakerrassa lähes sama juttu, vuonna 1990 laitetut ulkoisesti hyväkuntoiset panelit seinissä. Panelien alla styroxi juoksujen välissä ja styroxin alla toja-levy ja toja-levyn alla piettyperusmuuri. Toja-levy ylettyi lattialaatan ohi maahan asti, mutta ei ollut lahonnut alaosastaan..
Lopputuloksena oli kuitenkin se, että alimmat (15cm lattiasta) styroxien välissä olleet ja toja-levyyn urtsilla ja ropuilla kiinnitetyt juoksut olivat osista seinää lahot. Syynä ilmeisesti kapillaarikosteus. Tosin juoksut kuivuneet salaojituksen myötä, joka tehtiin 2006.
Ja talo ostettiin 2006 ja vasta tänä kesänä purettiin seinät, eikä vielä nenä vuoda verta... Tosin lahoisuus oli tiedossa jo 2007, mutta ko.takkahuone ollut ns.remonttihuoneena.
Meillä oli pääosaan kellarin seinistä lyöty 100 mm lasivillaa puukoolauksen kera ja siihen päälle öljykarkaistu 10 mm kovalevy. Rakennelma oli tehty joskus 70-luvun alkupäivinä. Mitään höyrysulkuja tms rakenteessa ei ollut, mutta niillä muutamassa kohdassa jossa villalla oli eristetty lattiaa (!) samalla menetelmällä oli taas muovi molemmin puolin.
Kun purkasin viritykset tämän vuosituhannen alkuvuosina niin missään ei ollut yhtikäs mitään vikaa. Nätin keltaista ja kuivaa villaa ja kuivia virheettömiä puunpaloja lensi jätelavalle. Kovalevyt jatkoivat elämäänsä muualla. Sitähän ei sitten tiedä mitä joku homeshamaani (tai asuntokauppariitoihin erikoistunut lakimies) olisi saanut rakenteesta revittyä irti, mutta silmin nähden terveeltä se minusta näytti eikä meidän perhe sen paremmin kuin edellinenkään omistajapari mitenkään oirehdellut. Toki tämä tölli on rmt:ksi hieman poikkeuksellinen jo alkujaan rakennetun salaojituksen vuoksi (+ monen muun jutun, esim alkujaan 3-kertaiset lasit, jotka johtunvat myöhäisestä rakentamisvuodesta).
Mitä edellä esitetyllä yritän sanoa on että täysin vääräkin rakenne voi toimia riittävän hyvin (siten että siitä ei ainakaan ole välitöntä vaaraa) ja siten ei lähtökohtaisesti kannata aina lähteä kaikkea purkamaan vain siksi että se on jonkin opin mukaan väärin tehty. Näissä mörskissä on useimmille meistä aivan riittävästi korjattavaa ja kynsittävää ilman että alkaa tekemään mitään mitä ei ole absoluuttisen pakko tehdä. Toki mitään mittavaa pintaremppaa ei kannata tehdä niin että vanhat paskat jäävät sen alle.
Juha_P kirjoitti:
Sokkelia vasten olevista koolauksista olisin huolissani. Pääsetkö mistään tutkimaan alimman vaakakoolauksen olotilaa?
Vai onko vaakojen takana vielä pystyt? Kuinka paksu eristekerros on?
Mutta mieluummin: lavalle vaan kaikki.
Pääsen kyllä tutkimaan huomenissa.
Tällä hetkellä ei ole muuta tiedossa kuin että seinässä on styroksia ja puupaneelia.
pvalila kirjoitti:Aika pitkälle nenä kertoo, kuinka kiire rempalla on.
Kun tulee aika korjata, niin sitten kannattaa korjata oikeaoppisesti.
Missä kunnossa on salaojitus, millainen on maalaji?
Ilman kosteutta ei ole kosteusongelmia ja jos märkää on tarpeeksi niin ei paraskaan rakenne voi hyvin.
Maalajista ei ole tietoa, eikä myöskään salaojituksesta (se saattaa olla tulossa joko jo nyt talvella tai sitten kun ollaan hetki asuttu ja tutkailtu).
Joo tää on nyt ihan kyllä mietinnässä että mitä tuolle seinälle tehdään.
Muuten remppaamme kyllä kellaria perusteellisemmin, että siinä samallahan tuonkin hoitaisi.
Huomenissa olen ehkä viisaampi, kun pääsen avamaan rakenteita!
Mutta "mukava" oli kuulla että muillakin on tällaisia kötöstyksiä löytynyt, eikä nyt ihan ole se veri nenästä juossut
TrRmT kirjoitti:Mutta "mukava" oli kuulla että muillakin on tällaisia kötöstyksiä löytynyt, eikä nyt ihan ole se veri nenästä juossut
Eiköhän nuo ole aika yleisiäkin. Eikä ne automaattisesti ole sutta ja sekundaa. Suurin riski tuossakin taitaa olla ne mahdollisesti betonissa suoraan kiinni olevat koolaukset jos betoni pääsee kostumaan. Jos ei välitöntä remonttitarvetta muuten ole niin itse en lähtisi purkamaan. Se on aika hyvä indikaattori jos niistä ei ole 30 vuoteen ongelmia ilmennyt
-----------------------------------------------
Parasta työtä on tekemätön työ!
Täytyy muistaa, että tuo hajukysymys on myös hyvin suhteellinen. Jos talossa on asunut pitkään, niin erilaisiin hajuihin tottuu eikä nenä välttämättä huomaa muutoksia, vaikka kuinka haistelisi. En tiedä johtuuko se hajuaistin heikkenemisestä vai hengitysteiden kroonisesta ärtymisestä.
Kannattaisi aina pyytää joku tarkkanenäinen ulkopuolinen hankilö haistelemaan. Asukas itse ei ole paras henkilö tekemään aistinvaraista havaintoa, koska on tottunut asuntonsa erilaisiin "perushajuihin".
Joskus sitä ihmettelee vierailuilla, kuinka pahalle joissakin asunnoissa haisee. Kosteus- tai homevauriota tulee usein vastaan, joskus kyse on asukkaan elintavoista. Joskus kostausvaurion haju tarttuu asukkaan vaatteisiin, eikä asukas itse huomaa mitään, mutta työkaverit kyllä huomaavat.
Yleisti ei kannata korjata, jos ei ole ongelmia tai kellarin rakenteita ei tulla muuttamaan.
Panelointeja ja sisäpuolisia eristyksiä on tehty takavuosina tiedon puutteesta johtuen Suomen rintamamiestaloihin paljon. Ongelmiakin on monissa rakennuksissa, mitkä johtuvat: Kapillaarisesta kosteuden noususta, vedenpaineesta maan ja seinän välissä, joskus jopa kylmän seinän kondenssista. Yksinkertaistettuna asiaa voidaan ajatella: Lämmöneristys sisäpuolella, kellarin seinä yhtä kylmä ja kostea kuin maaperä, lämmöneristys ulkopuolella kellarinseinä yhtä lämmin ja kuiva kuin sisäilma.
Siksi lämmöneristys olisi aina parempi sijoittaa pääosaltaan kellarin seinän ulkopuolelle.
Tärkeää on myös ajatella miten kellarin seinä tarvittaessa kuivuu, joten sen olisi parasta olla ulospäin hengittävä. Silloin ulommaisena tulisi välttää höyrynsulun käyttöä, joka estäisi tai hidastaisi kellarinseinän kuivumista. Sama asia pätee kellarin lattiarakenteeseen, joka sekin tulisi toteuttaa periaatteella, että mahdollisesti kastuessaan kuivuisi mahdollisimman nopeasti.
Patolevyillä, muovikalvoilla, bitumilla, tiiviillä lämmöneristyksillä tai maaperällä ulkopuolella on ulospäin kuivumista hidastava tai jopa estävä vaikutus. Edellä luetetuilla rakenteilla sisäpuolen tiivistäminen vesihöyryltä pahentaa tilannetta ja lisää rakenteen huokoisalipainetta eli kapillaarisuutta.
Jos korjataan ja sijoitetaan rahaa useasti paljonkin salaojitus remonttiin, tulee ulkopuolen rakennekin harkita tarkkaan. Remontti tulisi aina aloittaa ulkopuolelta ja saada siellä asiat päivitettyä. Sitten on paljon turvallisempaa operoida sisäpuolella ja saadaan kuivaa, sekä lämmintä käyttötilaakin enemmän.
Ketjun aloittajan tapauksessa, kun sisäpuolella ei näyttäisi olevan ongelmaa, on mahdollista jättää sisäpuoli koskematta ja asentaa ulkopuolelle salaojituksen ym. putkituksen lisäksi paksu eristyskerros 200 mm salaojittavaa eristettä. Ideassa ulkopuolen eristyskyky voittaa sisäpuolisen eristeen eristyskyvyn ja kastepiste muodostuu ulos salaojittavaan lämmöneristykseen. Samalla saadaan säästettyä myös lämmityskuluja, kun eristyskerrosta saadaan lisää. Vieläkin tehokkaamman toiminnan saa aikaiseksi eristämällä maanpinnan yläpuolisen osan vähintään 100 mm eristyskerroksella, jolloin lämpöä karkaa siitäkin kohtaa vähemmän.
Mikäli kosteuden kanssa on ongelmaa on se yleisesti lattianrajasta kolmisenkymmentä senttiä ylöspäin, jolloin kaikkein tärkeintä on maan pinnan alapuolinen lisäeristäminen ulkopuolelta anturasta alkaen. Eristäminen yli puolta metriä alempaa lattiapinnasta perustusta on turhaa, koska lämmittämällä ei saada vaikutusta vesihöyryn osapaineisiin enää aikaiseksi.
Mikäli kellari on rakenteeltaan syvä on tupla vahva eristyskerros salaojittavaa eristettä myös hyväksi estämässä maaperän lämpiämisen tuomia mahdollisia ongelmia, koska ilmaston vaikutus maaperän viilenemiseen on ainoastaan noin metrin luokkaa maan pinnasta alaspäin. Mitä viileämpi on maaperä verrattuna kellarinseinään, sitä suurempi on kuivaava vesihöyryn osapaine-ero.
Paksumpi eristyskerros salaojittavaa eristettä tuplaa myös pystysalaojituskyvyn, jolle voi olla tarvetta näinä rankkasateiden aikana rinteeseen rakennetuissa taloissa.
Juha P:n todennäköisyys on kyllä suurempi ja siksi rakenne kannattaa tarkistaa, irroittamalla hieman paneelia. Jos ei ole ongelmia havaittavissa, niin turhaahan sitä on ehjää rakennetta alkaa purkamaan.
Saattaa olla myös että panelointi on tehty rivinteerauksen päälle, jolloin sisimmäinen seinä on paljon kuivempi kuin ulommainen kantava kellarinseinä.
En kerennytkään tänään tutkimaan kellarin tilannetta, päivä meni sivuvintin eristeiden purkuhommissa...
koppelo kirjoitti:Täytyy muistaa, että tuo hajukysymys on myös hyvin suhteellinen. Jos talossa on asunut pitkään, niin erilaisiin hajuihin tottuu eikä nenä välttämättä huomaa muutoksia, vaikka kuinka haistelisi. En tiedä johtuuko se hajuaistin heikkenemisestä vai hengitysteiden kroonisesta ärtymisestä.
Ei olla asuttu talossa vielä. Tarkoitus remontoida etukäteen pahimmat paikat (pidetään lapset poissa home ym.pölyistä rempan ajan).
Itelläni on tosi tarkka hajuaisti ja oon huomannut talossa monenlaisia tuoksuja joita muut eivät välttämättä ole haistaneet (muovi-ja korkkimatot, maakellarin tuoksu viileässä kuistissa jne.), mutta ennemmin minäkin uskon vasta kun näen, eli meinaan kyllä raotella kellarin lautoja kunhan aikaa on.
Rivinteerausta ei tuolta taida löytyä. Ikkunat on kuitenkin normi syvyydessä.
Täällä kans styroxit isäukko laitto kellarin seiniin -90 luvun alussa just sitävarten että jos sitä vettä tulee kivijalanläpi niin villahan on sillon ihan märkää.
Tosin se styrox on betonissa asti välillä ei ole muita levyjä,ja jos alkaa pintalastulevyt lahoomaan niin täytyy sit vaihtaa,aika näyttää.
tietysti jos siellä alla piilee mitä vaan niin sillon kyllä kantsii kattoakin jos ei ole tietoa mitä siel olis?
tessu kirjoitti:Täällä kans styroxit isäukko laitto kellarin seiniin -90 luvun alussa just sitävarten että jos sitä vettä tulee kivijalanläpi niin villahan on sillon ihan märkää.
Tosin se styrox on betonissa asti välillä ei ole muita levyjä,ja jos alkaa pintalastulevyt lahoomaan niin täytyy sit vaihtaa,aika näyttää.
tietysti jos siellä alla piilee mitä vaan niin sillon kyllä kantsii kattoakin jos ei ole tietoa mitä siel olis?
Lähtisin kahtomaan vaikka het, jos sais lapset vaan hoitoon jonnekkin Sen verran nyt vaivaa kyseinen asia.
Sen verran nyt vaivaa kyseinen asia.