Jäätyminen ei eduksi

[Matti Alander]

Rintamamiestalo on rakenteellisesti ajatuksena erinomainen korkeine kivijalkoineen ja portaineen. Siksi se on käytännössä osoittautunut pitkäikäiseksi.
Nyt kun ne ovat peruskorjauksen kohteena on erittäin tärkeää, että muutoksia tehtäessä lattioiden eristämisessä ym. otetaan huomioon perustuksien jäätymisen estäminen.
Alunperin toisen kerroksen lattiassa oli niukasti eristettä ja keskusmuuria käytettiin ahkerasti, jolloin lämpöä saatiin kellariin sopivasti, etteivät Naurikset jäätyneet laatikoissaan.
Nyt peruskorjauksen yhteydessä tuleekin paneutua kellarinseinien lämmöneristykseen, jotta betonirakenne ei pääsisi jäätymään, niin se kestää huomattavasti pidempään.
Lämmöneristys ulkopuolella kellarin seinä yhtä lämmin ja kuiva kuin sisäilma, lämmöneristys sisäpuolella kellarinseinä yhtä kylmä ja kostea kuin maaperä ja betonirakenteen jäätyminen lähes varmaa.
Samalla kellarinseinän alaosasta kannattaa tehdä hengittävä, jolloin rintamamiestalon pahin kosteustekninen riesa kapillaarinen kosteudennousu saadaan työnnettyä vesihöyrynä ulos rakenteesta maaperään takaisin.
Usein kysytty aihe on kuinka paksu ulkopuolisen eristyskerroksen tulee olla ? Käytettäessä solupolystyreeni pohjaista salaojittavaa lämmöneristettä, voidaan minimipaksuutena pitää 100 mm kerrosta, jonka pystysalaojitusteho kyllä riittää, mutta lämmöneristys nykymittapuulla on vaatimaton. Mikäli kellarista tehdään asuintilaa 20 asteen lämmöllä tai rakennusta vaivaa poikkeuksellisen rankka kapillaarisuus on suositeltavaa käyttää jopa 200 mm kerrosta.
Usein myös kysytään tuleeko kellarin maanpäällistä osaa myös eristää ? Siihen vastauksena on että on varmasti eduksi, estämässä sokkelin jäätymistä ja vähentämässä lämmitysenergian kulutusta.
Kosteusteknisesti sokkelin alaosa kyllä saadaan kuivumaan, pelkällä maanalaisella eristämisellä ja kapillaarinen kosteus työntyy ulos.
Rintamamiestalon kellarin remonteissa lämmöneristyksen sijoituksessa puhuttaa talon mittasuhteet ja arveluttaa kivijalan eristyksessä ulos työntyvä pattimainen rakenne ulkonäköseikkana.
Kun katsoo vanhempia taloja kuin rintamamiestalo ei sokkelin ulkonema lautaverhoilusta ole harvinaista ja asia on hoidettu puisella tippalistalla. Puuta parempi materiaali kestokyvyn puolesta on valkoinen kaunis pelti ja ei välttämättä näytä rintamamiestalossakaan aivan hullunkuriselta.
Mikäli samaan syssyyn toteutetaan ulkoverhoilun uusinta ja lisäeristys, niin ongelmaa ei ole, kun se voidaan ottaa jo suunnittelussa huomioon.
Ulkopuolinen eristäminen kauttaaltaan ei välttämättä aina ole mahdollista, joten joudutaan tekemään monenlaisia kombromisseja. Tärkeintä kuitenkin on eristää ulkopuolelta maanpinnan alapuolelta, yläpuolen eristys voi olla rivinteerauksen välissä tai sisäpuolella, 300 mm ristikkäin ulkopuolen eristeen kanssa ja toimii.
Erittäin hyvä ja toimiva rakenne on: Maanpinnan alapuolella hengittävä salaojittava lämmöneristys ja maanpinnan yläpuolella rappaus Eps S 60 Uretaaniliimalla kiinnitettynä. Tällä rakenteella ei tarvita suojalistaa erikseen salaojittavassa lämmöneristeessä. Rappaus eps tuotteessa 60 tarkoittaa lujuutta 60 kpa, jossa on kohtuullisen pieni vesihöyryn vastus ja S kirjain itsestään sammuvaa paloa ylläpitämätöntä raaka-ainetta, jossa on käytetty samaa palonestoainetta kuin selluvillassakin.
Rapatessa solupolystyreenin päälle on varmistauduttava oikean laastin käytöstä, koska pohja on erittäin kuiva, eikä sitä voi kastella. Liian nopeasti kuivuva laasti voi halkeilla, vaikka tukiverkkoa käytetäänkin aina.
Lopputuloksena on erittäin tasainen rapattu sokkeli, jossa ei ole koskaan näkyvissä halkeamia.
Nykyisin kun uusia talojakin paljon lämpörapataan on laastien ja verkkojen toimittajia tullut useita: Alsecco, Sto, Tikkurila jne...

[Kiwikasa.]

Onko sinulla Matti kokemusta tuosta tuotteesta. Kuulin siitä tossa yksipäivä ja vaikuttais ihan mielenkiintoiselta tuotteelta...
http://www.meidantalo.fi/artikkeli/lasivaahto-eristaa

[Matti Alander]

Valitettavasti en tunne tuotetta kovin hyvin, mutta on aina mielenkiintoista kun jätteestä saadaan kierrätettyä eristettä tai muita hyödyllisiä tuotteita.
Tuote on saman tyyppinen kuin kevytsorakin ja varsinaiselta eristyskyvyltään samaa luokkaa Lamda 0.11 - 0.15 eli kohtuullisen huono, noin kolmasosa solupolystyreenistä.
Salaojituskyky on varmasti erinomainen ja kapillaarisuuskin vähäistä. sopii käytettäväksi hyvin uudisrakentamisessa. Korjausrakentamisessa vaatii suurta tilaa, koska käytettävä hyvin paksuina kerroksina jotta saataisiin riittävää eristyskykyä.
Hyvä käyttökohde maaperän keventäminen, korjatessa painuma vaurioitunutta rakennusta. Myös yksi hyväpuoli on ei orgaaninen ja varmasti hyvin pitkäikäinen tuote.

[Hower]

Nyt peruskorjauksen yhteydessä tuleekin paneutua kellarinseinien lämmöneristykseen, jotta betonirakenne ei pääsisi jäätymään, niin se kestää huomattavasti pidempään.
Lämmöneristys ulkopuolella kellarin seinä yhtä lämmin ja kuiva kuin sisäilma, lämmöneristys sisäpuolella kellarinseinä yhtä kylmä ja kostea kuin maaperä ja betonirakenteen jäätyminen lähes varmaa.

Liian paksuja sisäpuolisia eristeitä ei kannata käyttää. Siksi epäilin toisessa viestiketjussa ehdottamaasi 100mm sisäpuolista eristystä.
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... li#p150940
..ja varsinkin tämä kokeiluehdotuksesi hirvitti:
"Ajatuksenani olisi, että rivinteeraus toteutettaisiin 200 mm Eps-muottivaluharkoilla"
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... der#p66577

En ole aiemminkaan pitänyt järkevänä ehdoin tahdoin jäähdyttää betoniseinää (tai mitään muutakaan vanhalla tavalla rakennettua seinää) liian rankasti. Kohtuupaksu eriste tai ilmarako Ei aiheuta sokkelin jäätymistä, mikäli kellarissa pidetään edes jonkunlaista lämmitystä päällä. Meillä ei juurikaan edes lumi pysy sokkelin vierustalla. Eli Matin viestistä huolimatta ei kenenkään ole syytä ajautua paniikkiin ja alkaa repimään sisäpuolisia eristeitä ja/tai rivinteerauksia pois ainakaan sokkelin jäätymisen pelossa. "jäätyminen lähes varmaa"
Muita syitä (kosteusvauriot) toki voi olla siihenkin hommaan. Ulkopuolinen eristäminen on tietysti hyvä ratkaisu ja nimenomaan myös maanpäällisellä osalla.

Jos tää kehuttu lisäeristäminen otetaan oikein tosissaan niin onhan siinä urakkaa, kun kaikki vuosisadan alkupuolen ja sitä vanhemmat täystiiliset Stadin kerrostalot aletaan vuoraamaan ulkopuolisilla eristeillä . Niissähän ei ole mitään eristettä vanhastaan, pelkkä yhtenäinen paksu tiilimuuraus 20-30asteen pakkasen armoilla Huh!

[Matti Alander]

Mikäli on käytetty sisäpuolista lämmöneristystä, kellarissa on aina puhuttu kombromissista. Toinen tilanne jolloin sisäpuolista eristystä on minun ehdotuksestani käytetty on silloin kun ulkopuolen eristäminen on jostain syystä mahdotonta.
Lämmön siirtymiseen seinän läpi vaikuttaa eristeen paksuus ja laatu, sekä kellarissa pidettävä lämpötila, ehkä myös hieman kummalla puolella seinää eriste sijaitsee.
Nyt aloittamani ketjun tarkoituksnena oli ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa oikeaoppisempi rakenne, joka pidentäisi perustuksen käyttöikää ja toimisi kosteusteknisesti samalla parhaiten.
Mikäli betoni ei ole kovin kosteaa pärjää se paremmin pakkasessakin, jolloin eduksi on jos maanpinnan alapuolella on saatu jo kuivaavaa vaikutusta aikaiseksi.
Kerrostalojen seinien kuivuminen perustuu vanhoissa taloissa rakenteen läpi kulkeutuvaan kuivaavaan lämpöön ja sisälämpötila on yleisesti yli 20 astetta, kun kellareissa lämpötilaa voidaan pitää vain muutamissa asteissa. Kellarin osalta silloin lämmön kuivaava vaikutus on huonompi.
Kellareissa myös kosteuskuormitus on suurempi, kuin kerrostalojen kerroksissa.
Ulkopuolisella eristyksellä kellarissa saadaan kellarin seinän lämpötilaa edellä mainituissa olosuhteissa pidettyä jäätymättömänä.
Kerrostalonkaan seinälle ei lämpörappaus ole pahitteeksi ja sitähän nykyisin tehdäänkin varsin runsaasti.
Valtiovalta tulee varmasti aivan lähiaikoina tekemään vanhojenkin rakennusten energian kulutukselle jotain, koska vanhoja taloja on paljon ja uudisrakennuksilla alkaa olla jo melkoiset vaatimukset.
Tietysti nykyiset jatkuvat energian hinnan nostot verotuksen avulla tulevat johtamaan myös energiaa säästäviin
toimenpiteisiin iäkkäämmissäkin rakennuksissa.
Eps-muottivaluharkoilla taas tehtiin kokeilu Turun portsan puutalon kellarissa toteuttamalla rivinteeraus. Koska näissä suurissa taloyhtiöissä ei pääsääntöisesti pystytä operoimaan ulkopuolelta sokkelin salaojituksia ja eristyksiä on rakennettava kellariin periaatteella toinen talo toisen sisään. Kaikki sisäpuolen rakenteet irti ulkoseinistä ja mielellään kosteutta kestävillä materiaaleilla. Näissä taloissa ulkopuolella onkin graniitti paasit ja ne eivät pakkasessa rapaudu.
Aiheesta on jo melko kauan aikaa ja siellä rakenteet seisovat moitteetta, joten kokeilu onnistui ainakin toistaiseksi.
Turvallisinta on kuitenkin aina laittaa eristys ulommaiseksi ja siitähän me Howerin kanssa olemmekin samaa mieltä.

[Hower]

Valtiovalta tulee varmasti aivan lähiaikoina tekemään vanhojenkin rakennusten energian kulutukselle jotain

Tätä pelkään minäkin... jo 70-luvun öljykriisin seurauksena valtiovalta sai rakennuksissa aikaan massiivisia tuhoja ohjeillaan ja määräyksillään.

[Matti Alander]

Valtiovaltaa tietysti nykyisin vielä ahdistaa kiristämään vaatimuksia, Kioton ilmastosopimus ja Euroopan unioni.
Eristyskyvyn parantamisen ja muunkin energian kulutuksen vähentäminen ei välttämättä aiheuta ongelmia, kosteusteknisissä asioissa siitä voi monasti olla etuakin. Ajattelunaihetta tämä kylläkin antaa, että tehdään ja suunnitellaan toimivia rakenteita.
VTT on toteuttanut esimerkiksi jo vuonna 1994 ensimmäisen Passiivitalon ja se on toiminut täysin moitteetta ja ehtinyt jo säästää energiaa ja ilmastoa merkittävissä määrin.
Vanha ohje rakenna tiivis sisältä ja ulospäin harveneva on edelleenkin turvallista ja toimivaa. uudisrakentamisessa tämän huomioon ottaminen on helpompaa korjausrakentamisessa jossa joudutaan tekemään kombromisseja tämä on huomattavasti haasteellisempaa.
Pitkään Suomalaista rakentamista seuranneena pidän yhtenä suurimpana ongelmana huolimattomuutta ja jopa välipitämättömyyttä, johon on vaikea vaikuttaa edes koulutuksella. Esimerkiksi Ruotsissa laatuasiat otetaan paljon vakavammin. Aivan liian usein kosteusvaurioita aiheuttaa huolimaton rakentaminen tai käyttö, joihin vaikuttaminen ei käytännössä maksa mitään.
Energian säästö on kuitenkin erittäin hyvä asia ja se kannattaa ottaa tosissaan, vaikka välillä siinäkin saattaa tulla vastaan ylilyöntejä.

[ss34]

Nyt aloittamani ketjun tarkoituksnena oli ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa oikeaoppisempi rakenne, joka pidentäisi perustuksen käyttöikää ja toimisi kosteusteknisesti samalla parhaiten.

Vai olisiko tarkoituksena sittenkin myydä jotain tuotetta? En arvostele Matin myymää tuotetta, kun siitä ei kokemuksia ole, mutta kyllä tämä minun silmiini puhdasta mainontaa on heti avauksesta alkaen.

[Ves_ku]

Tottahan se kai on, että Matilla on oma lehmä ojassa aiheen suhteen. Arvostan kuitenkin tapaa jolla matti asiat esittää. Kaikki sanottu on perusteltua. No howerilla nyt on ollut erimielisyys yksittäisen tapauksesta ja varmasti on muitakin.

Rohkenen kuitenkin väittää, että näillä ohjeilla on ollut vaikutusta moneen kohteeseen vaikka ollaankin päädytty muuhun kuin salaojittavaan eristykseen.

Rakennusfysiikalle ei vaan voi mitään. Siihen pätee tietyt asiat oli kohde mikä hyvänsä.

[Matti Alander]

Koska palstan lukijat voivat saada tietoa tarpeeseen, juuri alan ammattilaisilta, niin mielestäni olisi suotavaa, että kysymyksiin voisi vastata huomattavasti laajemminkin tuotteistaan tietävät tahot. Edellytyksenä että vastaukset tulevat omalla nimellä ja perusteltuina.
Tavalliset palstan lukijat voivat aivan vapaasti kysyä ja keskustella nimimerkeillä, missä ei sinänsä ole mitään pahaa.
Spu:n edustaja oli jossain osiossa osallistunut keskusteluun myös yrityksen ja omaa nimeään käyttäen. Silloin palstan lukijoilla on mahdollisuus saada juuri sen tuotteen tuntijan parasta osaamista ja välttää virheellisiä rakenteita.
Jos taas palstan lukijat ovat sitä mieltä, että asiantuntijat eivät saa vastata, niin sitä on tietysti kunnioitettava.
Ehkä voitaisiin perustaa myös erillinen osio kysy asiantuntija vastaa, niin ei sekaantuisi tavalliseen nettikeskusteluun.
Mielestäni tämän palstan keskustelu on ollut erittäin asiallista, verrattuna moniin muihin törkypalstoihin, jollaisia ei ainakaan allekirjoittanut kaipaa.

[Kiwikasa.]

Minusta tuo on erittäin hieno asia, että tuotteen tai oman alansa asiantuntija osallistuu keskusteluihin. Kokemukseen perustuva tieto/taito on paljon antoisampaa, kuin pelkät arvailut...

[Juha_P]

Kyllä Matin kirjoittelut ovat mielestäni olleet asiallisia ja nimenomaan asiapainotteisia. Kaupallinen puoli on jäänyt, sanoisinko sivutuotteeksi, vaikka se toki taustalla näkyykin.

Kyllä tämä yhteisö on saanut paljon tietoa talojemme maanalaisten osien toiminnasta ja korjauksesta Matin "mainosten" myötä ja varmasti moni on välttynyt tekemästä kalliita virheitä ja typeryyksiä. Yrittänä ymmärrän hyvin tämän kaupallisen näkökulman ja sen että Matti tarjoaa ratkaisuksi omiin tuotteisiinsa perustuvia ratkaisuja vaikka muitakin ehkä olisi tarjolla mutta omat tuotteensahan hän tietysti tuntee parhaiten.

Rakentavaa kritiikkiähän on annettu ja pitääkin antaa. Ei tietysti kenekään yksittäisen kirjoittajan mielipiteet mitään jumalan sanaa ole. Jos näin pakanallinen sanonta sallitaan.

Kun mietimme näitä keskusteluja joko Matin "kaupallisten tiedotteiden" kanssa tai ilman niitä eiköhän me olla vankasti voiton puolella.

[Kulmala]

Mikäs siinä kun asiantuntija vastaa. Jokainen tietää että taustalla on yritys, mutta tuskin Mattikaan ketään palstalaista pakottaa häneltä tuotteita ostamaan vaikka antaisi neuvoja.