Alajuoksujen tiivistys?

[itokt]

Vaihdoin vanhaan taloon muutaman metrin lahonnutta alajuoksua. Uuden alajuoksut (kestopuusta) ovat kellarin betoniseinien ja bitumikaistaleiden päällä.

Kovin tiivishän tämä avattu rakenne ei vielä ole. Eli miten alajuoksujen välit kannattaisi tiivistää ja eristää sisäpuolelta. Ajatuksissa olisi käyttää pellavarivettä alajuoksujen ylä- ja alapuolisten välien täyteaineena. Vai pitäisikö tämä olla varmuuden vuoksi tervattua pellavarivettä. Jos tervattuna, niin mitenhän tervaus parhaiten onnistuisi omana työnä?

[Matti Alander]

Aavistuksen vaikeaa saada ilmatiivistä rakennetta, joka olisi erittäin tärkeää mahdollisen kondenssin välttämiseksi. Voisit tutustus joustavaan vesihöyryä läpäisevään Uretaaniin, jota nykyisin käytetään ikkunoiden asentamisessa. Tiedossani on ainakin kaksi merkkiä Soudal Flex foam ja Tremco Elastic foam.
Aluspuun vaihtaminen painekyllästetyksi on sinänsä hyvä, mutta kosteuskuormituksen, joka lahovaurion on aiheuttanut täytyisi myös saada poistettua.

[koppelo]

Mielestäni kestopuun käyttö alajuoksun korjauksissa on täysin tarpeetonta. Myrkyllisen kestopuun käyttöä tulisi muutenkin välttää.

Ongelma ei ole lseinän ahoamisessa ollut puun kesto, vaan se että itse rakenteessa on ollut ongelmia ja kosteus on päässyt seinän alaosaan. Kun alajuoksun tekee hyvästä kyllästämättömästä puusta (ei mistään männyn pintakakkosnelosesta), huolehtii seinän rakenteesta ja ränneistä, niin alajuoksu kestää oikein hyvin.

[Matti Alander]

Olet oikeassa ongelman aiheuttaja olisi syytä poistaa ja lehtikuusi tai jokin kestävä kyllästämätön materiaali on turvallisempi.

[jokihuoko]

Samaa mieltä... yleensä kestopuuta ei pitäisi tarvita sisätiloihin mihinkään. Yleensä jokin muu on pielessä jos tulee mieleen että sisärakenteet kaipaisi kestopuuta :)

Mutta tuskin pari juoksua kestopuusta kuolemaksi on, ellei sitten ole ihan korvan juuressa sängyn vieressä tai työpöydän vieressä niin että niitä joutuu jatkuvasti hengittelemään... ja kuolemaksi tuskin silloinkaan.

[tessu]

NIIN ei kai se kestopuu kovin myrkyllistä ainakaan enää nykyisin ole?
Vai mitä meinaatte kun Suomen järvissä lilluu tuhansia kestopuu laitureita ja hyvin siellä seassa uidaankin

[koppelo]

kovin myrkyllistä

Tarkennatko hieman mihin käsityksesi perustat?

[jokihuoko]

Hyvän tuntuman siitä kestopuun terveellisyydestä saa kun raapaisee kestopuulla vaikka käsivartta ohuemman ihon kohdalta, itsellä alkaa ainakin iho kukkia melko komeasti mitä ei normaalilla puulla tapahdu.

[markokoo]

kovin myrkyllistä
Tarkennatko hieman mihin käsityksesi perustat?

Faktahan se on, että kyllästysprosessi on muuttunut ja kromi- ja arseenisuolat ovat nykyään kiellettyjä. Täällä jotain perustietoa sopivalla lähdekriittisyydellä lukien: http://fi.wikipedia.org/wiki/Painekyll% ... C3%A4minen

Noista plus kreosooteista se painekyllästetyn pahin maine on peräisin. Tosin uusista aineista ei välttämättä tiedetä kaikkea myöskään, kuten Jokihuoko totesi ne voivat saada aikaan yllättävän kovia reaktioita - tämän totesi monelle asialle (oikeasti) yliherkkä vaimoni terassilautaa valittaesssa rautakaupassa, hänelle tuli kuvattua pahempi vastaava yliherkkyysreaktio AB-luokan terassilaudasta ihan kämmenkosketuksella. Meille tuli siperian lehtikuusta.

Tuosta syyn poistamisesta, mistä alussa oli puhetta - olen samaa mieltä, mutta valitettavasti yksi syy usein on vain aika vaikkei isoa vikaakaan olisi. Meilläkin piti kiertää talo ja vaihtaa alahirsi 80-vuoden kohdalla. Moni sitä päivitteli että kuinka on niin huonosti tehty ja muka jotain isoa vikaa jossain, että nyt pitää laittaa kyllästettyä puuta tilalle ettei käy samoin. Totesin että jos taas mennään pari kolme sukupolvea niin ei ole minun murhe ja homma on oikein tehty ihan samalla tavalla korjattuna kuin alkuperäinenkin.

Suorempaa sanoen siis itse laitoin ihan tavallista korvaushirttä ja pellavarivettä kuten ennenkin. Oli sitä jossain paikoissa vähän tervattukin meillä alunperin. Jos sen haluaa tehdä niin eihän se kummempaa ole kuin tervaa vähän purkinpohjalle ja pellavarive sinne ennen seinään hakkaamista. Muovihanskat toki tässä kätevät.

[itokt]

Aavistuksen vaikeaa saada ilmatiivistä rakennetta, joka olisi erittäin tärkeää mahdollisen kondenssin välttämiseksi. Voisit tutustus joustavaan vesihöyryä läpäisevään Uretaaniin, jota nykyisin käytetään ikkunoiden asentamisessa. Tiedossani on ainakin kaksi merkkiä Soudal Flex foam ja Tremco Elastic foam.
Aluspuun vaihtaminen painekyllästetyksi on sinänsä hyvä, mutta kosteuskuormituksen, joka lahovaurion on aiheuttanut täytyisi myös saada poistettua.

Jäi tosiaan mainitsematta, että kyseessä on jo korjattu kellarirakenne, eli kosteuden aiheutajat on poistettu ja tarvittava kuivuminen pääsee tapahtumaan ulospäin.

Joustava uretaani vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta voiko tämä aiheuttaa mahdollisesti samankaltaisia kosteuden tiivistymisongelmia kuin perus-uretaani? Eli onko kuitenkin turvallisempaa pysyä puupohjaisissa/puun kaltaisissa materiaaleissa?

[Matti Alander]

Ajatukseni perustui lämpimän kosteutta sitovan ilman pääsystä kosketuksiin kylmän kellarinseinän yläosan kanssa.
Uretaaneja on käytetty rakentamisessa jo erittäin kauan, eikä ainakaan allekirjoittaneelle ole tullut vastaan sen suurempia ongelmia. Paljon enemmän on nähty ongelmia epätoivoisen rakenteiden aiheuttamana.
Uretaanit ovat myös kehittyneet ja juuri joustava uretaani on kehitetetty höyryä paremmin läpäiseväksi ikkunoiden kiinnityksissä.
Perinnerakentamishommat ovat sitten erikseen, joista allekirjoittaneella on heikosti tietoa.

[juhansalo]

Uusiin taloihin laitetaan kyllästetty aluspuu. Itse tiivistin uretaanilla viime kesänä em raot. Lattiat paljon lämpöisemmän oloiset mutta nyt joutuu tekemään uusia tuuletus reikiä rossi pohjan alueelle. Oli ilmeisesti auttanut tuulettumaan kaikista rakosista kun kosteus pitoisuus noussut aika paljon. Voihan se johtua tästä talvestakin.

[koppelo]

Joissakin uusissa rakennusliikkeiden taloissa näkee kyllästettyä alapuuta, mutta se on periaatteessa täysin turha kun rakenteen tekee oikein. Isot firmat voivat käyttää kyllästettyä myös siksi, että silloin persiilleen tehdyt rakenneratkaisut eivät tule ihan heti esille.


Mutta kyllästettyyn liittyy myös eräs toinen ongelma.

Kyllästetty puutavara on aina männyn pintapuuta, joten se imee hyvin kosteutta itseensä ja pysyy pitkään märkänä, jos vettä on saatavilla. Vaikka alapuu ei heti lahoaisi, kosteus nousee sitä pitkin villoihin. Alapuu ja myös runkotavara olisi hyvä olla kuusta juuri tästä syystä. Kuusi ei ime itseensä niin helposti vettä eikä puun solukko kyllästy vedellä.

Uusien rakennusten rungot suositellaankin tekemään nykyään höylätystä kuusesta. Lehtikuusi ajaa alapuuna asian parhaiten, jos siihen on mahdollisuutta.

[Laippa]

Männyn pintapuu ja sydänpuu on kaksi eri laatua. Vanhan männyn sydänpuusta sahattu tavara on kosteudenkestolta lähes lehtikuusen tasoa ja vääntyilee vähemmän kuin kuusi, tämän vuoksi ikkunan karmit tehtiin ennen(jotkut myös nykyään) männyn sydänpuusta. Vanhaa mäntyä oli myös ennen runsaammin tarjolla kuin nykyään, mikä vaikuttaneen osaltaan kuusen suosioon.. Molemmista puulajeista saa käypästä tavaraa samoihin tarpeisiin.

[koppelo]

Aivan samaa mieltä. Hyvää männyn sydänpuuta on kuitenkin niin heikosti tarjolla suurelle yleisölle, että kuusi on yleiskäyttöön aivan hyvä.