Näin Tampereella

[JJ]

Rumiahan ne ovat kuin mitkä, mutta mikä sitten tekee rintsikasta kauniin samoilla spekseillä? Kai se on se fiilis, mene ja tiedä. Älkää käsittäkö väärin, alkuperäismalliset rintsikat on nättejä mutta eikös Älvsbytaloissa ja rintsikoissa ole aika paljon samoja piirteitä; halvalla ja nopeasti tehty, sekä samoja piirustuksia käytetty monessa talossa?

Kyllä ne ainakin omasta mielestäni poikkeavat toisistaan.
Se on totta, että niissä on paljon samaa, mutta vierekkäin kun laittaa niin ero on aika suuri. Rintamamiestalotkaan eivät toki kaikki ole maailman kauneimpia. Rintamamiestalon mittasuhteet ovat mielestäni jotenkin kauniimmat kuin esim. Älvsbytalojen. Ei ole liikaa koristeellisuutta jne.

[Petri]

Palatakseni alkuperäiseen aiheeseen: kyseessä on 'rakentamistapaohje', ei siis sitova määräys. Ohje sellaisille ok-talon omistajille, jotka eivät välttämättä näe omistamastaan talosta niitä tyypillisiä piirteitä, jotka tekevät talosta juuri sen oman aikakautensa edustajan ja ovat näin säilyttämisen arvoisia.
Hyvä näin . Kulttuuriteko Tampereen kaupungilta.

Ovathan tuollaiset Älvsbyhusit jollakin tapaa jatketta ns. kansanrakentamiselle, mutta jostain syystä en osaa nähdä niissä mitään kauneusarvoja, vaan pelkkää puisevaa 'rautakauppaestetiikkaa'. Fy fan . Yhtenäisistä piirteistään huolimatta on jokainen rintamamiestalo oma yksilönsä – nämä taas ovat täysin steriiliä, anonyymiä rakennustuotantoa.

Jo pelkkä suhde ympäristöön: Rintamamiestalon kompakti, taloudellinen rakennusmuoto istuu tontille ja jättää ympärilleen tilaa pihapiirille, ulkosaunalle, liiterille, eläinsuojille yms. kun taas nämä veltot ällötykset leviävät pitkän tonttia kuin lehmänp*ska tunkiolle.

[Pekka Huhta]

Ihmissilmä tottuu kaikkeen, olen melko varma että kun rintamamiestaloja alettiin tekemään urakalla, niin monikin vanhan arkkitehtuurin puolustaja on puhissut "näitä uusia parakkeja". Nyt on jo kansakunnan kollektiivinen silmä tottunut ja ihmiset mieltävät rintamamiestalon mittasuhteet kauniiksi, kodikkaiksi ja tutuiksi. Ehkä tuohon nykyrakentamiseenkin silmä tottuu, vaikka häijyä se tänä päivänä tekee. Ehkä nykyajan MTV-sukupolven ihminen on kasvatettu osaamaan katsoa muutaman millisekunnin TV-väläyksiä ja tuhattatsiljoonaa erisuntaista paneelia, erkkeriä, murtoharjanpätkää ja lippaa pitkin taloa, mutta mä en kyllä kykene siihen.


Tuohon eri suuntaiseen ristiinrastiin-laudoitukseen tekee mieli kommentoida sen verran että onhan sitä ennenkin tehty. Mutta jos nyt mietitte silmiinne jotain nikkarityyliin rakennettua rautatieasemaa jossa on helma koristeellista pystypanelointia, mahdollisesti koristepeilieillä vielä, sen jälkeen vaakalautaa ja ehkä vielä tasakerran kohdalla joku koriste (jossa panelin suunta saattaa vaihtua, yleensä ei) ja vertaatte sitä näihin helvetin säksätteihin jossa paneli vaihtaa suuntaa joka oven, ikkunan ja nurkkalistan kohdalla ja vielä pari kertaa väleissä niin on siinä ero. Ei sillä että nikkarityyli olisi jotenkin ylivertaista, mutta siinä oli jotain kokonaisuuden tajua. Ainakaan se ei ole yhtään sen suotavampaa RM-taloissa kuin pakettitalopanelointikaan. Ei 140-neliöinen käkikello ole yhtään sen parempi vaihtoehto kuin pakettitaloimitaatio


Musta ei tulisi hyvää tyylipoliisia, en osaa kohdella rakentamista kovin tasapuolisesti. Mun on vaikeaa löytää juuri mitään kaunista tai harmonista nykyrakentamisessa, jossa julkisivu vaan muotoutuu jonkinlaiseksi sekamelskaksi äärimmilleen maksimoitujen sisätilan tehoneliöiden ja päälleliimattujen lisävarusteiden ja -ulokkeiden mukaan. Rakentamisen harmonisuuden sijaan melkein kaikista uusista taloista löytyy vain kokoelma erillisiä yksittäisiä "fiitsöreitä", joita voi ehkä yksitellen esitellä naistenlehdissä, mutta jotka kokonaisuutena aiheuttaa lähinnä huimausta, pahoinvointia ja painajaisia :P


Pekka

[A-V]

Täällä sentään vielä luotetaan ihmisten omaisuuden omistusoikeuteen, eikä holhota kuin vähä-älyisiä.

Ymmärrän kyllä ihmisiä, jotka vaalivat viimeiseen asti alkuperäistä tyyliä, mutta tehkööt niin omille mökeilleen. Jos taas toinen haluaa elävöittää taloaan esim. koristelluilla ikkunanpuitteilla niin se on taas hänen asiansa. Antaa kaikkien kukkien kukkia ja ahdasmielisyys pois!

Jos jokin tölli on erityisen arvokas historiallisesti, niin se kyllä voidaan suojella. Rintsikat ovat kuitenkin olleet aina tavallisten ihmisten tavallisia asuntoja, jotka ovat olleet oman aikansa "laatikkotaloja".

Pirun hyvin sanottu

[Petri]

... Rintsikat ovat kuitenkin olleet aina tavallisten ihmisten tavallisia asuntoja, jotka ovat olleet oman aikansa "laatikkotaloja".

Kuten myös aikoinaan vanha Porvoo, Rauma, Puu–Käpylä, Pispala, 'maalaismaisema' tai vaikka Pompeiji :P. Kyse on myös yhtenäisen miljöön ja kaupunkikuvan säilyttämisestä.

Toisaalta taas:

Yhtenäisistä piirteistään huolimatta on jokainen rintamamiestalo oma yksilönsä.

... kunhan pitäydytään tietyissä, hyvän maun mukaisissa rajoissa.

[maraarni]

Saakos jostain vielä kunnon risntsikka lautaa? Siis I-rimaa ja T-pontattua lautaa.

Itsellä on omassa töllissä tuota enkä hirveästi lämpeä minkänlaiseen lauta + suorakaideprofiili rimoitukseen. Tuo ei voi toimia niin hyvin kuin alkuperäinen ja mielummin laittaisin sitten normaalia paneelia....

[Perenna]

Hesarissa on pe 26.10.06 iso juttu asiasta. Siitä on myös foorumikeskustelu.

Tampereen määräyksissä sanotaan:

...peittäviä puunsuojia ei sallita.

Meidän talo ei ole varsinainen rintsikka, mutta ihan saman näköinen, vähän isompi vain, siinä on kaksi keskusmuuria eli savupiippua. Rakennettu samaan aikaan kuin rintsikoita tehtiin. Talo oli ostaessamme sinapinruskea. Ei siis keltainen, vaan sinapinruskea. Se oli aikoinaan värjätty peittävällä puunsuojalla.

Sinapinruskea ei meidän silmään ollut nätti, ja maalautimme sen peittävällä puunsuojalla valkeaksi - ei tietenkään lumen ja lakanan valkoiseksi, vaan sellaiseksi murretuksi hyvin vaaleaksi, niin kuin nyt "valkeat" talot ovat. Kyllä se kolme maalauskertaa vaati, mutta nätti tuli. Olen edelleen sitä mieltä, että valkea punakattoinen talo on kaikkeista kaunein.

Kukaan, siis kukaan, edes asiantuntija, ei erota että talo on maalattu peittävällä puunsuojalla eikä maalilla.

Mikä itu tuossa määräyksessä on? Kertokaa!

Tampereen määräyksissä en huomannut mainintaa lisäsiivistä enkä ikkunoista. Kielletäänkö lisäsiivet ja ikkunamallien muutokset itsestäänselvästi, kun määräyksen henki on, ettei julkisivua saa muuttaa?

Meillä ei ole lisäsiipeä eikä ikkunoita muutettu, joten tätä en kysy oma lehmä ojassa. Eikähän Tampereen määräykset tietty meitä koskekaan.

[Siporex]

Hesarin juttu 26.10.2006

Tampere antoi täsmäohjeet rintamamiestalojen korjauksiin
Julkaistu: 21:35

Päivitetty: 22:28

Irja Hyvärinen

helsingin sanomat

kuvat: REIJO HIETANEN


Eini ja Pekka Laaksosen rintamamiestalo Tampereen Ikurissa.


Lempäälän Uudessa-Euroopassa oleva kunnostettu rintamamiestalo.


Toinen Lempäälän Uudessa-Euroopassa oleva kunnostettu rintamamiestalo.


Rintamamiestaloja korjataan joka puolella Suomea nykyaikaan sopiviksi parvekkein, terassein ja uusin ikkunoin.

Oulun muotina ovat isot piharakennukset, ja pakettitalojen seiniä jäljittelevät laudoitukset.

Turussa halutaan avonaisia päätyparvekkeita, peltikattoja ja lasitettuja terasseja. Helsingissä tavoitellaan taloon metrin korotusta, parvekkeita ja lapeikkunoita. Tampereella paneloidaan seiniä.

Kun rakennusjärjestys ei sano pilkulleen, mitä saa tehdä, rakennustarkastus joutuu hyväksymään muotivirtausten tuomat viritykset.


Tampereella siitä tuli loppu. Kaupunkikuva-arkkitehti antoi tiukat ohjeet, mitä rintamamiestaloille sopii tehdä.

"Ainoa kestävä perusta rakennuksen korjaamiselle on sen alkuperäinen ilme", Tampereen kaupunkikuva-arkkitehti Jalo Virkki sanoo.

Ohjetta sovelletaan rintamamiestaloihin sekä 1930–50-luvulla rakennettuihin rintamamiestalon tyyppisiin taloihin.

"On täällä ollut ohje ennenkin, mutta sitä vain ei ole noudatettu", Virkki sanoo.

Rintamamiestaloja on pahoinpidelty ensin 1960-luvulla mineriitillä, sitten karaattilevyllä. Sitten tuli tiili.

Sitten ruvettiin matkimaan pakettitaloja, ja tehtiin taloihin tumma yläosa ja ikkunapuitteet uusittiin tummiksi.

Uusin villitys ovat monen suuntaiset paneelit. Siitä on Virkin mielestä vain epäonnistuneita ratkaisuja.


Ohjeet ovat samanlaiset joka puolella: kattomuotoa, ikkuna-aukkoja ja julkisivun mittoja ei pidä muuttaa.

Kun talon lämpöeristys uusitaan, pintamateriaali olisi pidettävä mieluiten samana. Rapattua ei saisi muuttaa, ja lautaseinään kuuluu koko seinän korkeudelta pystylaudoitus ja rimat rakojen peitoksi. Tosin rappauksen säilyttäminen alkaa olla vaikeaa. Esimerkiksi Turun seudulla on tosi vähän rappareita.


Eini ja Pekka Laaksosen rintamamiestalo Tampereen Ikurissa on ulkoisesti kuin 1950-luvun alussa, kolmikerroksinen ja tamperelaismallinen eli ulkoa rapattu. Ikkunoita on paljon ja huoneita samoin. Tilaa on kolmessa kerroksessa kellarista ullakolle, vaikka yleensä puhutaan vain ”puolitoistakerroksisesta”.

He ostivat talon 1970. Silloin yläkerran huone ja keittiö sopivat mummulle, kellarihuone tyttärelle. Nyt Laaksoset asuvat kaksin, ja makuuhuoneen on voinut siirtää yläkertaan ja työtiloja kellariin. Auto on joutunut pihalle, sillä tallissa on nyt isännän verstas. Laaksosille talon pitäminen ennallaan on kunnia-asia.

”Remonttia pitää tehdä koko ajan”, Pekka Laaksonen sanoo. Se varmistaa, ettei isoihin muutoksiin ole tarvetta.
***
Siirsin jutun tänne, sille kuuluvaan paikkaan.
P.S edellisen viestin foorumilinkki ei kait toimi???

[Hower]

"Ainoa kestävä perusta rakennuksen korjaamiselle on sen alkuperäinen ilme", Tampereen kaupunkikuva-arkkitehti Jalo Virkki sanoo.

Jaa...esim. Turun tuomiokirkko (joka sivumennen sanoen on he..n hienon näköinen) on kaikkea muuta kuin "alkuperäisessä asussaan".

[maalari]

JAA, Asian hienous ja alkuperäisyys kun ei ole sama asia...

Näitä riittää ja itse henkilökohtaisesti en ymmärrä ihmisiä mitkä näin tekee, MIKSI ne ei rakenna vaan uutta taloa???????

tossa taannoin kuulin jonkun kehuneen heelsingin suunnalt kun oli rintamamiestaloa rempannut, kyselyyn mitä olet tehnyt? vastauksena : sokkeliin asti purettiin ja siitä ylös laiteltiin, kysyjä joutui tarkentamaan kuulemaansa, siis käsittiköhän oikein kuulemansa, no pieniä uudistuksia aikaan saanut oli kuitenkin sitä mieltä että asui vanhassa rintamamiestalossa, VOIKO olla I D I O O T I M P A A .

jokainen tavallaan, mutta saa tietty miettiä jokainen itse millä osallistuu tähän "tuhoamis vimmaan" mitä ei sitten enää takaisin saa...

On hyvätkin puolensa = Allekirjoittanut perheen kanssa autolla kun kulkee niin voi sitä käkätystä/ murhaavia katseita... tai sitten saattaa auto pysähtyä ihastelemaan jotain yksityiskohtaa,koska kuitenkin ne vanhat talot ja sisustat on katoava luonnonvara, koska on paaljon näitä rinmamiestalojen haluajia, mitkä kuitenkaan ei ole niitä, tai siis niitten käsissä niitä ei kohta ole en yleistä 5% varmasti on kunniallisia
no annan periksi 10%

[Hower]

Tämmösillä ohjeilla on tapana käytännössä betonoitua määräyksiksi, joista ei poiketa.
Ja lähtökohdaksi otetaan se, että jos ei jotain kielletä niin joku kaikkein idioottimaisin tyyppi tekee jotakin todella idioottimaista. Eli parasta kieltää kaikki muutokset. Siinä on se paha puoli, että hyvinkin ja tyylikkäästi vanhaa kunnioittaen suunniteltu laajennus kielletään kun on musteella paperiin präntätty: "talon mittasuhteet eivät saa muuttua".
Normaali rintamamiestalo on tilojensa puolesta ihan käypänen kaksilapsiselle perheelle, mutta jos porukkaa on enemmän niin pieneksi se käy. Katsokaas piruuttaan vaikka tuota A-MM-V:n taloa (http://a-mm-v.vuodatus.net/) Siinä on alkuperäinen iso rintamamiestalo. Eli perusmallisen (8x8m) voisi aivan hyvin mun mielestä laajentaa tuon kokoiseksi....ihan perinteitä kunnioittaen.

[maalari]

ja myönnettäköön että aina ei voi tehdä perinteitä kunniottaen (=yleensä jotain mikä ei näy...kylppäri...)
ja tiettyjä nykyaikaistamisia (keittiö) on ehkä viisastakin tehdä?

kohtuus kaikessa.

[jmattis]

mansesterissa lähdettiin aika tyypillisesti jäykästä perusasetelmasta, josta todennäköisesti käytäntö aikaa myöten joustaa.

on siellä kielletty pystylomalaudoituskin, vaikka monissa rmt:ssä se on alkuperäinen seinäkate. ja aina kannattaa muistaa, että nämä talot tehtiin alun alkaenkin muunneltaviksi asujan tarpeiden mukaan.
jokaista rmt:tä pitäisi käsitellä myös yksilönä, esim. meillä on alkuperäisinä ikkunoina T-malliset, eikä niitä kaks- tai kolmiosaisia mitkä on nyt t:reella ideaalina. eihän näitä juuri vielä pidetä historiallisina arvorakennuksina, mutta sadan vuoden päästä kyllä.

yksi hyvä puoli ajan kulumisessa on, että hyvään perusrakenteeseen tehdyt huonot muutokset jossain vaiheessa menevät poistolistalle. Vanha Rauma on hyvä esimerkki, perinnerakentamalla on poistettu paljon seiskarin ja kasarin mokia.

[juuso]

Nämä ovat vaan taloja...
Talot on tehty asunnoiksi ja mielestäni niiden alkuperäisyyden vaaliminen on itseisarvona hiukan kapea. Kaupunkimaisessa ympäristössä esim. kokonaisuuden johdonmukaisuus voipi hyvin käydä ohi yksittäisen talon alkuperäisyyden ellei siihen ole jotain erityistä rakennnushistoriallista syytä. (pelkkä "rintamamiestalous" ehkä ei "riitä")?
Tuolla aiemmin esitetyt kuvaesimerkit eivät mielestäni ole niin *hirveän* kummallisia. Eiväthän ne *alkuperäisiä*, ole enkä itse pyrkisi samaan, mutta *paljon* kehnompaakin on nähty.