Saunan seinien eristäminen kylmässä alakerrassa

[Paskisti]

Terve vaan kaikille,

Kahlasin tuossa läpi aiheita, mutta ei löytynyt suoraa aihetta johon laittaa kysymykseni, joten avasin uuden.

Asumme -57 rakennetussa rintamamiestalossa, ja alakerta on alkuperäinen. Salaojia ja ulkopuolen eristeitä ei ole tehty, eikä tehdä näillä näkymin vähään aikaan, koska kellarikerros on takoitus pitää vain tavara/halkovarastona. Sauna pitäisi saattaa kuitenkin takaisin toimintakuntoon, sen kun olen repinyt auki uusiakseni paneloinnin ja tarkastaakseni rakenteen oikeellisuuden.

Sauna on rakennettu alunperin seuraavasti:
-Korkeus noin 2m.
- Yksi seinä on ulkoseinä, ja siinä oli villa sokkelin ja rivinteerauksen välissä ja tämän päällä juoksut ja paneelit. Nämä on purettu pois ja nyt on pelkkä sokkeli. Pituus 2m
- Toinen seinä on tiilestä muurattu väliseinä ja erottaa saunan ja pukuhuoneen. Tässä on juoksut ja paneelit, on tarkoitus korvata uusilla. Pituus 4m.
- Kolmas seinä on muuria ja muurin jatketta. Paljasta betonia tai tiiltä. Pituus 2m. Kiuas tällä seinällä ja pata tulee viereen.
- Neljäs seinä on muuria, muurin jatketta ja loppu betoniseinää. Osa seinästä oli eristetty villalla ja juoksut + paneelit päällä. Nämä on purettu pois. Tässä oli muuten aika erikoinen rakenne: siltä osin jossa oli villat ja paneelit, seinä on "syvemmällä" tai ohuempi kuin muuri. Tuohon syvennökseen mahtuisi sopivasti 5cm villaa ja juoksut + paneelit, aivan kuten siinä olikin. Pituus 4m.

Lattia on uusittu 80-luvulla vaiheessa ja siellä on kapillaarikatko (kai) ja eristykset, mutta anturassa ulkoseinällä ei taida kapillaarikatkoa olla. Tällöin ulkoseinän rivinteeraus saattaisi ilmeisesti kostua osan matkalta ilman jonkinlaisen bitumimaton lisäystä anturan ja ensimmäisin tiilirivin väliin.

Saunassa on siis löylytila ja pesutilat yhtä ja samaa, ja sellaisena aion sen pitääkin. Tilassa on suihku, mutta vain tilapäiseen käyttöön tarkoitettu, jolloin 80l pata tulee hoitamaan varsinaista boilerin virkaa saunottaessa (300l sähköboileri muuhun käyttöön löytyy).

Aion tehdä tuolle ulkoseinälle uuden rivinteerauksen (tavallisesta tiilestä kyljellään) ja siihen juoksut ja paneelit, mutta jäin miettimään rivinteerauksen ja paneelien väliin villaa, koska muuten taitaa tulla melkoisen halkosyöppö sauna. Tilavuus saunalla on 16m3, (nuo betonipinnat tekee siitä 26m3 saunalaskurin mukaan) ja se on normaalisti kylmä tila. Uskaltaako villan laittaa rivinteerausta vasten, vai jätänkö suosiolla pois? Lisäksi mietiskelin noiden sisäseinien eristämistä kanssa villalla paneelien alla, onko sama juttu sielläkin.

Syy miksi pohdin eristämistä edes osittain, on se että Isäni on asunut lapsuutensä tässä talossa ja hän aina muistaa kertoa, että saunassa oli hyvät löylyt mutta vaati paljon puuta ja lämpeni kohtuu hitaasti. Ja tuolloinhan rivinteerauksen ja sokkelin välissä on ollut villat, joten omassa ratkaisussani eristys olisi alkuperäistäkin huonompi.

Toivottavasti jollain olisi hyvä idea eristyksen suhteen, täällä tuntuu olevan asioista hyvin perillä olevaa porukkaa.

Nimin. Eristänkö seiniä, vai ostanko suosiolla isomman kiukaan ja paljon puita.

[Limes]

Jotenkin näkisin ettei se villa rivinteerauksen välissä muuta kautta edistä saunan lämpeämistä kuin että on lämmitystä aloitettaessa jonkin verran lämpimämpi tila.
Etenkin jos on vaan 50 mm eristyksestä kyse. Ensinhän se tiili pitää lämmittää ja se imaissee kuitenkin osansa on eriste tai ei.

Itse just tässä lämmitän pakkasen puolella olevaa pihasaunaa Aika nopeasti tuo on lämmin kun vaan kiuasta ruokkii...nyt -10 kelillä about 1- 1,5 h.

Ehkä isompi kiuas sun saunaan. Toki jos on mahdollisesti huono veto (??) niin kestäähän se lämmitys.

[Zaffodi]

Eka kysymys on tietty se, saatko näppylöitä muovista?

Itse laittaisin sokkelia vasten saneerauslaastilla esim. 100mm finnfoamin ja sen päälle vielä 30mm sauna-satua. Sauna-satua muuallekin seiniin joihin haluat eristystä+kattoon. Sokkeliseinällä pitää naulausrimat sitten kiinnittää pitkillä naulatulpilla eristeiden läpi betoniin.

Tietty puukiukaassa on paljon tehoa ja jos puuta saa halvalla niin ei eristyksiin ihan tolkuttomasti kannata rahaa laittaa!

[Juha_P]

Aion tehdä tuolle ulkoseinälle uuden rivinteerauksen (tavallisesta tiilestä kyljellään)

Miksi näin? Työläs ja vaatii tarkkuutta ettei tule kovin kieroa seinää. Jostain modernimmasta harkkotavarasta syntyy suoraa rivinteerausta käden käänteessä.
Vai onko tiilet jo olemassa/purettu uusiokäyttöön? Jos näin niin sitten ymmärrän.

[Paskisti]

Aion tehdä tuolle ulkoseinälle uuden rivinteerauksen (tavallisesta tiilestä kyljellään)

Miksi näin? Työläs ja vaatii tarkkuutta ettei tule kovin kieroa seinää. Jostain modernimmasta harkkotavarasta syntyy suoraa rivinteerausta käden käänteessä.
Vai onko tiilet jo olemassa/purettu uusiokäyttöön? Jos näin niin sitten ymmärrän.

Joo tiilet on jo olemassa, uusiokäyttöä.

Villaa suunnittelin laittavani kyllä rivinteerauksen ja paneelin väliin, en niin kuin siinä aikaisemmin oli sokkelin ja rivinteerauksen välissä. Täytynee mennä sitten pelkän rivinteerauksen varassa: tiili, koolaus, alumiinipaperi ja puupaneeli ja väliseiniin ja kattoon sama ilman rivinteerausta. Tarviikohan koolaus jotain jippoja vai voiko vetää puumateriaalin kiinni suoraan betoniin, eli imeekö kosteutta itseensä (vaatiiko kylästettyä puuta)?

Ihmeellisiä eristyksiä en viitsisi alkaa tekemään, kun kuitenkaan ei ole niitä salaojia tehty. Miten nuo saunat on alun perin tehty, tässä on tehty 80-luvulla saunan uusinta ja silloin on lisätty villat, joten ei tietoa miten on ihan alun perin ollut.

[Hower]

Kyllä sen rivinteerauksen yläosaan voi mielestäni huoletta villan laittaa.

tiili, koolaus, alumiinipaperi ja puupaneeli

Kait näin: tiili, aluminnipapru tai jopaa Sauna-Satu, rimat(koolaus) ja panelointi

Tarviikohan koolaus jotain jippoja vai voiko vetää puumateriaalin kiinni suoraan betoniin, eli imeekö kosteutta itseensä (vaatiiko kylästettyä puuta)?

-betoniin? ei siinä pitäis mikään puutavara betonissa olla kiinni ja panelien alusrimatkin tulee vasta folion jälkeen. Taikka Sauna-Sadun päälle, jotka propataan rivinteeraukseen kiinni. Kyllästettyä puutavaraa ei kyllä ole syytä käyttää muualla kuin ulkona.
Vai enkö jummartanut ajatustasi...?

[Laurakaisa]

Meillä on aika samanlainen sauna. Alkuperäinen rakenne on ainakin meillä ollut puupaneeli, rivinteeraus, ilmarako ja sokkeli. Purettiin paneelit pois ja ikkunan alta pari varvia tiiliä, jotka olivat irti. Sauna oli täysin kunnossa ja vaurioton joten lyötiin paneelit takaisin (rivinteerauksen väliin on muurattu vuonna 1952 puurimat, jotka pääosin olivat kovia ja joissa uudetkin paneelit ovat kiinni, pari pehmyttä kohtaa vaihdettiin uusiin) ja that's it. Saunassa ei ole vesieristeitä, ei alumiinipaperia eikä tuota ilmarakoa kummempaa eristettä. Tämä ratkaisu harkittiin läpikotaisin kellariremontin vastaavan mestarin, vanhoihin rakennuksiin erikoistuneen rakennusarkkitehdin kanssa ja pääosin se perustui yli 50 vuoden mittaiseen ko. rakenteen testijaksoon, joka osoitti saunan kohdalla toimivuutensa.

Lämmitin saunan tänä iltana. Täällä on jotain 15 astetta pakkasta, saunassa ja pukuhuoneessa on patterit joiden ansiosta lähtölämpötila oli reilut 10 astetta plussan puolella. Sauna lämpesi noin 65 asteen perhesaunalämpötilaan yhdellä pesällisellä sekalaista klapia, pääosin lehtipuuta, noin tunnissa. Kiuas on ihan normimitoitettu saunan noin 6,7 neliöön. Kuutioitakin piisaa, kellari on 220 korkea.

Meillä on saunassa perin tehokas ilmanvaihtosysteemi, korvausilma tulee sokkelissa olevan räppänän kautta ja poisto on hormiin. Jos räppänät unohtaa auki saunaa lämmittäessä, saa puuta polttaa tuntitolkulla enne kuin löylyyn pääsee. Eli tämän empiirisen kokemuksen perusteella sanoisin että eristeet ovat aika marginaalisessa osassa verrattuna siihen miten lämpö karkaa ilmanvaihdon mukana.

[Paskisti]

Kiitos vastauksista. Varmaankin mennään sitten pelkällä rivinteerauksella ja alumiinipaperilla ilman eristeitä. Rivinteeraus tehdään ilmeisesti ylös asti, vai laitetaanko joku uretaani sinne yläosaan joustoa lisäämään vai peräti jätetään ilmarako. Monenlaista ehdotusta on foorumilla ollut, mutta epäselväksi jäänyt mikä on todettu toimivammiksi.

Saisinko vielä varmistusta siihen rimoitukseen (taisi koolaus olla väärä termi tähän), että laitetaanko se betoniin suoraan vai alumiinipaperin päälle ja sitten betoniin ropaten?

Kiukaan valinnasta vielä, olen katsellut kahta vaihtoehtoa:
Harvia 26 Pro http://www.harvia.fi/content/fi/40/148/ ... 20Pro.html
Harvia 20 Pro http://www.harvia.fi/content/fi/40/146/ ... 20Pro.html

Saunassa on talvellakin pussan puolella, mutta mitään peruslämpöä ei ole tarkoitus pitää pattereilla. Alakerta pysyy ilmankin plussan puolella, maan alla kun melkein kokonaan on. Ei ole kuuleman mukaan ikinä putket jäätyneet. Kuutiot on siis 16m3, mutta Harvian laskuri sanoo noiden paljaiden kivipintojen tekevään siitä 26m3 kokoisen lämmitystarpeeltaan. Tuossa laskennassa ei ole edes mukana muut eristämättömät seinät.

[Kiwikasa.]

Betonisokkeli- ilmarako- rivinteeraus ylös asti- alumiinipaperi saumat teipaten- rimat eli koolaus rivinteeraukseen ropaten- paneli...

[Juha_P]

Minä laitoin uretaanin rivinteerauksen ja kattoholvin saumaan. Pähkäilin, että siinä tapahtuu kumminkin lämpöliikettä eri rakenteiden välillä.
Alumiinipaperin kiinnitin saneerauslaastilla rivinteeraukseen ja holviin. Siksi että:
a. rivinteerauksen ja alumiinipaperin väliin ei jäisi epämääräisessä kosteusolosuhteessa oleva ilmatilaa joka voisi ehkä homehduttaa paperin.
b. alumiinipaperi tulee näin napakasti kiinni alustaansa eikä lepata ja kupruile tukkimassa kapeaa tuuletusväliä.
c. sattui olemaan vanhaksi mennyt pussi saneerauslaastia, jota ei viitsinyt enää laatoitushommiin käyttää

[Zaffodi]

Tuo mitä Laurakaisa sanoi ilmanvaihdosta on ihan totta, meillä esim. mökkisaunan n. 20m3 ilmatilalla lämpenee kovillakin pakkasilla noin tunnissa kunhan poistoilmaräppänät ovat sen aikaa kiinni. Tosin sitä kannattaa lämmittää kauemmin jotta alempaakin paikat lämpenee vähän enemmän ja mukavampaa saunoa.

Mulla on nyt kotona Sauna-Sadulla eristetty sähkösauna jossa on Harvian Kivi-kiuas. Toki se on asuinkerroksessa hirsien keskellä eikä kellarissa. Ihan positiivinen kokemus, lämpenee nopeasti ja antaa hyvät löylyt. Ilmanvaihto on tulo kiukaan päälle ja pois lauteiden alta koneellisesti. Totta kai vastaavan tuloksen olisi saanut villalla ja alupaperilla mutta täytyy kyllä sanoa että Sauna-Satulla tekeminen on todella helppoa. Harkitse ihan oikeasti vaikka vain sitä rivinteerausta vasten.

Kannattaa myös miettiä tulevaisuutta, jos on suunnitelmissa että alakertaa tehdään myöhemmin lämpimäksi kannattaa tietty seinät tehdä nyt sen mukaisesti.

[Marko83]

Itse laittaisin sokkelia vasten saneerauslaastilla esim. 100mm finnfoamin ja sen päälle vielä 30mm sauna-satua.

Entäs maaperästä sokkeliin johtuva kosteus? Lopputulos tuossa ratkaisussa on että kosteus kiipii kapillaarisesti sokkelia PALJON ylemmäs kuin normaalisti sisäänpäin kuivuvassa kellarin seinässä.

Jos uretaani olisi toimiva ratkaisu kellarin sisäseinässä, miksi kukaan vaivautuisi puhumaankaan työläästä ulkopuolisesta eristämisestä

[Matti Alander]

Aika hyviä huomioita keskustelussa, ilmanvaihdon osuus energian kulutuksesta on uusissakin taloissa yli 30 prosentin luokkaa ja seinien alle 20 prosenttia.
Uusimmissa tutkimuksissa on huomattu, että maaperää vasten olevien rakenteiden, kuten lattian energian kulutus on yllättävän suuri, mutta suuriempi ongelma saattaa olla maaperän lämpiämisen aiheuttama kosteusriski.
Aloittajankin mittauksissa kellarinseinän alaosan lämpötila oli korkein ja syvissä kellareissa eristämättömänä maaperänkin lämpötilat voivat olla yllättävänkin korkeita.
Ulkopuolisella eristämisellä pyritään vaikuttamaan perustuksen ja maaperän väliseen lämpötilaeroon, jolloin vesihöyryn osapaine ero olisi ulospäin ja kosteus pysyisi maaperässä.
Eristeen asentaminen ulkopuolelle mahdollisimman paksuna kerroksena on aina eduksi, vaikka tietysti työläämpää. Kun on kyseessä kymmeniä vuosia vanha talo tahtoo siellä ulkopuolellakin olla remonttia ja päivittämistä nykyaikaiseksi, joten järkevintä kuitenkin on aina aloittaa ulkopuolelta.
Hyvät salaojitukset, rännivesijärjestelmät ja maakallistukset säästävät myös perustusta ja takaavat tervaleppä paneeleillekin lisää elinvuosia.
Lämmitysenergiankin kustannuksissa tulee säästöä ja sisäpuolen lattia neliöitä säästyy muutamia.
Sisäpuolisessa eristämisessä rivinteeraaminen tiilellä ja pienellä ilmaraolla on todettu toimivaksi ratkaisuksi, mutta kustannuksia sillekkin alkaa kertymään melkoisesti.

[Zaffodi]

Itse laittaisin sokkelia vasten saneerauslaastilla esim. 100mm finnfoamin ja sen päälle vielä 30mm sauna-satua.

Entäs maaperästä sokkeliin johtuva kosteus? Lopputulos tuossa ratkaisussa on että kosteus kiipii kapillaarisesti sokkelia PALJON ylemmäs kuin normaalisti sisäänpäin kuivuvassa kellarin seinässä.

Jos uretaani olisi toimiva ratkaisu kellarin sisäseinässä, miksi kukaan vaivautuisi puhumaankaan työläästä ulkopuolisesta eristämisestä

Kosteutta vastaan taistellaan ensisijaisesti ulkona kuten Mattikin mainitsi. Jos seinät kastuvat oikein kunnolla ei siinä rivinteerauskaan mitenkään asioita korjaa. Jos kosteusasiat ovat maltilliset tai hoidossa toimii sisäpuolinen eristekin. Ulkopuolelle ei myöskään saa sellaista määrää eristystä että se riittäisi saunan löylyhuoneelle.

[Hower]

Entäs maaperästä sokkeliin johtuva kosteus? Lopputulos tuossa ratkaisussa on että kosteus kiipii kapillaarisesti sokkelia PALJON ylemmäs kuin normaalisti sisäänpäin kuivuvassa kellarin seinässä.
Jos uretaani olisi toimiva ratkaisu kellarin sisäseinässä, miksi kukaan vaivautuisi puhumaankaan työläästä ulkopuolisesta eristämisestä

Itse saunasatua löylyhuoneen seiniin asentaneena mietin aikoinaan asiaa kokonaisuuden kannalta. Sauna sijoittuu vasten patolevytettyä ulkoseinää, jonka kokonaispituus on vajaa 8 metriä. Ulkoseinän kokonaispinta-ala vaikkapa sisäpuolelta laskien on siis about 16m2. Saunan pituus on pari metriä eli sisäpuolisesti eristettyä ulkoseinän pintaa on 4m2. Tästäkin alasta puolet on maanpäällisen seinäosan folioimista; siinä osassahan betoniseinän kapillaarinen kosteus pääsee haihtumaan suoraan ulos. Sitä mahdollista maanalaista riskipintaa jää siis vaivaiset 2m2. Pähkäilin, etä tuon alueen kapillaariset kosteudet siirtyvät joko muuhun eristämättömään seinän osaan kuivuen sisäänpäin taikka kosteudet haihtuvat maanpäällisestä osasta ulos. Varmuuden vuoksi saunan ulkoseinän alosassa on vajaan 10cm:n eristämätön kaistale, josta rivinteerauksen mahdollinen kosteus pääsee haihtumaan sisäänpäin.
Kyllä mä itse tuota Sauna-Satua suosittelen koko löylyhuoneen vuoraamiseen (seinät, katto). Kätevää ja helppoa, pitää löylykosteudet pois rakenteista. Mutta on tässä asiassa muitakin perusteltuja näkökulmia kuten vaikkapa Laurakaisalla.