Moi!
Tässä nyt n. 5kk:den ajan vuoden -48 rintamamiestaloa remontoineena olisi aika siirtyä kellarin kimppuun. Rakentamisesta ei ole itsellä juuri kokemusta, mutta työkalut kuitenkin kädessä pysyy ja nokkamiehenä kirvesmies, tosin hänelläkin kellarirempasta kokemusta tasan nolla.
Elikkäs asiaan: Asunto (1.5 krs ,pohjakerroksessa sauna, suihku, takkahuone, pannuhuone ja varastotiloja) sijaitsee hieman muita naapureita korkeammalla kohdalla vanhassa joenuomassa, jonka maaperä luultavammin tiivistä savea, varmuutta ei kuitenkaan ole. Salaojia, eikä ulkopuolisia eristeitä ole (ellei styroksia ulkopuolella lasketa). Mitä luultavammin en ole niitä tekemässäkään, kun sisällä ei kosteutta esiinny normaalia enempää. Mutta itse tenkkapoo on kuitenkin kellarin teko. Huonekorkeus tällä hetkellä n. 180cm ja tarkoitus olisi lisätä korkeutta 210-220cm. Piikkauskone alkaa jauhamaan tuossa muutaman viikon kuluttua kun olemme saanet purettua ylimääräiset esteet tieltä.
Itse olen lattia-asiaa pohtinut näin foorumia lukiessa ja muutamilta tuttavilta kysellessä, että lattian kanssa kaivan tiettyyn syvyyteen ---> hiekan ja soran vaihto/lisäys ---> (kangas?) ---> finnfoam ---> raudoitus, johon vesikiertoinen lattialämmistys ---> 8-10cm valu ---> vesieriste ja laatoitus (ja tämä saunaan&suihkuun) muualle kellariin samanmoinen, mutta ilman vedeneristystä.
Seinien kanssa, rivinteeraus lecaharkoilla 5cm ilmaraolla sokkeliin (pietty), mutta onko mitään mahdollisuutta lisäeristää tämänmoista kellaria sisältä päin? Voiko esim. rivinteerauksen päälle laittaa uretaanilevyä eristeeksi?
Siinäpä ne tällä kertaa. Kovasti olisin kiitollinen, jos joku hieman kokeneempi osaisi kertoa missä mennään vikaan, ja mitä tehdä toisin. Ja mielestäni olen kovasti yrittänyt etsiä kyseistä tietoa valmiista topiceista, mutta en ole juuri tämänlaiseen ongelmaan törmännyt! :)
PS. kiitos mahtavasta foorumista!
Kellarin kimppuun.
Re: Kellarin kimppuun.
Täältä ei apuja ole tulossa, mutta mielenkiinnolla odottelen neuvoja,,mulla täysin sama tilanne. Paitsi ehkä löytyy kalliota liian läheltä.
Oletko sä purkanut rivinteeraukset pois ? Vai eikö siis ollutkaan? Ei eristyksiä mullakaan ulkona eikä sisällä, mutta ei kosteuttakaan
ehkä normia enempää. Ja korkeudesta tökkii,,alimmat vesiputket 170 cm ja itse 197 cm. Rmt 1947.
Oletko sä purkanut rivinteeraukset pois ? Vai eikö siis ollutkaan? Ei eristyksiä mullakaan ulkona eikä sisällä, mutta ei kosteuttakaan
ehkä normia enempää. Ja korkeudesta tökkii,,alimmat vesiputket 170 cm ja itse 197 cm. Rmt 1947.
Re: Kellarin kimppuun.
Elikkäs rivinteerauksia ei ollut lainkaan. Rakenne on/oli sokkeli, villa, styroksi, paperi, olkibetonilevy (toja?) ja lastulevy 
Re: Kellarin kimppuun.
Melkoinen koktaili sulla ollut seinässä 
Rivinteerauksen päälle eristäminen pitäisi tiiviilläkin eristeellä olla suht turvallista, mutta kannattaa varmistua rivinteerausta tehdessä, että kosteus ei pääse nousemaan rivinteerauskeen. Toki perusmuurin ja rivinteerauksen väliinkin voi eristeen laittaa, mutta täytyy jättää alaosasta vajaaksi kosteuden nousun vuoksi. Kivivillaa tuonne väliin on pidetty riskittömämpänä. Itse laitoin rivinteerauksen ja perusmuurin väliin sokkelin yläosaan 50mm uretaanin. Ulkopuolelle tulossa vielä 50-100mm lämpörappaus styroksilla.
Tev TOmmi
Rivinteerauksen päälle eristäminen pitäisi tiiviilläkin eristeellä olla suht turvallista, mutta kannattaa varmistua rivinteerausta tehdessä, että kosteus ei pääse nousemaan rivinteerauskeen. Toki perusmuurin ja rivinteerauksen väliinkin voi eristeen laittaa, mutta täytyy jättää alaosasta vajaaksi kosteuden nousun vuoksi. Kivivillaa tuonne väliin on pidetty riskittömämpänä. Itse laitoin rivinteerauksen ja perusmuurin väliin sokkelin yläosaan 50mm uretaanin. Ulkopuolelle tulossa vielä 50-100mm lämpörappaus styroksilla.
Tev TOmmi
Re: Kellarin kimppuun.
Tämä vähän herättää ajatuksia: Jos (ja kun) betonilaatta jostain syystä kastuu niin se ei pääse kuivumaan kumpaankaan suuntaan. Ei ylös (vesieristys) eikä alas (finfoam).Rikesakko kirjoitti: finnfoam ---> raudoitus, johon vesikiertoinen lattialämmistys ---> 8-10cm valu ---> vesieriste ja laatoitus (ja tämä saunaan&suihkuun)
Vesierirteen höyrynläpäisystä on paljon väännetty mutta suhtaudun siihen vähän skeptisesti tapauksessa, jossa rakenne vesieristeen väärällä puolella on päässyt kastumaan.
Esim putkirikko, kunnon kevättulva tai rankkasade yms.
Eipä sillä, näinhän näitä on paljon tehty. Kunhan pohdiskelen...
Re: Kellarin kimppuun.
Heitetäänpä tähän pieni lisäkysymys, koska kellarin lattian pinta askarruttaa myös täällä.
Eli kysymys kuuluu: Jos tuo vesitiiviin lattiapinnan ja eristeen välissä oleva betoni kastuu ja ei pääse koskaan kuivamaan niin miten se vaikuttaa käytännössä elämään?
Meillä on tilanne, että 10cm betonin alla on 200mm eps:ää. Olen pinnoitusta betonille miettinyt ja samalla pohtinut tuota ylöspäin kuivumisen mahdollisuutta. toisaalta pinnasta saisi kestävän epoksipinnoitteella joka ei hengitä tippaakaan. Laatan pitäisi pysyä kuivana, koska eps:n alla on 20-25cm sepeliä josta hienoaines seulottu pois. Kauhuskenaariossa on ainoastaan se, että pumppukaivo pettää ja en sitä huomaa ja sitten vedet nouseen sepelissä ja kastelee lopuksi laatan.
Vielä kertauksena. Miten se vaikuttaa elämääni käytännössä jos vesitiiviin pinnan alla oleva betonilaatta kastuu ja jää ikuisesti märäksi? Ymmärtääkseni tehokkaimmat pinnoitukset pysyvät märässä laatassa.
Eli kysymys kuuluu: Jos tuo vesitiiviin lattiapinnan ja eristeen välissä oleva betoni kastuu ja ei pääse koskaan kuivamaan niin miten se vaikuttaa käytännössä elämään?
Meillä on tilanne, että 10cm betonin alla on 200mm eps:ää. Olen pinnoitusta betonille miettinyt ja samalla pohtinut tuota ylöspäin kuivumisen mahdollisuutta. toisaalta pinnasta saisi kestävän epoksipinnoitteella joka ei hengitä tippaakaan. Laatan pitäisi pysyä kuivana, koska eps:n alla on 20-25cm sepeliä josta hienoaines seulottu pois. Kauhuskenaariossa on ainoastaan se, että pumppukaivo pettää ja en sitä huomaa ja sitten vedet nouseen sepelissä ja kastelee lopuksi laatan.
Vielä kertauksena. Miten se vaikuttaa elämääni käytännössä jos vesitiiviin pinnan alla oleva betonilaatta kastuu ja jää ikuisesti märäksi? Ymmärtääkseni tehokkaimmat pinnoitukset pysyvät märässä laatassa.
Re: Kellarin kimppuun.
Mulla oli (ja vieläkin käynnissä) täällä syvennysprojekti, mutta ihan toisesta ääripäästä eli kaikki on päässyt kastumaan ja vettä oli tullut joka puolelta jopa kynnyksen yli kellariin... tämä on "2,5 krs" rmt, kellarikin sentäs 50 neliön nurkilla.
Varmistaisin ensiksi kuitenkin tuon tilanteen että vettä ei koskaan, ei missään olosuhteissa ole tullut vaikka ulkopuolisia salaojia ei ole eikä mitään kosteuden merkkejä näy (onko mitattu?) . Koin itse selkeästi turvallisimmaksi laittaa eristeeksi finnfoamin sijaan 10-20 (pääosin 20)cm fuktisolia ja salaojitin lattian alta vedet huolella ulos kaivoon, mikä mahdollistaa laatan kuivumisen alaspäin vaikka kastumista jostain syystä tapahtuisi. Vedin salaojat "kynnyksen ali" ulos joten sokkona sokkelin alle ei tarvinnut mennä. (tääkin voi olla jossain olosuhteissa huono jos savi kuivuu "liikaa" niin se alkaa elämään) Finnfoamilla eristin laatan sokkelista sekä kellarin ulkopuolelle tulleet valut alta ja sivuilta.
Laatan päälle aion laittaa sitten vesieristeen ja kaakelit, vaikka tähän ei kosteaa tilaa enää tulekaan. Tilassa oli sauna sekä pukuhuone, mutta kosteuspolitiikka oli niin päin seiniä että heitin kaiken puurakenteen hitolle välipohjaan asti ja päätin että sinne ei tule kuin kiveä.
Ainakin kannattaa kysyä joltain LVI-mieheltä tai joltakulta jolla on kokemusta noista kosteus/vesihommista mitä hän on mieltä siitä sun konstruktiosta... täällä oli nimenomaan kirvesmiehet tehneet hommia ja monet kosteushommat on siksi olleet ihan päin prinkkalaa.
Varmistaisin ensiksi kuitenkin tuon tilanteen että vettä ei koskaan, ei missään olosuhteissa ole tullut vaikka ulkopuolisia salaojia ei ole eikä mitään kosteuden merkkejä näy (onko mitattu?) . Koin itse selkeästi turvallisimmaksi laittaa eristeeksi finnfoamin sijaan 10-20 (pääosin 20)cm fuktisolia ja salaojitin lattian alta vedet huolella ulos kaivoon, mikä mahdollistaa laatan kuivumisen alaspäin vaikka kastumista jostain syystä tapahtuisi. Vedin salaojat "kynnyksen ali" ulos joten sokkona sokkelin alle ei tarvinnut mennä. (tääkin voi olla jossain olosuhteissa huono jos savi kuivuu "liikaa" niin se alkaa elämään) Finnfoamilla eristin laatan sokkelista sekä kellarin ulkopuolelle tulleet valut alta ja sivuilta.
Laatan päälle aion laittaa sitten vesieristeen ja kaakelit, vaikka tähän ei kosteaa tilaa enää tulekaan. Tilassa oli sauna sekä pukuhuone, mutta kosteuspolitiikka oli niin päin seiniä että heitin kaiken puurakenteen hitolle välipohjaan asti ja päätin että sinne ei tule kuin kiveä.
Ainakin kannattaa kysyä joltain LVI-mieheltä tai joltakulta jolla on kokemusta noista kosteus/vesihommista mitä hän on mieltä siitä sun konstruktiosta... täällä oli nimenomaan kirvesmiehet tehneet hommia ja monet kosteushommat on siksi olleet ihan päin prinkkalaa.
"The harder you try, the dumber you look."
Re: Kellarin kimppuun.
Mulla oli (ja vieläkin käynnissä) täällä syvennysprojekti, mutta ihan toisesta ääripäästä eli kaikki on päässyt kastumaan ja vettä oli tullut joka puolelta jopa kynnyksen yli kellariin... tämä on "2,5 krs" rmt, kellarikin sentäs 50 neliön nurkilla.
Varmistaisin ensiksi kuitenkin tuon tilanteen että vettä ei koskaan, ei missään olosuhteissa ole tullut vaikka ulkopuolisia salaojia ei ole eikä mitään kosteuden merkkejä näy (onko mitattu?) . Koin itse selkeästi turvallisimmaksi laittaa eristeeksi finnfoamin sijaan 10-20 (pääosin 20)cm fuktisolia ja salaojitin lattian alta vedet huolella ulos kaivoon, mikä mahdollistaa laatan kuivumisen alaspäin vaikka kastumista jostain syystä tapahtuisi. Vedin salaojat "kynnyksen ali" ulos joten sokkona sokkelin alle ei tarvinnut mennä. (tääkin voi olla jossain olosuhteissa huono jos savi kuivuu "liikaa" niin se alkaa elämään) Finnfoamilla eristin laatan sokkelista sekä kellarin ulkopuolelle tulleet valut alta ja sivuilta.
Laatan päälle aion laittaa sitten vesieristeen ja kaakelit, vaikka tähän ei kosteaa tilaa enää tulekaan. Tilassa oli sauna sekä pukuhuone, mutta kosteuspolitiikka oli niin päin seiniä että heitin kaiken puurakenteen hitolle välipohjaan asti ja päätin että sinne ei tule kuin kiveä.
Ainakin kannattaa kysyä joltain LVI-mieheltä tai joltakulta jolla on kokemusta noista kosteus/vesihommista mitä hän on mieltä siitä sun konstruktiosta... täällä oli nimenomaan kirvesmiehet tehneet hommia ja monet kosteushommat on siksi olleet ihan päin prinkkalaa.
Varmistaisin ensiksi kuitenkin tuon tilanteen että vettä ei koskaan, ei missään olosuhteissa ole tullut vaikka ulkopuolisia salaojia ei ole eikä mitään kosteuden merkkejä näy (onko mitattu?) . Koin itse selkeästi turvallisimmaksi laittaa eristeeksi finnfoamin sijaan 10-20 (pääosin 20)cm fuktisolia ja salaojitin lattian alta vedet huolella ulos kaivoon, mikä mahdollistaa laatan kuivumisen alaspäin vaikka kastumista jostain syystä tapahtuisi. Vedin salaojat "kynnyksen ali" ulos joten sokkona sokkelin alle ei tarvinnut mennä. (tääkin voi olla jossain olosuhteissa huono jos savi kuivuu "liikaa" niin se alkaa elämään) Finnfoamilla eristin laatan sokkelista sekä kellarin ulkopuolelle tulleet valut alta ja sivuilta.
Laatan päälle aion laittaa sitten vesieristeen ja kaakelit, vaikka tähän ei kosteaa tilaa enää tulekaan. Tilassa oli sauna sekä pukuhuone, mutta kosteuspolitiikka oli niin päin seiniä että heitin kaiken puurakenteen hitolle välipohjaan asti ja päätin että sinne ei tule kuin kiveä.
Ainakin kannattaa kysyä joltain LVI-mieheltä tai joltakulta jolla on kokemusta noista kosteus/vesihommista mitä hän on mieltä siitä sun konstruktiosta... täällä oli nimenomaan kirvesmiehet tehneet hommia ja monet kosteushommat on siksi olleet ihan päin prinkkalaa.
"The harder you try, the dumber you look."
Re: Kellarin kimppuun.
Itseopiskelun seurauksena elän käsityksessä, että näin luodaan esim sädesienelle kasvuolosuhteet betonin ja pinnoitteen rajapintaan.villelap kirjoitti:Eli kysymys kuuluu: Jos tuo vesitiiviin lattiapinnan ja eristeen välissä oleva betoni kastuu ja ei pääse koskaan kuivamaan niin miten se vaikuttaa käytännössä elämään?
Joku ihan oikeasti opiskellut korjatkoon jos olen vääässä.
Re: Kellarin kimppuun.
Miten se siinä välissä mahtuu kasvamaan kun pinnoite on betoniin maalattu?
Re: Kellarin kimppuun.
Se on niin pieni, että se mahtuu. 
No, oikeasti, en tiedä.
Mutta sisäilmayhdistys sanoo näin: "Lattiapinnoitteiden ja sen alustan kosteuden on oltava kaikissa tilanteissa niin pieni, että niihin ei muodostu haitallista home- tai sädesienikasvustoa."
No, oikeasti, en tiedä.
Mutta sisäilmayhdistys sanoo näin: "Lattiapinnoitteiden ja sen alustan kosteuden on oltava kaikissa tilanteissa niin pieni, että niihin ei muodostu haitallista home- tai sädesienikasvustoa."
Re: Kellarin kimppuun.
Kyllä se on selvää, että kuiva sen olis hyvä olla. Siitä ei ole epäilystäkään, mutta kuitenkin kiinnostaa tuo kuvio ja mitä siitä aiheutuu. Se epoksipinnoite olis niin kätevä kellarin lattiassa.
Taitaa vaan olla sellainen kysymys ettei taida tohon vastausta mistään saada.
Taitaa vaan olla sellainen kysymys ettei taida tohon vastausta mistään saada.
-
Laurakaisa
- Jäsen
- Viestit: 1241
- Liittynyt: Ma Huhti 05, 2010 21:28
- Paikkakunta: Mikkeli
- Kotisivu: http://laurakaisatalo.blogspot.com
Re: Kellarin kimppuun.
Onko se epoksi sellaista ihmeainetta, että se pysyy takuuvarmasti kiinni myös märässä laatassa? Sehän noissa kai se yleisin fiba on, että pinnoite korkkaa irti jos laatta on märkä, ja sitten siellä onkin yks kaks tilaa laatan ja pinnoitteen välissä kaikenlaiselle pienelle ja vähän isommallekin kasvajalle. Mutta jos se epoksipinnoite kestää kiinni niin ei se voi olla tuostakaan kiinni.
"Saavat tehdä tämän päivän talot juuri niin kuin haluavat, mutta minun talo on tehty kuusikymmentä vuotta sitten ja semmonen aika näkyy talossa ja ihmisessä. Kiitos mutta ei kiitos." - Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: Kellarin kimppuun.
Tuttuja asioita tällä palstalla, mutta kertaus on opintojen äiti.
Kellarin maanalaisen seinän ja lattian välillä ei ole toimivuudessa eroja, ainoastaan toinen on pystysuorassa ja toinen vaakasuorassa.
Lattian alapuolinen maaperä jäähtyy huonosti ja kellarin seinän vierus jäähtyy n. metrin alaspäin. Molemmissa vaarana on maaperään termisesti sitoutuva liika lämpö, joka nostaa vesihöyryn painetta.
Siksi lämmöneristystä on hyvä käyttää paksulti ja turvallisinta se on pääsääntöisesti sijoittaa ulommaiseksi.
Uusia rakenteita toteutettaessa on hyvä suunnitella samalla miten ne pystyvät kuivumaan, jos jostain syystä kastuvat.
Vanha hyvin toiminut ohje on rakentaa tiivis sisältä ulospäin harveneva ja pelittää aina. Muovikalvoja betonilaatan alla ei enää ole suositeltu vuosiin, koska ne juuri haittaisivat rakenteelle tarpeellista kuivumista.
Lattian alla hyvä eristyspaksuus, joka kestää myös lattialämmityksen on Solupolystyreeniä 200 mm. Hyvä ja halpa rakenne joka myös on hengittävä, vesihöyryä läpäisevä on: 100 mm lattia eps 60 -100 kpa päällimmäiseksi ja alimmaiseksi 100 mm salaojittavaa eristettä 60 - 100 kpa. Samalla saadaan erittäin hyvä kapillaarikatko ja hengittävä rakenne, eikä maaperä pääse lämpiämään liikaa.
Usein matalahkoa huonekorkeutta saadaan helposti kasvatettua. Laatan kuormitus sitten vaikuttaa eristeen kovuuteen, jos betonilaattaan tulee rivinteeraus kuormitus käytetään 100 kpa tuotetta, pitkäaikaisen kuormituksen aiheuttaman liiallisen kokoonpuristumisen välttämiseksi.
Kuten aloittaessa jo totesin ei eroa suuremmin ole seinän ja lattian välillä, joten samat ohjeet toimivat erinomaisesti myös kellarin seinissä.
Kellarin seinässä maaperän lämpiäminen ei ole aivan niin suuri ongelma, kuin lattiarakenteessa, jolloin se kosteusteknisesti toimii ohuemmallakin 100 mm kerroksella lämmöneristettä, mutta ei paksumpi kerros sillekkään haitaksi ole.
Mitä paksumpi on kellarin seinän lämmöneristys ja mitä pienempi vesihöyryn vastus siinä on sitä tehokkaammin se kuivuu.
Rivinteeraus on todettu hyväksi kombromissiksi ja sen kanssa voidaan käyttää ohuita sisäpuolisia lämmöneristeitä, mutta ulkopuolen salaojitus ja vedeneristys tulee kuitenkin olla kunnossa, jotta rakenne olisi luotettava.
Pääsääntöisesti tällaisissa peruskorjattavissa rakennuksissa kuitenkin ulkopuolelta joudutaan kaivutöihin, joten miksi emme laittaisi samalla lämmöneristystä ulkopuolelle on hyvä kysymys.
Kellarin maanalaisen seinän ja lattian välillä ei ole toimivuudessa eroja, ainoastaan toinen on pystysuorassa ja toinen vaakasuorassa.
Lattian alapuolinen maaperä jäähtyy huonosti ja kellarin seinän vierus jäähtyy n. metrin alaspäin. Molemmissa vaarana on maaperään termisesti sitoutuva liika lämpö, joka nostaa vesihöyryn painetta.
Siksi lämmöneristystä on hyvä käyttää paksulti ja turvallisinta se on pääsääntöisesti sijoittaa ulommaiseksi.
Uusia rakenteita toteutettaessa on hyvä suunnitella samalla miten ne pystyvät kuivumaan, jos jostain syystä kastuvat.
Vanha hyvin toiminut ohje on rakentaa tiivis sisältä ulospäin harveneva ja pelittää aina. Muovikalvoja betonilaatan alla ei enää ole suositeltu vuosiin, koska ne juuri haittaisivat rakenteelle tarpeellista kuivumista.
Lattian alla hyvä eristyspaksuus, joka kestää myös lattialämmityksen on Solupolystyreeniä 200 mm. Hyvä ja halpa rakenne joka myös on hengittävä, vesihöyryä läpäisevä on: 100 mm lattia eps 60 -100 kpa päällimmäiseksi ja alimmaiseksi 100 mm salaojittavaa eristettä 60 - 100 kpa. Samalla saadaan erittäin hyvä kapillaarikatko ja hengittävä rakenne, eikä maaperä pääse lämpiämään liikaa.
Usein matalahkoa huonekorkeutta saadaan helposti kasvatettua. Laatan kuormitus sitten vaikuttaa eristeen kovuuteen, jos betonilaattaan tulee rivinteeraus kuormitus käytetään 100 kpa tuotetta, pitkäaikaisen kuormituksen aiheuttaman liiallisen kokoonpuristumisen välttämiseksi.
Kuten aloittaessa jo totesin ei eroa suuremmin ole seinän ja lattian välillä, joten samat ohjeet toimivat erinomaisesti myös kellarin seinissä.
Kellarin seinässä maaperän lämpiäminen ei ole aivan niin suuri ongelma, kuin lattiarakenteessa, jolloin se kosteusteknisesti toimii ohuemmallakin 100 mm kerroksella lämmöneristettä, mutta ei paksumpi kerros sillekkään haitaksi ole.
Mitä paksumpi on kellarin seinän lämmöneristys ja mitä pienempi vesihöyryn vastus siinä on sitä tehokkaammin se kuivuu.
Rivinteeraus on todettu hyväksi kombromissiksi ja sen kanssa voidaan käyttää ohuita sisäpuolisia lämmöneristeitä, mutta ulkopuolen salaojitus ja vedeneristys tulee kuitenkin olla kunnossa, jotta rakenne olisi luotettava.
Pääsääntöisesti tällaisissa peruskorjattavissa rakennuksissa kuitenkin ulkopuolelta joudutaan kaivutöihin, joten miksi emme laittaisi samalla lämmöneristystä ulkopuolelle on hyvä kysymys.
Re: Kellarin kimppuun.
Käsittääkseni hyvät epoksipinnoitteet pysyvät myös märässä laatassa.