Kellarin kimppuun.

[Matti Alander]

Nykyään löytyy materiaaleja, joka tarttuu kiinni kuin tauti, niin kuivaan kuin märkäänkin.
Kuitenkin periatteena tulisi aina olla kuiva ja kuivumaan pystyvä rakenne. Kosteusteknisiä ongelmia ratkottaessa hyvä periaate on toteuttaa kosteudelle helpoin tie pois rakennuksesta, tiivistämällä ongelma tahtoo vain vaihtaa paikkaansa.
Kosteustekniset ongelmat ovat myös pääsääntöisesti monen tekijän aiheuttamia, harvemmin löytyy yhtä selvää syytä, joka tekee niiden ratkaisemisesta haasteellisia ammattilaisillekkin.
Lattian pinnoittaminen Epoxilla ei sinänsä ole rakennusfysiikan vastaista, tiiveimmän pinnan tuleekin olla sisimmäisenä lämpimällä puolella. Pinnoitusohjeissa kuitenkin lähdetään siitä, että alustan täytyy olla kuiva ja puhdas, jolloin kiinni pysyminen on varmempaa.
Liian kosteaa betonilaattaa saat kuivattua ilmanvaihtoa tehostamalla ja lämpöä lisäämällä, mutta nopein tapa on hankkia ilmankuivaaja. Kuivaamalla sisäilmaa saadaan vesihöyryn paine-eroja huonetilan ja lattian välillä suurennettua, jolloin kuivuminen nopeutuu. Ilmankuivaajan vuokraaminen ei ole kovinkaan kallista.
Kun Epoxi on levitetty ei sisäänpäin kuivumista käytännössä ole ja mikäli laattaan jostain syystä pääsee kosteutta, siirtyy se kapillaarisesti helposti väliseinien ja ulkoseinien ongelmaksi. Jos nämä taas ovat verhoiltuja voi ongelman havaitseminen olla vaikeahkoa.
Verhoiluissa kellarinseinissä myös mahdolliset ulkopuoliset kosteusongelmat, kuten syöksytorvien aiheuttama nurkkien kastuminen on monasti yllättänyt kellarillisessa talossa asuvan, kuin myös matalemmissakin perustusratkaisuissa.
Pitkän päälle aina hyvin suunniteltu, huolellisesti tehty korjaus on paras mahdollinen, joka takaa myös paremmat yöunet.

[villelap]

Kysyn sinulta Matti kun olet asioihin perehtynyt, että miten pinnoittaist kyseisen tilan lattian? Vaatimuksena on, että lattia ei pölyä ja kestää kävelyä. Varasto ja askartelu tila kyseessä. Tilan koko on noin 5,5m*6,5m. Ei väliseiniä. Lattialaatta 10cm betonia, ei lattialämmitystä. Betonilaatan alla 20cm normaalia lattia EPS:ää jonka alla 20-25cm sepeliä josta hienoaines seulottu pois, mutta ei pesty. Sepelin alla suodatinkangas ja suodatinkankaan alla tönkkösavi. Seinät leca harkkoa ja ulkopuolella on Oikaisulaasti, patolevy ja styrofoam. Sisäpuolelta seinässä oikaisulaasti, märkätilatasoite (vetonit MT) ja pintaan tulee sementtimaali. Kellari sijaitsee savialtaassa josta salaojavedet pumpataan hulevesiverkostoon. Salaojiin kertyy muutakin kuin pohjavettä ainakin toistaiseksi, koska maan muotoilua ei ole tehty ja ei varmaan pystytä niin koskaan tekemäänkään ettei yhtään valumavesiä tulisi. Jos siis pumppu pettää niin vesi nousee salaojituskerroksessa. Niin ja salaojat ovat anturan alapuolella.

Kyseessä on siis 30 luvulla rakennetun talon laajennusosan alla oleva kellaritila.

Sori kun sotkin aloittajan keskustelua. En sotke enempää.

[Rikesakko]

Melkoinen koktaili sulla ollut seinässä

Joo, tai korjataan vielä, elikkäs sokkeli, villa, pahvi, muovi, olkibetonilevy ja lastulevy. Joissakin kohdissa oli myös laitettu tuulensuojalevy kiinni sokkeliin, villan tilalle

Tänään sitten enemmän purettaessa tuli näkyviin, että lattiassa on kaksi laattaa. Kieliikö tämä siitä, että alempi laatta olisi kantava ja piikkaaminen vaikeutuisi?

Ja tuosta lattiasta vielä sen verran, eli käyttäisittekö finnfoamin tilalla jotain muuta vastaavaa? Salaojittavaa eristettä kaiketi? Ideoita ja vinkkejä otetaan vastaan

[Matti Alander]

Pumppaamon varassa oleva rakenne ei ole koskaan paras mahdollinen, koska virran katketessa toiminta lakkaa ja näin käy usein juuri ukonilmoilla jolloin myös sataa rankasti.
Suuri sepelitila talon alla on eduksi, koska siihen mahtuu paljon vettä varastoon ennen kuin veden pinta saavuttaa eristekerroksen. Sepelitilaan vettä voi mahtua helposti 10 000 litraa, eli yllättävänkin paljon, jolloin peliaikaa jää melkoisesti.
Lattia Eps on kohtuullisen heikko yksistään, kun se joutuu vedenpaineen alaiseksi, kastuu helposti ja kuivuu erittäin huonosti. Salaojittavalla eristeellä ei olisi ollut tätä ongelmaa ja siinä olisi ollut myös muutama tuhat litraa vesitilaa. Mutta se on jos ja jos ja nyt meillä on tämä rakenne.
System Platon ilmaraolla, mahdollisesti imurilla varustettuna voisi olla tehokkain kuivumaan, mutta sen päällä oleva esim. parketti tuhoutuisi jos vesi nousisi lattialle asti esim. lomamatkalla.
Kivilattioista tiililaatta hengittävänä on todettu hyväksi kuivumaan, mutta on tietysti ilman lattialämmitystä erit kylmä jalalle ja villasukille tulee käyttöä.
Rakenteesi pääongelma on huono kuivuminen tapaturman sattuessa, mutta pumpun toimintaa voidaan parantaa eri konstein: Hankkimalla mahdollisimman laadukas ja toimintavarma pumppu, automaattisesti käynnistyvällä generaatorilla, 12 voltin veneen pilssipumpulla toteutettu varajärjestelmä tai jos mahdollista ylivuotoputkitus viemäriverkkoon vesilukolla varustettuna.
Melko varmasti tällaisen lattiarakenteen kastuessa joudutaan koneelliseen kuivaukseen ainakin sisäilman osalta ja se on tarvittaessa toteutettava nopeasti.
Paras lattia kuivumaan on 200 mm salaojittavan eristekerroksen päälle toteutettu betonilaatta, joka kuivaa itse itsensä välittömästi ilman virran kulutusta, mikäli joku juuri vastaavaa rakennetta itselleen suunnittelee.
Tietysti kellarin lämpötilaa nostamalla saadaan tällaisenkin rakenteen kuivumista tehostettua.

[Juha_P]

Kieliikö tämä siitä, että alempi laatta olisi kantava ja piikkaaminen vaikeutuisi?

Ei se sitä välttämättä tarkoita. Useinkin näissä on tuplalaatta vaikkei se kantava olisikaan.
Jos se alempi on kantava niin se on huomattavan paksu, raudoitettu ja vissiin "yhtä puuta" sokkelin ja/tai väliseinien kanssa.
Kai se on aika harvinaista? Hyllyvällä savimaalla voitu käyttää.

Tuplat meilläkin oli ja välissä jotain katto/bitumuhuopaa. Rautaa ei ollut ja valettu ilmiselvästi sokkelin valamisen jälkeen. Kaatsarille päätyivät.

Ja tuosta lattiasta vielä sen verran, eli käyttäisittekö finnfoamin tilalla jotain muuta vastaavaa? Salaojittavaa eristettä kaiketi? Ideoita ja vinkkejä otetaan vastaan

Ääni salaojittavalle. Em syistä.

[jyrsija]

Pumppaamon varassa oleva rakenne ei ole koskaan paras mahdollinen, koska virran katketessa toiminta lakkaa ja näin käy usein juuri ukonilmoilla jolloin myös sataa rankasti.
Suuri sepelitila talon alla on eduksi, koska siihen mahtuu paljon vettä varastoon ennen kuin veden pinta saavuttaa eristekerroksen. Sepelitilaan vettä voi mahtua helposti 10 000 litraa, eli yllättävänkin paljon, jolloin peliaikaa jää melkoisesti.

Juu, ei, noita asioita pohdin myös kohta 2 vuotta sitten, kun mietin että laitanko laajennuksen alle kellarin vai en. Tuli se sinne, eikä harmita yhtään vaikka salaojitus jouduttiin laittamaan pumpun varaan. Eikä nyt 2 "suht" lumisen ja märän talven/syksyn jälkeen ole ollut mitään ongelmia. Mutta meidän paikka ei olekaan mikään erityisen hankala, pikemminkin paras mahdollinen. Kyse tosiaankin laajennuksesta joten perustus voitiin tehdä niin kuin ne nykyään tehdään. Mitään kosteita tiloja kellarissa ei ole, enkä laittaisi niitä kun pakon edestä. Ainoastaan yksi vesipiste.

(Kosteus % (suht) oli kellarissa 34 nyt talvella, eli aika kuivaa, tiedä häntä kertooko se mitään seinäkosteudesta vai ei?)

Sen minkä tekisin nyt toisin olisi se että laittaisin laatan alle salaojittavaa eristettä tavallisen styroksin sijaan. Mutta silloin kun se oli ajankohtaista, ei tahtonut löytyä lähipiiristä kellään jolla oli mitään tietoa näistä... Jossittelua siis.

[cisse]

Tässä keskustelussa kun oli esillä jo tuo kellarin lattian pinnoittaminen niin pistämpä tähän samaan. Haulla löysin netistä semmosen kun Tremco nm 50 super, epoksipohjainen 2-komponenttinen lattiapinnoite. Valmistajan sivujen mukaan diffuusioavoin ja voipi pinnoittaa vaikka märkään betoniin. Onko kellään kokemuksia, voiko tuollaista ainetta ollakkaan? Teknisissä tiedoissa ilmotettu vesihöyryn vastus vai olikohan se läpäisy lukuina, mutta kun noista mitään ymmärrä. En tiedä miten linkitetään mutta kyllä se vaikka googelilla löytyy.

[Laurakaisa]

On noita vaikka miten monella muullakin valmistajalla, täältäkin löytyy keskustelua aiheesta. Meidän kellarin lattia on maalattu vastaavalla 2-komponenttisella epoksiemulsiopinnoitteella (Basfin Mastertop), on se ainakin yhden talven kestänyt kiinni.

[jokihuoko]

Pumppaamon varassa oleva rakenne ei ole koskaan paras mahdollinen, koska virran katketessa toiminta lakkaa ja näin käy usein juuri ukonilmoilla jolloin myös sataa rankasti.
Suuri sepelitila talon alla on eduksi, koska siihen mahtuu paljon vettä varastoon ennen kuin veden pinta saavuttaa eristekerroksen. Sepelitilaan vettä voi mahtua helposti 10 000 litraa, eli yllättävänkin paljon, jolloin peliaikaa jää melkoisesti.
Paras lattia kuivumaan on 200 mm salaojittavan eristekerroksen päälle toteutettu betonilaatta, joka kuivaa itse itsensä välittömästi ilman virran kulutusta, mikäli joku juuri vastaavaa rakennetta itselleen suunnittelee.
Tietysti kellarin lämpötilaa nostamalla saadaan tällaisenkin rakenteen kuivumista tehostettua.

Tätä Matin kommenttia kompaten - mä olen tehnyt valua alakertaan 40m2 vastaavalla rakenteella jossa 10-20cm Fuktisolia SEKÄ pumppukaivo kellarin ulkopuolella. Nimenomaan ukonilmalla meillä oli sähkökatkoksia syksyllä, Tapaninpäivänä 3 päivän sähkökatkos (pohjaveden ja pintaveden määräkin vähäisempi) ja tuo 20cm Fuktisol kesti koko kuorman sähkökatkoksen aikana.

Tämä siitäkin huolimatta, että joskus aikoinaan joku hullu on liittänyt katolta sadevesikaivot salaojiin!!! Eli katolta tuleva vesikuorma + salaojien vesikuorma kestettiin kokonaisuudessaan sähkökatkoksenkin aikana, tippaakaan vettä ei ole tullut enää Fuktisol + pumppukaivo -järjestelmän asennuksen jälkeen sisätiloihin kellariin.

Purin juuri viereisen huoneen - sillä olen tehnyt kellaria huone kerrallaan sortumavaaran takia - ja siitä sai tuohon viereisen huoneen Fuktisol-rakenteeseen täydellisen läpileikkauksen. Fuktisol on jäljistä päätellen kastunut puoleen väliin ainakin kerran pumppukaivon täytyttyä sähkökatkosten aikana ja kuivunut aivan täysin.

Haluaisin korostaa eritoten että Fuktisol oli lähes kalleimpia ratkaisuja alkuinvestoinnilta joita saatoimme tänne tehdä ja loppuviimeksi se koitui äärettömän helpoksi ja helpoimmaksi/edullisimmaksi ratkaisuksi kaikista. Tein ulkopuoliselle pumppukaivolle vararatkaisuksi veneen pilssipumppu + akku -kombinaation ja sitä ei ole tarvittu oikeasti kertaakaan sillä Fuktisol olisi meillä kestänyt koko kuorman.

Tyhjentävä ratkaisuhan tämä varmasti ei ole joka tarkoitukseen, joka olosuhteissa pitää kuitenkin huomioida nuo kosteuskuormitukset erikseen. Mutta meidän tapaukseissa märkä homeinen kellari muuttui täysin kuivaksi käyttötilaksi kellarissa eli +50m2 täysin kuivaa käyttötilaa - +33% talon hyötypinta-alaa lisää.

[lakkama]

Mistäs olette hankkineet noita epoksipinnoitteita? Äkkiseltään Googlettamalla ei rautakaupoista oikein löytynyt...

[jonep]

Mistäs olette hankkineet noita epoksipinnoitteita? Äkkiseltään Googlettamalla ei rautakaupoista oikein löytynyt...

Bauhaussista ostin solmasterin ep10:ä kokeeksi tuonne pukuhuoneen lattiaan.. Purnukka maksoi alle neljän kympin ja hiekkapurkki jotain viistoista ekee, tolla pitäs töljätä noin kahdeksan neliötä ja paketissa ainakin lukee että hengittävä. Jännä nyt sitten nähdä että pysyykö ja vieläkö vesi tulee lattian läpi Jos tuo oikeesti toimii niin saman mäskin aattelin laittaa tuonne saunan/pesuhuoneen lattiaan.

[Rikesakko]

Noniin, puolet kellarista nyt piikattuna ja kaivamista vielä n. 30-40cm, toinen puolikas kellarista saa odottaa sitten ensi vuoteen. Sokkeli loppui tietenkin heti alimmaisen laatan jälkeen, ja alaspäin sitäkin on jatkettava, mutta mutta...Kun rivinteerausta olen tekemässä, eikä ulkopuolella ole salaojitusta, eikä sen kummallisempaa eristystäkään, kuin ohut styroksi niin kannattaako sokkelin pikeäminen sisäpuolelta? Rivinteerauksen väli luultavasti n. 5cm? Ja foorumia lukiessani, mitä ilmeisimmin rivinteerauksen väliin maanpinnan yläpuolella uskaltaa laittaa eristyksen. Kivivilla vai uretaanilevy? Ja tuossa kämpillä kävi myös eräs rakennusinsinööri, joka kehotti tekemään rivinteeraukseen aukkoja, jotta ilma pääsisi kiertämään, ja sinne mahdollisesti tuleva kosteus pääsisi haihtumaan? Tässäkin on eri kuppikuntia, mutta eikös rivinteerauksesta tarvitse tehdä mahdollisimman tiivis, ettei lämmin sisäilma pääse kondensoitumaan kylmään ulkoseinään?

Kiitosta etukäteen!

[Juha_P]

Ja foorumia lukiessani, mitä ilmeisimmin rivinteerauksen väliin maanpinnan yläpuolella uskaltaa laittaa eristyksen. Kivivilla vai uretaanilevy?

Tästäkin on eri kuppikuntia mutta jos sinne eristystä haluat laittaa niin kivivilla siten. Ei mtään höyrytiiviitä kerroksia sinne väliin.

Ja tuossa kämpillä kävi myös eräs rakennusinsinööri, joka kehotti tekemään rivinteeraukseen aukkoja, jotta ilma pääsisi kiertämään, ja sinne mahdollisesti tuleva kosteus pääsisi haihtumaan? Tässäkin on eri kuppikuntia, mutta eikös rivinteerauksesta tarvitse tehdä mahdollisimman tiivis, ettei lämmin sisäilma pääse kondensoitumaan kylmään ulkoseinään?

En ole rakennusinsinööri mutta omasta kokemuksesta tiedän kertoa, että jos rivinteeraus ei ole ilmatiivis niin kondensoitumista tapahtuu ja sokkeliin kertyy jäätä ja kuuraa talvella niiden aukkojen kohdalle. Omin silmin nähty.

Kääntäisin pohdinnan niin päin, että mitä hyötyä siitä rinvinteerauksesta on jos sen molemmin puolin on sama ilmatila? Sehän on sitten vain tiilimuuri huoneessa.

Sokkelin alatason alapuolelle kaivamisesta mulla ei ole kokemusta (hui ) mutta ole varovainen sen sokkelin alla olevan maan kanssa. Joku penger siihen vissiin kannattaisi jättää?

[Rikesakko]

Ja kivivilla tosiaan vain maan yläpuoliseen osaan? Milläs sen saisi loogisesti sokkeliin kiinni? Entäs sitten tuo sokkelin pikemäminen? siitäkin varmasti eri kuppikuntia, mutta loogistahan se olisi, ettei mahdollinen kosteus tulisi läpi

Tuosta sokkelin jatkamisesta, niin teen aluksi n. metrin välein kuopan sokkelin alle, johon valan betonia haluamalleni "korkeudelle" samalla jatkaen alaspäin. Kun ne ovat tehty niin sitten vasta kaivan loput sokkelista näkyviin :) Tarvii toivoa ettei se sieltä sitten romahta/kaadu alas

[Juha_P]

Ymmärsinkö nyt oikein. Olet jatkamassa sokkelia alaspäin mutta ukopuolta ei kaiveta auki?
Kuinkas meinaat sen valun muotittaa?
Kuvittelin (toivoin ) että kaivat vaan sisältä pikkusen matkaa sokkelin alatason alapuolelle saadaksesi eristyksen lattian alle riittävä alas.

En ole tommosta hommaa tehnyt mutta niissä mitä tiedän tehdyn kyllä kaivettiin ulkopuolelta auki. Tehtiin alle uudet anturat kapillaarikatkoineen ja eristykset ulkopuolelle.
Unohtamatta työn aikaista tuentaa.

Tuossa ketjussa on samantyyppistä asiaa: http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... &sk=t&sd=a