Kokemuksia lämpörappauksesta

[harpo66]

Olen aloittamassa vanha rtm tyyppisen torpan saneerausta. Olen päätynyt lisäeristämään talon, kaikesta huolimatta, kovalla villalla ja
pinnaksi tulee siis rappaus. Muilta osin homma on simppeliä ja tuttua, mutta rappauksesta en juuri mitään ymmärrä.

Eli siksi ystävällisesti kyselenkin olisiko täällä kellään kokemuksia ko tai vastaavista projekteista? Kumpi järkevämpää, "normaali rappaus" vai
ohutrappaus. Kuinka homma onnistui, halkeileeko yms? Jos haluaa/voi suositella rapparia otan kiitollisuudella vastaan.

Kiittäen

harpo66

[Matti Alander]

Lisäeristäminen ja lämpörappaus on hyvä yhdistelmä, jolloin rungon lämpötilaa voidaan kohottaa. Kylmäsillat vähenevät ja energiaa säästyy, eikä halkeamia tule näkyviin.
Rapattuja rintamamiestaloja on tehty paljonkin ja rappauspinta sopii tyyliin hyvin. Rappauspinnat ovat kestäneetkin moitteettomasti, ellei ole väärillä maaleilla pilattu.
Rappausalustana voi käyttää villaa tai solupolystyreeniä, itse suosin viimeksi mainittua. Pohja on jonkinverran lujemman tuntuinen. Solupolystyreenin vesihöyrynvastus on pienempi kuin puun, joten kosteusteknisestikin olisi toimivaa.
Laastin pitääkin olla sitten tarkoitukseen suunniteltua, väärä laasti voi jalkeille liian nopean kuivumisen seurauksena.
Eps levyn päälle toimitettavat laastit ovat usein keski-eurooppalaisia läpivärjättyjä ja huoltovapaita. Merkkejä ovat esim. Alsecco, Sto, Tikkurila jne... Asiantuntevaa palvelua saa esim. Kivira Oy:ltä Espoosta, jossa myös rappaustyön ohjeet tunnetaan.
Allekirjoittaneen rappauskokemus rajoittuu oman talon rappaamiseen 10 vuotta sitten. Työlästä oli mutta onnistui hyvin ja tänäpäivänäkin on ilman halkeamia ja pinnan väri saumaton, sekä tasainen.
Pinnan ruiskuttaminen kannattaa sovinnolla jättää ammattilaiselle, pohjan voi toteuttaa itse.
Halpoja laasteja ei kannata hankkia voivat olla kovia ja työläitä työstää.

[Matti Alander]

Kävin viikolla Ruotsissa ja luin erästä ammattilehteä, jossa oli artikkeli home ongelmista uudehkossa puutalossa, joka oli rapattu eps-eristeen päälle.
Yleisesti en ole ottanut kantaa kuin perustusrakenteisiin ja puiset runkorakenteet eivät ole vahvinta alaani. Ehkä ei olisi pitänyt nytkään.
Asiantuntijat artikkelin takana olivat sitä mieltä, että solupolystyreeni on liian höyrytiivis pinnoite ja tuottaa ongelmia kosteuden kanssa.
Kuten yleensäkin kosteusongelmat ovat monen tekijän summa, niin tässäkin tapauksessa. Rakenteeseen oli päässyt kosteutta puutteellisesti toteutetun höyrynsulun läpi. Ikkunoiden pellitysten, ym. läpivientien huolimattomasta tiivistämisestä johtuen viistosadevettä oli päässyt vuotamaan rungon sisään.
Orgaaninen puurunko homehtuu helposti, kuivuminen ei ollut toteutunut suunnitellusti.
Talosta puuttui myös räystäät miltei kokonaan ja siinä oli ulkoseinän tehokkaasti paljastava pulpettikatto.
Vastaavaa ongelmaa artikkelissa väitettiin olevan tuhansissa uudehkoissa puutaloissa, jotka oli rapattu solupolystyreenin päälle ilman tuuletusrakoa.
Tästäkin artikkelista päästään lopputulokseen, jossa tärkeää on rakenteen pääseminen kuivumaan tehokkaasti, mikäli se kastuu jostain syystä.

[lmfmis]

Kyllähän se on kai pakko ohutrappauksena tehdä.

Mutta sehän on sitten (harkittu) riskirakenne jos suoraan eristeen päälle rappaa. Ruotsissa tuosta on ollut aljonkin ongelmia. Eli jos jostain vesi sisälle pääsee, se ei sitten ulos pääsekkään.

Itse päädyin lisäeristämään ja päälle ilmaraollisen sementtilevyn joka ohutrapattiin. Ilmaraossa on etuna myös se että pintalevyn kondensointi pääsee pois.

Kalliimmaksihan tuo tulee, mutta nukkuu yöt vähän paremmin

Tuosta sigusta pääsee juttuun kiinni:

[Spautio]

Itse muurasin Leca-julkisivuharkkoja puurungon ympärille, välissä tuuletusrako ja ohutrappasin seinät, tuli ihan toimivanoloinen kokonaisuus.
Naapuri teki vastaavan jutun mutta kovavillan päälle, villa suoraan kiinni tuulensuojalevyssä ilman tuuletusrakoa. Ei mitään kosteusonelmia siinäkään talossa sen 7 vuoden aikana jota siellä naapurissa asuttiin.
Silloin kun rakennettiin (2002-2004) oli jo tiedossa tuo ruotsalaisten eps-ongelma, siksi ei sitä harkittukaan rappausalustaksi.
Ohutrappauksen (no tuli siitä muutaman sentin paksuinen oikaisuineen) Vetoniitin (Weber) aineilla, 137:aa oikaisuksi, sitten muistaakseni 410:entä ja sitten ruiskupinnoite, olikohan 430. Jos värisävystä ei tule tasainen tai ei ole tyytyväinen lopputulokseen niin sutaisee päälle esim. kalkkisementtimaalin.
Oli pakko tehdä itse tuo rappaushoma itse kun jo tuohon aikaan rapparit pyysivät täysin järjettömiä summia urakasta.

[lmfmis]

Silloin kun rakennettiin (2002-2004) oli jo tiedossa tuo ruotsalaisten eps-ongelma, siksi ei sitä harkittukaan rappausalustaksi..

Kyllä noiden ruottalaisten raporteissane kovavaillatoteutuksetkin on riski. Kun jokin läpivienti ta nurkka päästää vettä niin sitten siellä se on...villassa ja tiiviin rappauksen ja runkorakenteen välissä ....

Tietnkin jos on ehjä niin on ehjä

[Spautio]

Kyllä noiden ruottalaisten raporteissane kovavaillatoteutuksetkin on riski. Kun jokin läpivienti ta nurkka päästää vettä niin sitten siellä se on...villassa ja tiiviin rappauksen ja runkorakenteen välissä ....

Tietnkin jos on ehjä niin on ehjä

No itsellä tuli ihan käytännön kokemusta kun tuli vertailtua naapurin ja meidän rappaustapojen onnistumista vuosien saatossa :) Molemmat seinärakenteet kuivuivat hyvin tehokkaasti, vaikka voimakas viistosade pieksi talojen rappauksen märäksi, se oli todella nopeasti rutikuiva. Erittäin hyvin ne Vetoniitin kamat läpäisivät vesihöyryä (minulla ei ole kokemusta muista vastaavista tuotteista). Kyllähän kosteus pyrkii aina ulospäin talosta, etenkin kun sisällepäin se ei pääse tiiviin höyrynsulun vuoksi.
Itse toteuttaisin (ja ehkä joskus toteutankin tähän nykyiseen vanhaan punatiilitaloomme) rappausalustan tuolla kovavillalla, toimisi samalla hienosti lisäeristeenäkin.

[harpo66]

Kiitokset erinomaisista kommenteista. Täällähän on fiksua porukkaa

[lmfmis]

Nämä uudet ohutlaastit on silikonihartsilaasteja ja eivät mitään vesihöyryä läpäise. Ei taida urkoitsijat muita käyttääkkään jos ei pakoiteta. Noissa on kyllä etuna siisti ja tasavärinen lopputulos.

Puurunkoiseen edelleen tekisin vain rappaus+levyrakenteen raolla. Lämpörappaus villan päälle on riskirakenne.

Kannattaa lueskella mitä muuallakin on keskusteltu:

https://groups.google.com/group/sfnet.k ... 923e2c4ec4

[Spautio]

Kyllä ainakin nuo Serpon kamat toimivat juuri niinkuin pitääkin, toisella puolella olevalla naapurilla oli Siporex-rungon päälle tehty "oikea" kolmikerrosrappaus, se pysyi sateen jälkeen kauemmin märkänäkin, ja halkeamiahan siihen tuli, kuten arvata saattoi vaikka oikeat rapparit sen tekivät isolla rahalla.
Mistä se vesi sinne kovavillaan oikein hyppäisi, jos on räystäät ja höyrynsulku kunnossa?
Edit: en välttämättä lähtisi asentamaan purutaloon rappausvilloja ennenkuin seinärakenne olisi muutettu nykyaikaiseksi, eli höyrynsulkumuovi sisäpintaan, villat väliin ja tuulensuojalevy ulkopintaan. Itse en niin hyvin tunne noiden puruseinien toimivuutta, ja niissä kait voi olla pikipahvia tms, molemmilla puolilla seinää yms?
Vanhemmillani oli heidän -54 tehdyssä rmt-tyylisessä purutalossa toteutettu rappaus vaan suoraan ulkopuolen vinolaudoitukseen, siihen isketty nauloilla kanaverkko kiinni, ja lätkitty käsin rappi päälle. Ei ollut missän seinässä mitään kosteusonelmia, ja halkeamiakin hämmästyttävän vähän. Talo oli maalattu kertaalleen joskus 70-luvulla, muita huoltotoimenpiteitä ei oltu tehty.
No tuon talon kunnon pääsee paremmin näkemään kesällä kun se puretaan kerrostalon tieltä, täytyy käydä katsomassa mitä se on "syönyt".