Eli taas on paljon päänvaivaa, miten tarkalleen toteuttaa kellarin lattia.
Olen nyt aloittanut ensimmäisestä huoneesta. Laatta on poissa ja kaivettu 40cm alas. Sulamis vedet tulivat huoneeseen ja pumppasin ne pumpulla pois. Nyt suhteellisen kuiva jo.
Maa-aines on pääasiassa hietaa eli ihan hienoa hiekkaa, joka läpäisee veden, mutta todella hitaasti.
Tilasin pihaan 8-18 seulottua mursketta, mitä on tarkoitus laittaa 20cm ja rakenteeksi ajattelin tämän alhaalta ylös:
suodatin kangas, mursketta 20cm, fuktisol 10cm, laatta 10cm. Onko ok??
Katsoin järkeväksi jättää kaivamatta sokkelin alta, vaikka huone on pieni, koska en sitä muissa isommissa huoneissa voisi tehdä kuitenkaan.
Nyt varsinainen kysymys! Jos vesi joskus nousee tuonne murske kerrokseen, sehän ei pääse sieltä nopeasti pois, koska se on tavallaan "altaassa", mitä ympäröi tuo hieta kerros sokkelin ja seinien kohdalla. Eli jos laittaisin Kaikkiin huoneisiin salaojaputket murske kerrokseen kulkemaan sokkelin ali salaojiin, eikö sen pitäisi sieltä valua nopeasti pois?
Vesihän saattaisi jäädä välillä seisomaan vähän sinne putkeen, mutta haittaako se, kun taas enemmän vettä tullessa se valuu helpointa reittiä eteenpäin salaojiin? Luultavasti myös imeytyisi sitten hitaasti sinne hietaan?
Varsinaisia salaojia ei ole vielä kaivettu, eli niiden korkeuden voi vielä määrittää, mutta vamasti sokkelin alimman tason alapuolelle vielä vähän alemmas, kuin tuo lattian alta tuleva putki?
Salaojaputket sokkelin alta?
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: Salaojaputket sokkelin alta?
Suunnitelmasi on kohtuullisen OK. Lämmöneristystä on liian vähän, varsinkin jos haaveilee lattialämmityksestä.
Salaojittava lämmöneriste on hyvä kapillaarikatko, nousu max 1,5 cm ja säilyy helposti puhtaana myös asennusvaiheessa. Sepelin kanssa ongelmia puhtauden säilymisen kanssa tahtoo tulla jo lastaus ja kuljetusvaiheessa, puhumattakaan kun se on kipattu pihamaalle ja roudataan kellariin.
Kohtuullisen pienikin hienoaineksen määrä pilaa kapillaarikatkon välittömästi.
Koska käytät salaojittavaa eristettä, periaatteessa tarvitset sepeliä ainoastaan tasaukseen. Nyt kuitenkin kaivanto on kaivettu jo ylisyväksi, voit käyttää sepeliä sen 100 mm ja lähteä sen päältä salaojittavalla lämmöneristeellä 100 mm.
Seuraava lämmöneristyskerros voi sitten olla muutakin, vesihöyryä läpäisevää eristystä, paras kuivuminen ja nopein aikaansaadaan käyttämällä toinenkin 100 mm salaojittavan lämmöneristeen kerros.
Muovikalvoa tai muovikalvoon verrattavia vesihöyrytiiviitä eristeitä ei pidä käyttää, koska laatan alaspäin kuivuminen estyy. Betonin kuivuminen hidastuu ja rakenteen kosteuskuormaa automaattisesti alentava ominaisuus menetetään.
Sepeli ja salaojittava eriste pystyvät varastoimaan paljon vettä ilman suurempia ongelmia, jopa tuhansia litroja, mutta parempi on luoda kuitenkin yhteys ulkopuolen salaojitukseen anturan ali.
Sisäpuolelle voi alimpaan kohtaan tehdä pienen lietepäsällisen kaivon ( 500 mm pesällä ), halkaisija 315 tai 400 mm ja tästä 110 mm putki ulkopuolen salaojitukseen.
Kaivosta voit sitten tarkkailla veden pintaa ja tarvittaessa vaikka uppopumpulla pumpata vettä pois.
Salaojittava lämmöneriste on hyvä kapillaarikatko, nousu max 1,5 cm ja säilyy helposti puhtaana myös asennusvaiheessa. Sepelin kanssa ongelmia puhtauden säilymisen kanssa tahtoo tulla jo lastaus ja kuljetusvaiheessa, puhumattakaan kun se on kipattu pihamaalle ja roudataan kellariin.
Kohtuullisen pienikin hienoaineksen määrä pilaa kapillaarikatkon välittömästi.
Koska käytät salaojittavaa eristettä, periaatteessa tarvitset sepeliä ainoastaan tasaukseen. Nyt kuitenkin kaivanto on kaivettu jo ylisyväksi, voit käyttää sepeliä sen 100 mm ja lähteä sen päältä salaojittavalla lämmöneristeellä 100 mm.
Seuraava lämmöneristyskerros voi sitten olla muutakin, vesihöyryä läpäisevää eristystä, paras kuivuminen ja nopein aikaansaadaan käyttämällä toinenkin 100 mm salaojittavan lämmöneristeen kerros.
Muovikalvoa tai muovikalvoon verrattavia vesihöyrytiiviitä eristeitä ei pidä käyttää, koska laatan alaspäin kuivuminen estyy. Betonin kuivuminen hidastuu ja rakenteen kosteuskuormaa automaattisesti alentava ominaisuus menetetään.
Sepeli ja salaojittava eriste pystyvät varastoimaan paljon vettä ilman suurempia ongelmia, jopa tuhansia litroja, mutta parempi on luoda kuitenkin yhteys ulkopuolen salaojitukseen anturan ali.
Sisäpuolelle voi alimpaan kohtaan tehdä pienen lietepäsällisen kaivon ( 500 mm pesällä ), halkaisija 315 tai 400 mm ja tästä 110 mm putki ulkopuolen salaojitukseen.
Kaivosta voit sitten tarkkailla veden pintaa ja tarvittaessa vaikka uppopumpulla pumpata vettä pois.
Re: Salaojaputket sokkelin alta?
Suuret kiitokset Matti!
Lämmöneristykseksi ajattelin 100mm riittävän, koska huone on sauna, jossa nyt ei muuten olla kun saunomassa. Muualle sitten se 20cm?
Laitanko suodatinkankaita mihin väliin? Sepelin alle ainakin?
Eikai se sepeli sielä haittaa, kun sitä jo tilasinkin? Luulisi ainakin olevan parempaa, kuin vanha maa. Muovikalvoon verrattavia eristeitä tarkoitat varmaan esim styroxia?
Itse olen miettinyt samaa, jos vesi olisi joskus lattialla, niin sehän olisi styroxin päällä, mistä se todella huonosti pääsisi alaspäin.
Tuo sisäkaivo on tavallaan kokeiltu. Tein alimpaan kohtaan laattaan reijän ja kaivoin 60cm korkean rei`itetyn saavin sinne. Vaikka viereisessä huoneessa oli laatta piikattu pois vesi ei päivän parin sisällä valunut saaviin, vaikka matkaa oli muutama metri!? Veden pinta oli siis saavissa 20cm alempi kuin viereisen huoneen lattialla. Tässäkin ongelma varmaan juuri tuo maan tiiveys ja soran vaihto seinien alle vähän hankalaa..
Kuinka alas muuten voi normaali ulkopuolisen salaojaputken laittaa sokkelin alimpaan pintaan nähden, jotta se vielä toimii? 20-30cm alemmas?
Lämmöneristykseksi ajattelin 100mm riittävän, koska huone on sauna, jossa nyt ei muuten olla kun saunomassa. Muualle sitten se 20cm?
Laitanko suodatinkankaita mihin väliin? Sepelin alle ainakin?
Eikai se sepeli sielä haittaa, kun sitä jo tilasinkin? Luulisi ainakin olevan parempaa, kuin vanha maa. Muovikalvoon verrattavia eristeitä tarkoitat varmaan esim styroxia?
Itse olen miettinyt samaa, jos vesi olisi joskus lattialla, niin sehän olisi styroxin päällä, mistä se todella huonosti pääsisi alaspäin.
Tuo sisäkaivo on tavallaan kokeiltu. Tein alimpaan kohtaan laattaan reijän ja kaivoin 60cm korkean rei`itetyn saavin sinne. Vaikka viereisessä huoneessa oli laatta piikattu pois vesi ei päivän parin sisällä valunut saaviin, vaikka matkaa oli muutama metri!? Veden pinta oli siis saavissa 20cm alempi kuin viereisen huoneen lattialla. Tässäkin ongelma varmaan juuri tuo maan tiiveys ja soran vaihto seinien alle vähän hankalaa..
Kuinka alas muuten voi normaali ulkopuolisen salaojaputken laittaa sokkelin alimpaan pintaan nähden, jotta se vielä toimii? 20-30cm alemmas?
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: Salaojaputket sokkelin alta?
Saunan pinta-ala on varmaankin kohtuullisen pieni ja jo kaivettu, joten laita sinnekkin vaan 200 mm.
Suodatinkangas tulee salaojittavan eristeen päälle, jotta betonia ei pääse eristekerrokseen pilaamaan sen ominaisuuksia. Kankaan voi laittaa myös maapohjan päälle, ei siitä ainakaan haittaa ole.
Styrox 60 - 100 kpa lujuuksilla on vielä kohtuullisen harvaa, mutta sitä lujemmissa routa eli R versioissa alkaa vesihöyryn vastus kasvaa ja suulakepuristettu Styrfoamit ym. ovat muovikalvoon verrattavia tiiveydeltään.
Salaojaputken voi kaivaa aivan hyvin 300 milliä anturan alapuolelle, mutta maata on syytä luiskata anturan pohjasta ulospäin, jotta hiesu ei valu anturan alta pois.
Rakennustapaohjeen mukaisesti tulee salaojaputken alla olla 100 mm kerros sepeliä, tulee ottaa myös huomioon.
Ulkopuolta ja sisäpuolta ei pidä operoida samanaikaisesti, seinällä voi olla sortumavaara.
Suodatinkangas tulee salaojittavan eristeen päälle, jotta betonia ei pääse eristekerrokseen pilaamaan sen ominaisuuksia. Kankaan voi laittaa myös maapohjan päälle, ei siitä ainakaan haittaa ole.
Styrox 60 - 100 kpa lujuuksilla on vielä kohtuullisen harvaa, mutta sitä lujemmissa routa eli R versioissa alkaa vesihöyryn vastus kasvaa ja suulakepuristettu Styrfoamit ym. ovat muovikalvoon verrattavia tiiveydeltään.
Salaojaputken voi kaivaa aivan hyvin 300 milliä anturan alapuolelle, mutta maata on syytä luiskata anturan pohjasta ulospäin, jotta hiesu ei valu anturan alta pois.
Rakennustapaohjeen mukaisesti tulee salaojaputken alla olla 100 mm kerros sepeliä, tulee ottaa myös huomioon.
Ulkopuolta ja sisäpuolta ei pidä operoida samanaikaisesti, seinällä voi olla sortumavaara.
-
Toljanteri
- Jäsen

- Viestit: 197
- Liittynyt: To Marras 18, 2010 20:29
- Paikkakunta: Etelä-Suomi
Re: Salaojaputket sokkelin alta?
Minä pohdiskelin myös salaojaputkien viemistä sokkelin alitse nyt kun kellarin lattia on auki, liitän sen myöhemmin ulkopuolelle asennettavaan salaojaputkistoon.
Nyt laitan lattian alle putket ja kokoojakaivon josta pumpulla viemäriin.
Fuctisolia 2 x 100mm jne. Fuctisolin ensimmäinen kerros tulee hankalasti luonnnokivistä tehtyä ropelöistä anturaa vasten.
Ainoa konsti on ilmeisesti sepelillä tasata tämä reuna, jos ei viitsi betonilla sitä tehdä. Onko haittaa, jos fuctisolin ylempi kerros jää anturan päälle ja alempi kerros on anturan kyljessä kiinni?
Mistä muuten hommasit Fuctisolit, löytyikö Loviisan seudulta?
Nyt laitan lattian alle putket ja kokoojakaivon josta pumpulla viemäriin.
Fuctisolia 2 x 100mm jne. Fuctisolin ensimmäinen kerros tulee hankalasti luonnnokivistä tehtyä ropelöistä anturaa vasten.
Ainoa konsti on ilmeisesti sepelillä tasata tämä reuna, jos ei viitsi betonilla sitä tehdä. Onko haittaa, jos fuctisolin ylempi kerros jää anturan päälle ja alempi kerros on anturan kyljessä kiinni?
Mistä muuten hommasit Fuctisolit, löytyikö Loviisan seudulta?