Piipun kannen uusiminen

[ttu]

Kunnioitettavaan kuudenkymmenen vuoden ikään ehtineen savupiipun betonisen kannen (lunssi, lenssi, hattu, joku muu mikä) elinkaari on nyt tullut tietynlaiseen käännekohtaansa. Pinta on pahasti rapautunut, kannessa on pitkä halkeama ja yksi kulmakin lohjennut. Nuohoojakin oli maksulappuun kirjoittanut korjauskehoitukseksi tulkittavat sanat "piipun kansi korjata".

Nyt siis kaivattaisiin vinkkejä homman suorittamiseen. Jostakin internetin syövereistä löysin vinkkejä, että tiilen ja betonin väliin kannattaa laittaa kattohuovan pala estämään kosteuden siirtymistä betonista tiileen. Myös vinkki valun alapintaan tehtävästä urasta veden valumisen estämiseksi vaikutta hyvältä idealta. Mutta itse työn suorittaminen tai sen helpottaminen on se johon kipeimmin ideoita kaipaisin. Muottiin valaminen maantasolla vaikuttaisi houkuttavan helpolta, mutta kymmenreikäisen piipun kannen ylös saattaminen tuottanee jonkin verran haasteita. Paikallaanvalamisessa on tietysti puolensa mutta siinäkin on omat haasteensa varsinkin kun katolla työskentely ei kuulu henkilökohtaisiin mielipuuhiini.

Projektiin käytössä oleva kalusto ja työvälineet vastaavat lähinnä kuusikymmentä vuotta sitten käytettyä kalustoa, omasta kroonisesta persaukisuudesta ja nihilismistä johtuen.

[jarkkis]

Onhan tuo piipun"kruunun",näin hienosti sanottuna, tekeminen vähän hattumainen homma.Tellingit piipun ympärille,nin että sinä saa huoletta työskennellä,katto kannattaa suojata ja varoa ettei betoni lillinki valu muotista piipun kyljille.Kyllä tuo mun käsittääkseni on paras piipun päässä valaa,niin olen aina itse tehnyt.Johan tuollanen 10-reikäsen piipun lenssi on tolkuttoman painava katolle raahattavaksi.Muotin voi kyllä mitojen mukaan tehdä alhaalla,itse olen muottiin käyttänyt kasteltua lautaa.Mitään bitumikaistaa en ole väliin laittanu,tuo olikin uutta.Hormin kohdat voi tehdä styroksi palasista.Ja tietysti koko komeus vaateriin ja muutenkin katseen kestäväksi,ettei jää myöhemmin harmittamaan Valuvaiheessa massaa kantava kaveri olis suureksi avuksi,silloin voi keskittyä itse valun suorittamiseen.

Tuon lenssin tulevat mittasuhteet kannattaa etukäteen miettiä,jos entinen on hyvän näköinen,niin sen mukaan.Joskus näkee karmean näköisiä valoksia piippujen päissä,piipun lenssi on voitu tehdä liian leveäksi niin että piippu näyttää tatilta tms.Vanhanajan tiilestä muuratut taidokkaat kruunut on taas asia erikseen,ne on kyllä hienoja,mutta semmoinen ei oikein kuulu sodanjälkeisen ajan taloon.

[sloisa]

Piipunhatun valumuotti on aika peruskauraa. Kaksnelonen kantillaan ympäri ja lauta reunaksi eli siitä tulee melko sopusuhtainen 5 senttiä ulkonemaa ja 5 senttiä korkeutta reunalle. Ja styrokseista tosiaan syntyy reiät näppärästi. Huopaa en laittaisi siihen senkään takia että huonokuntoisempikin piippu jäykistyy kummasti kun sen päälle valetaan hattu kunnolla kiinni. Rautaa ulkoreunaan ja sisäreunaan. sekä reikien väliin.

Jos piippua ei ole pellitetty niin se kannattaa tehdä ennen hatun valamista. Muotin ja pellin väliin esim. ikkunatiiviste niin sementtivelli ei valu pitkin piipun kylkiä.

Kaato taitaa olla koulukuntakysymys. Sisäänpäin valuttaa kosteuden piippuun, ulospäin valuttaa nokista vettä pitkin piipun kylkiä. Pienestä kolmiorimasta alapintaan kuitenkin tippaura teki niin tai näin.

Vanhan koulukunnan valaminen käy niin että hommataan hiekat ja sementtiä ja sekoitellaan kottikärryssä kuiviltaan sekaisin ja vettä perään. Sitten sinkkiämpärillä ja köydellä katolle. Näppärämpi nostaa katolle ämpärin kuivana ja vetää letkun katolle jossa vasta sekoittaa veden vispilällä.

Pullamössösukupolvi varmaan tilaa tuohon betonin pumppuautolla :-P

[remontti_reiska]

Kun kuitenkin teet hatun, niin valuvaiheessa kannattaa kiinnittää mutterit tms raudoitukseen (vaikkapa hitsaamalla), kierretangot muttereihin kiinni.Tangot vatupassilla pystysuoraan. Näin saat hatulle oivat tuet. Pitäisi kestää niin kauan kun lenssi pysyy tiilissä kiinni. En ymmärrä mikä tehtävä tuolla huopakaistaleella tiilen ja valun välissä on. Eikö se irrota valun irti. Eri betonilaaduista käyttäisin varmaan S 30, raati voi olla eri mieltä. Kauhalla on helppo tehdä sillä viisteitä (jos näitä haluaa). -

Muuten lämmitätkö piipua (saunomalla, takalla tms.) ainakin kerran viikossa ? Jos näin niin kysyisinkin raadilta onko pellityksestä silloin enemmän haittaa kuin hyötyä ?

[ttu]

Kiitoksia vastauksista.

Painoa tosiaan kannelle tullee n. 70-80kg, joten taitaa olla helpointa kantaa hattu ämpärillä kuran muodossa ylös. Tässä, kuten niin monessa muussakin työssä, telineniden tekeminen taitaa olla se suuritöisin työvaihe. Toisaalta hyviltä telineiltä homma sitten sujuukin. Kaverit (ne jotka vielä vastaavat) ovat onneksi jo tottuneet "olis yks pikku homma, kerkeisitkö jeesaamaan" puheluihini, joten kuran kantoon toivottavasti on apua tarjolla.

Piippu on pellitetty (kyljistään), mutta hattua siinä ei koko elinaikanaan ole ollut. Se lieneekin seuraava pohdinnan kohta laittaakko hattu vai ei. Plussia ja miinuksia, kumpiakohan enemmän? Piipussa on jatkuvassa käytössä öljy/puukattila, putkitettuna tosin. Saunaa lämmitettään n. kerran viikossa ja pönttöuuni olkkariin on kesän TODO listalla.

[jarkkis]

Hattu olis kyllä paikallaan kun kyseessä on noin monihorminen piippu ja ehkä kuitenkin hieman vajaakäytössä.Kattilan putki pitäis silloin johtaa hatun läpi sen yläpuolelle.Oiken tehty pellitys suojaa piippua hyvin,pelti pitäis jäädä yläreunastaan sen verran valun sisään että sauma tulee vesitiiviiksi.Lievä kaato ulospäin ei varmaan ole pahaksi.Jälkeen päin tehty pellitys,jossa vesi pääsee lenssin päältä valumaan muurauksen ja pellin väliin on mun mielestä pahasta.Semmosessa tapauksessa pitäis olla kunnon tippanokka tai lenssin sijasta pellittää piippu tiiviiksi päältäkin.

Piippu,jonka hormit on aktiivi käytössä,pärjää ilman hattuakin,oman taloni piipuissa ei ole hattuja.Muutama tulisija lähes jokapäiväisessä käytössä(uunilämmitys siis)ja painovoimasen ilmanvaihdon hormit pitää piipun talvella kuivana.Kosteus ja sitä seuraava jäätyminen,vajaa käyttö tai käyttämättömyys ovat tiilipiipun vihollisia.

[Maatilallinen]

Kosteus ja sitä seuraava jäätyminen

Ilmeisesti noin tuhosin mun piipusta kattilan hormin, 2 kuukautta jatkuvasti tuli pesässä, ja tietysti taukojaksoilla kun ilmaluukut oli kiinni niin savukaasujen lämpö oli hyvin alhainen ja kosteuttakin niissä oli, ja virtausnopeus vielä erittäin hidasta. Sattui vielä olemaan ulkona pitkään plussakelit, jolloin kattila ei paljoa käynyt.

Se sitten pikkuhiljaa kostutti piipun yläosan aivan märäksi, aina kun kattila kävi niin katolta tuli piipuntäydeltä haaleaa vesihöyryä, käden pystyi sekaan työntämään vaikka alhaalta lähti 250 asteinen savu ja nuohousluukusta katsottuna kattilalta ei lähtenyt näkyvää savua ollenkaan, puhtaasti paloi. Kävin katolla muutamia kertoja, aina oli hormi ihan märkä.

Tammikuun puolessa välissä sitten juuri kun 2 kuukautta jatkuvaa polttoa tuli täyteen, huomasin että nokivettä valuu pitkin kylpyhuoneen seiniä. Vintillä käydessäni huomasin että ylimmät tiilet on aivan hapantuneita ja haljenneita ja piki valuu sieltä välistä alas. Nuohooja laittoi kattilan käyttökieltoon ja siitä asti olen sähköllä lämmittänyt.

Ensi kesänä täytyy laittaa teräsputki kattilan hormiin niin saa ensi talveksi taas tulelle

[tessu]

Samaa huomasin kevät talvella minäkin kun kävin piippua nuohoamassa,eipä sovi nykykitupolttokattilat enää vanhoihin tiilipiippuihin ilman korjausta!
Mullakin oli ylä osa AIVAN märkä kun ei tietty enää kovaa vetoakaan ollu,nuohooja kuitenkin sanoi että kyllä se vielä kestää,NIIN mutta kauanko enää?