Koivunen tiskipöydänkansi, lakkaohjeita?

[hutski]

Koivusta tehdyn tiskipöydänkannen lakkausohjeita sekä vinkkejä kaipaisin. Samaan hengenvetoon voisin kysästä että onko järkevin lakata vai käsitellä jotenkin muuten? Kyseessä on puhdas puupinta.

[puuhastellaan]

Onko tiskipöydällä ajatus käsitellä ruoka-aineita, onko lakka sellaista ettei siitä irtoa mitään ruokaan? Kestääkö kosteuden? Itse öljyäisin puupinnan, käsittely on helppo uusia kun taas lakatun pinnan joutuu hiomaan ennen uutta käsittelyä. Toisaalta, öljyttyä pintaa ei voine myöhemmin esim. lakata. (Enpä tiedä auttoiko tämä, kunhan vaan heittelin ajatuksia ilmaan .)

[Khyron]

Mää joskus tein kylppäriin tason lämpökäsitellystä koivusta, ensin uitin pellavaöljyä siihen ja sen jälkeen hiukan vernissaa ja lopuks muutama kerros le tonkinoisia. Ihan ok pinta mun mielestä, mutta epäilyttää silti että moinen kestäisi keittiössä.

http://khyron.dy.fi/sekalaiset/kylppari/valmis2.jpg

[piippo]

Saako nuo öljytyt tasot kyllästettyä niin hyvin, että jos sattuu vahinko vaikka punajuuripurkin kanssa ja liemet on pöydällä niin ei ime tasoon? Ihan mielenkiinnosta kyselen kun itellä vessassa yksi öljytty koivutaso ja siihen meinaa hammastahnat imasta, öljyäkö se on vailla vielä.

[Zjuso]

Ei ole kokemusta punajuuresta öljytyllä tasolla, mutta luulisin että se on aika pian siitä pyyhittävä pois. Siitä huolimatta liputan ehdottomasti öljytyn tason puolesta. Öljytty pinta kuluu kauniisti ja on saatavissa lähes uudenveroiseksi uudelleen öljyämällä. Kuten aiemminkin todettiin, lakkapintaa ei voi helposti korjata ja siinä naarmut ja kolhut myös näkyy rumemmin. Öljyäminen mahdollistaa myös tason kevyen sävytyksen. Esimerkiksi koivu kellastuu ajanoloon ja sitä voi estää käyttämällä uudelleen öljyämisessä valkaistua öljyä.

Muutaman kerran minua on harmittanut että tasoon on tullut rasvatahroja. Esimerkiksi munkinpaiston jälkeen tasossa oli parikymmentä rinkulaa... Jotenkin ihmeellisesti ne tahrat ovat sitten hävinneet tai tasoittuneet niin että ei niitä enää ole, vaikka miten katsoisi. Toisaalta omat tasoni ovat melko tummat ja syykuvio on erittäin voimakas. Ehkä vaalea ja yksivärinen koivu on arempi tahroille.

T. JS

[markokoo]

Saako nuo öljytyt tasot kyllästettyä niin hyvin, että jos sattuu vahinko vaikka punajuuripurkin kanssa ja liemet on pöydällä niin ei ime tasoon?

Pelkästä öljytystä ei ole kokemusta, mutta Osmon top oililla ( http://www.osmocolor.com/top_oil.html ) käsitellyistä on, tosin tammitason kanssa. Hyvin lähtee punajuuretkin pois, aika usein tulee punajuuria pilkottua höyrytykseen ja vahinkojakin käy mutta ei ole jäänyt tahroja pyyhkimisen jälkeen. Samaten tiskipöydän vieressä hylkii hyvin vettä kunhan muistaa perästä kuivata. Lakatun keittiötyötason toimivuutta en osaa oikein edes kuvitella. Tuohon öljyvahattuun riittää välillä vahan lisäys ja nyt kun reilu viisi vuotta oli ollut käytössä siiklattiin pinta ja vedettiin uudet vahat päälle, tuli oikeastaan parempi kun uus kun alkuperäinen oli tehtaan jäljiltä karheampi - olisi saanut heti alkuun näyttää sikliä.

[ramirez]

Itsellä liimalevystä olevat työtasot köökissä.
Pinnoitteena 4ksr. pohjalakkaa ja 6krs. pintalakkaa.(vesiohenteinen parkettilakka)

Myrkyistä viis.
Leivät leikataan leipälaudalla ja lihat/kasvikset omilla laudoillaan.
Kuumia kattiloita ei lasketa puupinnoille.
Hyvin on kestäny 12 vuotta.

[hutski]

Varsin ristiriitaiselta vaikuttaa että millä tuon kannen käsittelisi. Eräs maalari suositteli parkettilakkaa sen kestävyyden takia, myrkyllisyydesta hän ei osannut sanoa mitään. Haluaisin sellaisen pinnan että sen pystyisi helpolla myös uudelleen käsitellä ilman että sitä kummemmin huomaisi. Esim sellakkakäsittelyä vastaava. Lapsia on taloudessa kaksi kipaletta ja vauhtia piisaa, joten kansi olisi varmasti pakko jossakin välissä käsitellä uudelleen.

[Keijo]

Meillä on koivutaso, joka on käsitelty Osmon top-oililla. Meillä pahimmillaan vesi saattaa lillua päivän tiskialtaan reunalla, jos siihen on jätetty joku kattila kuivumaan tiskauksen jälkeen eikä se ole mennyt miksikään. Pahat tahrat saa pois karhunkielellä ja sipaisemalla sen jälkeen paikaksi vähän Osmoa. Taso on ollut käytössä jo viisi vuotta ja kolhuja lukuunottamatta on ihan hyvässä kunnossa. Silloin jos tasolle on tiputettu joku puukko tai puntari, niin olen rikkinäiseen kohtaan sipaissut vähän Osmoa. Suunnilleen vuoden-kahden vuoden välein on siivottu kaikki kama pois tasolta, putsattu fläkit ja vedetty ihan ohut kerros tuoretta Osmoa.

Lakkaa en pistäisi, kun se menee kuitenkin rikki jostain kohtaa eikä sitä voi paikata samalla tavalla kuin vahaa.

[Laurakaisa]

En minäkään kyllä lakkaisi. Vaan vannon Osmon top-oilin nimiin minäkin, meillä tosin vasta kahden kuukauden kokemuksella. Ei ole mennyt tiskipöytä mihinkään vaikka kohtelu on ajoittain hyvin kovakouraista...

[A13]

Kolhuja ja kosteutta kohtaavalla puupinnalla lakka on aika hankala ylläpidettävä, siksi meilläkin päädyttiin öljyämiseen. Valitettavasti en näin muutaman vuoden jälkeen pysty enää kaivamaa aivoistani rekostruktiota siitä selvitys- ja pohdintaprosessista, joko johti alunperin Osmon top-oilista lähteneen pohdinnan Liberonin Finishing Oiliin: http://www.liberon.fi/cms/node/16. Sen muistan, että viikkon verran iltaisin surffattiin netistä erilaisia keskusteluja keittiön työtasojen öljyämisestä, ja lopputuloksena oli, että tuo Finishing Oil vaikutti parhaiten vastaavan meidän ajatuksiamme. Tähän asti, siis noin vuoden käytön perusteella myös käytännön kokemukset ovat ihan hyviä. Se jättää pintaan jonkin verran kiiltoa, minkä vuoksi pinta on ainakin alussa sangen helposti puhtaanapidettävä.

[hutski]

Kiitoksia näistä vinkeistä. Hankin osmoa ja todella hyvältä näyttää. Käsittelin kahteen kertaan pinnan ja alta yhteen kertaan harjoituksena.

[Juha_P]

Ääh... olis taas pitäny kysyä ensin ja kokeilla vasta sitten.

Tämän ketjun innoittamana hommasin Osmon top-oilia mäntyisen baaritiskin käsittelyyn.
Halusin sitä vähän tummemmaksi samalla ja arvoin kaupan kolmesta vaihtoehdosta sitten akaasian. Purkin kyljen kuvassa se näytti sopivalle. No koepalan jälkeen totesin, että eihän se sovi olleenkaan männyn pintaan. Ihan liian tumma.

Oliskohan se väritön sitten kumminkin oikea vaihtoehto?

ps. Nyt olisi halvalla tarjolla täysi purkki akaasian sävyistä.

[Juha_P]

Jatkanpa tiedonjanossani vielä tuohon edelliseen postaukseeni liittyen:

Tiski on aiemmin käsittelemätöntä mäntyä, liimapuulevy. Haluaisin sen tummuvan hiukan mutta puun syiden ja kuvioiden jäävän kauniisti näkyviin.
Toi Osmon akaasia-sävy tuntuu värjäävän todella voimakkaasti. Melkein kuin maali.

Siispä kysyn näitä emmeitä käyttäneiltä, että voisinko kuvitella saavani toivotun lopputuloksen Osmon värittömällä versiolla vai olisiko ehkä edellisissä viesteissä mainittu Liberonin Finishing Oil ehkä sittenkin osuvampi?

Itse olen näissä pintakäsittelyhommissa ihan noviisi. Ja sen kyllä taas huomaa.

[A13]

Ainakin tuo Liberon Finishing Oil syventää ja korostaa puun omia sävyjä ja kuvioita eikä värittömänä peitä yhtään mitään. Suosittelisin kokeilemaan.

Kuten tuossa keväällä kirjoitin, jättää Liberon pintaan puhtaanapitoa helpottavan silkinhimmeän kiillon, joka tuntuu olevan aika kestävä.