Lattian ilmansulkupaperi
Lattian ilmansulkupaperi
Tarkoitus olisi lisätä eristettä vuosikymmenten saatossa painuneiden purujen päälle ja läiskiä seinään leijonalevyä. Katselin museoviraston korjauskortteja ja siellä neuvottiin tiivistämään erityisesti seinän ja lattian liitos ja nurkat. Voiko tai kannattaako ilmansulkupaperia pistää lattiaan koko matkalle? Kannattaisiko kuitulevy pistää samalla alas asti kun lattian avaa vai tuleeko siitä jotain ongelmia esim. lattian kasausvaiheessa tai tarvitaanko seinällä ilmansulkua tuossa kohdassa, kun paperi kuitenkin käännetään seinältä lattian alle?
-
Pekka Huhta
- Moderaattori
- Viestit: 3433
- Liittynyt: Ma Loka 18, 2004 15:40
- Paikkakunta: Espoo
Jos lattian avaa, niin puukuitulevy kannattaa vetää lattiapinnan alle. Ja niinhän se oikeastaan on vedetty Museovirastonkin korteissa, kun tarkemmin katsot. Tarkoitus on, että alapohjan täyte tiivistyy puukuitulevyn pintaa vasten pidemmältä matkalta ja on näin tiiviimpi.
Lattiaan on syytä laittaa ilmansulkupaperi koko matkalle lautojen alle. Se on myös tekemisen kannalta hyvin tärkeä, on meinaan pottumaista yrittää tehdä ponttilattiaa suoraan purujen tai selluvillan päälle. Pontin väliin menee aina purua tai villaa ja vähän väliä joutuu vipuamaan jonkun laudan kertaalleen pois että saa pontin putsattua. Puhumattakaan että se paperi suojaa selluvillaa pikkuisen käytön aikana jos sattuu lasi kaatumaan lattialle. Onpahan sitten vesi vain laudoissa ja paperissa eikä kaikki villoissa asti.
Lattiassa voi myös harrastaa jonkun verran "ylisullontaa" eli kun olet tehnyt pätkän lattiaa, niin työntele sinne vielä haravanvarrella pikkuisen lisää purua. Ekovillan ohjeissa lukee, että seinien vieressä pitäisi sulloa noin 50% yli, keskellä 30%. Mitä tiiviimmäksi sulloo, sen vähemmän se eristää, mutta toisaalta suorasta ilmavuodosta tulee ziljooona kertaa enemmän kylmää sisään kuin vähän liika piukkaan sullotusta selluvillasta. Sen vuoksi erehtyisin ehkä mieluummin tuohon liian tiukan kuin liika löyhän sullomisen puolelle.
Muistaessani, pitääkin muuten laittaa linkki hienoon selluvillansekoittimeen mallia 1.1. Olen aiemmin pöyhinyt selluvillan porakoneeseen kiinnitettävällä isolla maalinsekoittajalla, mutta tein nyt keittiöhommaa varten ihan Koneen. Jengatangon pätkään pulttailin ristikkäin vaaksan mittaisia puunklapeja. Ei tarvitse kuin ottaa saavin pohjalle neljänneksen korkeudelta villaa paalista, pöräyttää kymmenen sekuntia poralla ja vot, on ämpäri täynnä villaa. Tuntuisi menevän suunnilleen yhtä ilmavaksi kuin koneella puhaltamalla, eli pikkukohteissa voisi välttää koneen käytön.
Muista myös laittaa nurkkiin Haltexien alle paperi. Niinhän sekin tuolla Museoviraston hommissa neuvotaan. Oma kokemus oli, kun laittelin verstaan nurkkaan Haltexia. Sinne tuli siisti levytys ja saumakin oikein kivan näköinen - ja silti se piru tuuli ylänurkasta oikein kunnolla läpi. No, eipähän tule sinne nurkkaan hämähäkinseittejä, ei ne siellä pysy kumminkaan :) Sen sijaan muualla olen jo oppinut paperin sen jälkeen laittamaan.
Sama juttu sitten ikkunoiden ympärillä: suikale seinästä karmiin ja nauloilla kiinni. Paikalla ei ole niin väliä, joko Haltexin alle tai sen päälle riippuen siitä kumpi on lähempänä karmin tasoa. Lyö ensin karmiväli rivettä täyteen ja sitten pistä nupeilla tai tukevilla käsinitojan niiteillä kiinni. Tuossa paikassa on aina vähän kondenssia, eli hentoiset nitojan niitit ruostuvat aika äkkiä. Vanhat kartion muotoiset "kartannaulat" voivat olla ruostuneet melkein irtipoikki ikkunasaumoissa.
Suoralla seinällä kannattaa katsoa riveyksen tiukkuus. Vanhassa, hyvin laskeutuneessa ja jo joskus kertaalleen uudestaan rivetyssä talossa ei montaa paikkaa yleensä ole, mutta joskus jouttu jonkin verran tilkitsemään. Erityisiä paikkoja ovat nurkkien lähistöt ja toisekseen paikat, joissa hirret ovat voineet jäädä kannatukseen. Ovien tai ikkunoiden ympärillä voi siis olla pakkoja, joissa ikkunanpäällisen laskeutumisvara on jäänyt vähiin ja hirret ovat pokan ympärillä vähän löysällä.
Eristeen paksuuden kanssa ei kannata ahnehtia. Yleensä jos paksuus menee yli sen 24 mm levyn, niin ovien ja ikkunoiden kanssa tulee ongelmia. Kun katsoo sen museoviraston kortin sivun 11 kuvaa ( http://www.nba.fi/tiedostot/0f3ed705.pdf ), niin voi ajatella tuohon tilanteeseen myös oven. Jos vanha ovi onkin auennut niin paljon että sen on saanut suoraan seinää vasten auki, niin tuohon piirretyllä paksuudella ovi ei enää aukea suoraksi asti vaan ottaa karmilistaan kiinni.
Pekka
Lattiaan on syytä laittaa ilmansulkupaperi koko matkalle lautojen alle. Se on myös tekemisen kannalta hyvin tärkeä, on meinaan pottumaista yrittää tehdä ponttilattiaa suoraan purujen tai selluvillan päälle. Pontin väliin menee aina purua tai villaa ja vähän väliä joutuu vipuamaan jonkun laudan kertaalleen pois että saa pontin putsattua. Puhumattakaan että se paperi suojaa selluvillaa pikkuisen käytön aikana jos sattuu lasi kaatumaan lattialle. Onpahan sitten vesi vain laudoissa ja paperissa eikä kaikki villoissa asti.
Lattiassa voi myös harrastaa jonkun verran "ylisullontaa" eli kun olet tehnyt pätkän lattiaa, niin työntele sinne vielä haravanvarrella pikkuisen lisää purua. Ekovillan ohjeissa lukee, että seinien vieressä pitäisi sulloa noin 50% yli, keskellä 30%. Mitä tiiviimmäksi sulloo, sen vähemmän se eristää, mutta toisaalta suorasta ilmavuodosta tulee ziljooona kertaa enemmän kylmää sisään kuin vähän liika piukkaan sullotusta selluvillasta. Sen vuoksi erehtyisin ehkä mieluummin tuohon liian tiukan kuin liika löyhän sullomisen puolelle.
Muistaessani, pitääkin muuten laittaa linkki hienoon selluvillansekoittimeen mallia 1.1. Olen aiemmin pöyhinyt selluvillan porakoneeseen kiinnitettävällä isolla maalinsekoittajalla, mutta tein nyt keittiöhommaa varten ihan Koneen. Jengatangon pätkään pulttailin ristikkäin vaaksan mittaisia puunklapeja. Ei tarvitse kuin ottaa saavin pohjalle neljänneksen korkeudelta villaa paalista, pöräyttää kymmenen sekuntia poralla ja vot, on ämpäri täynnä villaa. Tuntuisi menevän suunnilleen yhtä ilmavaksi kuin koneella puhaltamalla, eli pikkukohteissa voisi välttää koneen käytön.
Muista myös laittaa nurkkiin Haltexien alle paperi. Niinhän sekin tuolla Museoviraston hommissa neuvotaan. Oma kokemus oli, kun laittelin verstaan nurkkaan Haltexia. Sinne tuli siisti levytys ja saumakin oikein kivan näköinen - ja silti se piru tuuli ylänurkasta oikein kunnolla läpi. No, eipähän tule sinne nurkkaan hämähäkinseittejä, ei ne siellä pysy kumminkaan :) Sen sijaan muualla olen jo oppinut paperin sen jälkeen laittamaan.
Sama juttu sitten ikkunoiden ympärillä: suikale seinästä karmiin ja nauloilla kiinni. Paikalla ei ole niin väliä, joko Haltexin alle tai sen päälle riippuen siitä kumpi on lähempänä karmin tasoa. Lyö ensin karmiväli rivettä täyteen ja sitten pistä nupeilla tai tukevilla käsinitojan niiteillä kiinni. Tuossa paikassa on aina vähän kondenssia, eli hentoiset nitojan niitit ruostuvat aika äkkiä. Vanhat kartion muotoiset "kartannaulat" voivat olla ruostuneet melkein irtipoikki ikkunasaumoissa.
Suoralla seinällä kannattaa katsoa riveyksen tiukkuus. Vanhassa, hyvin laskeutuneessa ja jo joskus kertaalleen uudestaan rivetyssä talossa ei montaa paikkaa yleensä ole, mutta joskus jouttu jonkin verran tilkitsemään. Erityisiä paikkoja ovat nurkkien lähistöt ja toisekseen paikat, joissa hirret ovat voineet jäädä kannatukseen. Ovien tai ikkunoiden ympärillä voi siis olla pakkoja, joissa ikkunanpäällisen laskeutumisvara on jäänyt vähiin ja hirret ovat pokan ympärillä vähän löysällä.
Eristeen paksuuden kanssa ei kannata ahnehtia. Yleensä jos paksuus menee yli sen 24 mm levyn, niin ovien ja ikkunoiden kanssa tulee ongelmia. Kun katsoo sen museoviraston kortin sivun 11 kuvaa ( http://www.nba.fi/tiedostot/0f3ed705.pdf ), niin voi ajatella tuohon tilanteeseen myös oven. Jos vanha ovi onkin auennut niin paljon että sen on saanut suoraan seinää vasten auki, niin tuohon piirretyllä paksuudella ovi ei enää aukea suoraksi asti vaan ottaa karmilistaan kiinni.
Pekka
Askartelua ja ajanhukkaa: http://www.sihistin.fi/
On se ihme juttu kun kysyy missä tahansa palstalla, niin aina sama mies vastaa :)
Sen siitä saa kun yöllä lukee niitä papereita, se paperointi oli siinä etusivun kuvassa, mitä ei tullut kovin tarkkaan katsottua. En minä ollut aikeissa laittaa kuin 2 x 12 millisen tai sitten yhden 24 millisen levyn vähän riipuen siitä miten sähköt tullaan vetämään. Houkuttelisi vetää pistorasioiden putket lattian alle kun kerran lattiat kerran avataan, niin ei tarvitsisi upottaa putkia seinään ja voisi levyttää 24 millisellä. Kyllähän se nytkin lämpimänä pysyy, mutta kulutus lienee melkoinen ja muutamassa huoneessa on lattian rajassa melkoinen veto vaikka osa onkin lastulevytetty.
Sen siitä saa kun yöllä lukee niitä papereita, se paperointi oli siinä etusivun kuvassa, mitä ei tullut kovin tarkkaan katsottua. En minä ollut aikeissa laittaa kuin 2 x 12 millisen tai sitten yhden 24 millisen levyn vähän riipuen siitä miten sähköt tullaan vetämään. Houkuttelisi vetää pistorasioiden putket lattian alle kun kerran lattiat kerran avataan, niin ei tarvitsisi upottaa putkia seinään ja voisi levyttää 24 millisellä. Kyllähän se nytkin lämpimänä pysyy, mutta kulutus lienee melkoinen ja muutamassa huoneessa on lattian rajassa melkoinen veto vaikka osa onkin lastulevytetty.
-
Vilaharjun Ossi
- Jäsen
- Viestit: 21
- Liittynyt: Pe Huhti 27, 2012 23:58
- Paikkakunta: Espoo
Re: Lattian ilmansulkupaperi
Syystä sattuneesta täällä pitäisikin olla UKK, jossa lukee 'mene hakuun, hae käyttäjätunnuksella Pekka Huhta'. Tulee 154 sivua mielenkiintoisia keskusteluja. Ajattelin kahlata kylänmiehen kommentit läpi sekä museoviraston kortit ja ennenkuin alan tyhmiä kyselemään. Tähän mennessä on jo varmaan säästynyt muutama kymppitonni remppakuluissa.On se ihme juttu kun kysyy missä tahansa palstalla, niin aina sama mies vastaa :)