ilmoittaudun talopuuhastelijoiden iloiseen seurakuntaan. Hieno tämä teodän remppareiskojen ja -siskojen foorumi. Kirjoittelinkin tuolla suljetulla osastolla talon nimissä energianpuuteajatuksia, mutta ajattelin reipastua ja esittäytyä täällä julkisella puolella, koska niin mielenkiintoisia ja hauskoja projekteja täällä näkee. Meillä on siis jakamattomalla perikunnalla talo, navetta ja aitta viime kesästä asti. Talo on pidetty peruslämmöllä talvet, ei sitä paljoa ole kopsulteltu, koska olenhan siinä asunutkin elämäni ensimmäiset 20 vuotta. Rempat on tehty 60-, 80-, ja 90-luvulla vanhan päälle pääosin serkkupojan toimesta. Hän on rempannut paljon vanhaa, joten uskon että mitään suurempia virheita ei ole tehty. Talo ei ole pommi, kuten serkku sanoi. Hän on nyt eläköitymässä joten pitää miettiäuudelleen mistä asiantuntevaa apua saisi Kaakonkulmalla.
Jos kiinnostaa niin talon löytää Google Earthistä osoitteella Hovintie 357 Lappeenranta. Tarkoitus olisi kesällä laittaa vessaa ja keittiötä käyttökuntoon kesälomailua varten. Muutenhan projekti on vielä ihan mietinnässä, omistuskin on vielä jaettua.
Perusopinnoiksi olen lukenut Kailna Talotohtori kirjan, mutta paljon riemukkaampi lukukokemus on ollut Mandelinin Jokamiehen Rakennusopas vuodelta 1948. Ihan ratkiriemukasta tekstiä kaikki tyynni ja paljon kirjattuja hyviä oppeja. Varmaan kaikkien rintsikkaihmisten pitäisi hankkia Mandelin niin selviäisi millä logiikalla talot on rakennettu sotien jälkeen. Kaikki oli kortilla, naulat, huovat, maalit. Sen ajan talot ovat todellisia luomutaloja ja suurella tunteella niihin suhtauduttiin jo suunnittelussa. Kun puratte rintsikoitanne niin miettikää kannattaako heivata pihalle alapohjan vanhat kutterinpurut ja sammaleristeet, koska ne on sinne ihan ajatuksella ja vakavuudella alunperin tarkoitettu
No, itse en todellakaan ole luomuintoilijoita. Päinvastoin, mutta tätä perintötaloa olen katsellut sillä silmällä, että ainakaan mihin radikaaleihin muutoksiin ei ryhdytä. Isä jätti saunan rakentamatta talon sisään todeten ettei niitä hirsirakennuksen sisään ilman kosteusvauriota pysty tekemään. Eikä tullut elintasosiipeäkään, joten siinä mielessä talo on alkuperäisessä kuosissa, vaikka sisävessat ja juoksevat vedet on laitettu 60-luvulla. Samoten on laitettu villaa sisäpuolelle lisäeristeeksi ja uusia panelointeja 80-luvulla. Mietityttääkin nyt että hengittääkö talo enää kunnolla, mutta asiaahan pitää jatkossa tutkia. Peruslämmön (+8C) sähkökulut ovat n. 500€ vuodessa, joten aika tiivis ja hyvin eristetty talo meillä lienee.
Parhaillaan odottelen flunssan paranemista että voisi lähteä taas talovanhusta (1917) katsastamaan. Ei siis toisen maailmansodan rintsikka vaan ensimmäisen! Tarina kertoo että olivat siihen aikaan pyytäneet isäntää mukaan piirikunnallisiin veljenammuntakisoihin, mutta isäntä oli ottanut kirveen käteen ja pokasahan olkaan ja maininnut ulos mennessään että on tärkeämpääkin tekemistä metsässä.
