RT-talon sisäpuolinen eristys

[Paskisti]

Mietiskelin tossa meidän talossa aikanaan tehtyä sisäpuolista eristystä (ei ole siis meidän tekemä). Siinä on laitettu 2x2 koolaukset pinkopahvin päälle ja 50mm villaa, sitten muovi ja lopuksi kipsilevy. Nämä lisäeristykset on laitettu silloin kun kipsilevyt tulivat yleiseen käyttöön, eli joskus -81.

Lisäksi meillä on yläpohjassa alkuperäinen rakenne, mutta kylmälle puolelle on lisätty kerros villaa purujen päälle, onko tämä ok? Keskikerroksen lattian alle on purujen päälle lisätty villaa myös, mitenköhän tämä sitten. Kellari on kylmä ja eristämätön, valu kellarin katossa ja purut sen päällä.

Onko rakenne mielestänne riskialtis? Huomioita mitä olen tehnyt niin talossa ei koskaa haise tunkkaiselle eikä ilma tunnu kostealta, eli ilma vaihtuu hyvin. Ikkunat ovat alkuperäiset lisälasilla (alumiininen poka joka kiinnitetty sisäikkunan pokaan).

Ilmanvaihtona toimii alkuperäinen painovoimainen, ja talvella poltetaan kummassakin asuinkerroksessa yhtä pönttöuunia päivittäin (+ keittiössä puuhella noin 2 kertaa viikossa). Tämä lisännee ilmanvaihtoa. Korvausilmaa tulee varmaankin riittävästi, kun pönttöuunit vetävät erittäin hyvin, ikkunoita tai ovia ei tarvitse avata edes sytytettäessä.

Kun tuo villa ja varsinkin muovit seinissä (katossa ja lattiassa ei ole muovia) ovat monien mielestä epäilyttävä rakenne, niin haluaisin vaan varmistua siitä että onko rakenne turvallinen vai ei. Minkälaiset tarkistukset (seinät, yläpohja ja keskikerroksen lattiat) voisin tehdä, että voisin jatkossakin asua rauhallisin mielin.

P.S. Toivottavasti yläpohja tarkoittaa yläkerran huoneen katon ja yläkolmion lattian välistä aluetta.

Edit: Lisätty keittiön puuhellasta kommentti

[pvalila]

Kyllä siihen yläpohjaan voi laskea mukaan yläkolmion lisäksi myös viistot osat.

Rakenteen pitäisi olla sisältä ulospäin harveneva, eli muovi seinärakenteen sisäpinnassa ei ole ongelma; se on muoville aivan oikea paikka.

Muovin (tai höyrysulkupaperin) puuttuminen yläpohjasta ja keskikerroksen lattian alta on periaatteessa virhe, mutta tuskin käytännössä.

Alapohjassa tilanne on aika pitkälle se, että kyse on kahden enemmän tai vähemmän lämpimän tilan välisestä rakenteesta: on todellisuudessa vain hyvä, ettei lattian alle mahdollisesti päätyvän kosteuden vapautumista sisäilmaan ole estetty millään. Teoriassa muovin/höyrysulun puuttumisen takia lämpimän sisäilman sisältämä kosteus pääsee tunkeutumaan alapohjaan mutta kovasti teoreettista tuollainen on.

Yläpohjassa muovin puuttumisen takia sisäilman kosteutta saattaa jonkin verran kyllä päällä oleviin puruihin (ja niiden päällä oleviin villoihin) hiukan tunkeutuakin. Jos lisävilla on sellupohjaista, niin tilanne on jopa teoriassakin ok. Jos villa on mineraalivillaa, niin tilanne on käytännössä edelleen ihan ok. Jos siellä ulommaisena on keltaista lasivillaa, niin sitten kannattaa ehkä vähän seurailla sen tuoksutilanteen kehittymistä.

Yläpohjassa tuon lisävillan kannalta olisi hyvä, jos katto on maalattu jollain maalilla, joka hieman rajoittaa vesihöyryn kulkeutumista yläpohjaan: ihan vain purujen alla oleva tervapaperi on aika huono höyrysulku.

Kaikkiaan ei tuo kovin pahalta kuulosta. Hengittävästä rakenteesta talossasi ei enää kaikilta osin ole kysymys, kun sinne on muovia laiteltu, mutta ei talon tarvitse välttämättä hengittävä ollakaan (nykytalot eivät sitä ole koskaan ja ovat silti aivan ok jos vain ne on rakennettu oikein ja niitä käytetään oikein).

Nuo katastrofijutut jotka sinuakin varmasti ovat pelästyttäneet ovat yleensä tapauksia, joissa muovi on väärässä paikassa tai höyrysulkuja on laitettu useita jolloin niiden väliin jäävä kosteus ei pääse poistumaan minnekään.

Ilmanvaihtoa jos tarvitsee joltain osin tehostaa niin voit käyttää vaikka sellaista ilmalämpöpumpun sisäyksikön näköiltä, yhden huoneen ilmanvaihtokonetta (Mitsubishi VL-100 maksaa 500 euroa ja ottaa noin 75% poistuvan ilman lämmöstä talteen).

[Paskisti]

Kiitos kattavasta vastauksesta. Tuo lisäeristys on tehty sen aikaisten suositusten mukaan eikä ilmeisesti ole mettään mennyt. Pappa siitä joskus sanoikin että suositukset silloin jo oli että max 50mm turvallisesti. Yläpohjasta vielä, niistä vino-osuuksista siis, että meillä ei ole tuulettuva, vaan noin 1m matkalta taitaa eriste - puru - olla kiinni aluslaudoituksessa. Auttaisiko (henkisesti) jos menisi yläkolmioon ja kaivelisi siltä vino-osalta puruja vähän pois ja tarkastaisi ruoteet ja aluslaudat.

Mikä siinä hengittävyydessä on se tavoiteltava asia, extra turvallisuus? Ei kai sillä mitään itseisarvoa kuitenkaan ole, jos rakenne toimii kuten meillä ilmeisesti, niin en kyllä ala pintoja auki repimään vain periaatteen vuoksi. Ei kai hengittävässäkään rakenteessa tarkoitus ole huoneilman kosteutta sinne rakenteeseen tuulettaa, vaan hormin tuuletusaukoista ja tulisijoista pihalle?

Kosteuskuorma on meillä aika pieni kun ei pyykkejä kuivateta sisällä ja sisällä on keskikerroksessa pieni vessa ja suihkukaappi, yhteensä noin 4m2. Ilmanvaihtona toimii muurin tuuletusventtiili ja 60W pyyhekuivain lämmittimenä. Sekä talvella että kesällä suihkun jälkeen vessa on kuiva tunnissa. Ei se kyllä kastukkaan muuten kuin vesihöyryn kautta, vedet pysyy muuten suihkukaapissa, jossa on myös allas.

Onkohan noilla pystyuunin lämmittämisillä vaikutusta kosteuden poistoon, eli jos nyt lopettaisi niiden käytön kokonaan talvella, niin kasvaisiko kosteus vaarallisen korkeaksi rakenteessa pitkällä aikavälillä.

Tässä tällaista pohdintaa. Omaisuus kun on talossa kiinni niin ei sitä halua turhia riskejäkään ottaa.

[pvalila]

Hengittävyys on eri ihmisille aivan eri asia.

Aika monet mieltävät, että hengittävyys tarkoittaa samaa kuin urheiluvaatteissa: huonosti hengittävä urheiluvaatehan on surkea juttu.

Taloissa hengittävyydellä tarkoitetaan kuitenkin sitä, että rakennusmateriaali (tyypillisesti lämpöeriste) kykenee hallitusti sitomaan kosteutta omaan rakenteeseensa ja silti säilyttämään ominaisuutensa.

Esimerkiksi selluvilla voi sitoa jonkin verran kosteutta itseensä ja silti toimia eristeenä; kivivilla ei sido itseensä tippaakaan vettä vaan pisarakin tekee siitä läpimärän ja pilaa täysin sen eristyskyvyn.

Talojen tapauksessa hengittävyys ei siis tarkoita sen enempää kosteuden kuin ilmankaan virtausta rakenteen läpi: ilman (ja samalla sen mukana kulkevan kosteuden ) virtaus seinän läpi pitää aina estää, ihan riippumatta siitä, millaista eristettä seinässä käytetään.

Hengittävän eristeen edut tulevat esille, jos seinään kuitenkin pääsee hieman kosteutta: seinä ehkä vähän kostuu, mutta myöhemmin se kuivuu ilman pysyviä seurauksia.

Toisaalta esimerkiksi kivivilla on erinomainen tuote, vaikka ei olekaan hiukkaakaan hengittävä (ts. sen kyky sitoa vettä itseensä on olematon, sehän on kiveä): sen valttikorttina on nopea kuivuminen.

Kun se ei vettä itseensä ime, niin se on myös helppo kuivata.

No, yhtä kaikki: kuivinahan rakenteet tulisi pitää eikä sellaisia olosuhteita saisi luoda, että nämä eristeiden kosteusominaisuudet joutuvat käytännön koetukselle.

[PetteriKivimäki]

Mikä siinä hengittävyydessä on se tavoiteltava asia, extra turvallisuus?

4.0 HENGITTÄVÄN RAKENTEEN HYÖDYT
- Vaimentaa olennaisesti huoneilman kosteuden lyhytjaksoista (esimerkiksi vuorokautista ) vaihtelua.
- Alentaa olennaisesti huoneen huoneilman suhteellisen kosteuden enimmäisarvoa. Tämä korostuu
erityisesti lämpimänä vuodenaikana, jolloin myös ilmanvaihdon tuloilman kosteuspitoisuus on
luonnostaan korkea.
- Nostaa jonkin verran huoneilman suhteellisen kosteuden minimiarvoa sekä kesällä että talvella.
- Alentaa huoneilman lämpötilaa voimakkaan ulkoilman lämpötilan nousun aikana. Tämä korostuu
erityisesti hellejaksojen aikana.
- Läpäisee hiilidioksidia ja muita huoneilman kaasumaisia epäpuhtauksia alentaen näiden huippuarvoja.

Lähde: Erkki Kokko, VTT

[pvalila]

Mikä siinä hengittävyydessä on se tavoiteltava asia, extra turvallisuus?

4.0 HENGITTÄVÄN RAKENTEEN HYÖDYT
- Vaimentaa olennaisesti huoneilman kosteuden lyhytjaksoista (esimerkiksi vuorokautista ) vaihtelua.
- Alentaa olennaisesti huoneen huoneilman suhteellisen kosteuden enimmäisarvoa. Tämä korostuu
erityisesti lämpimänä vuodenaikana, jolloin myös ilmanvaihdon tuloilman kosteuspitoisuus on
luonnostaan korkea.
- Nostaa jonkin verran huoneilman suhteellisen kosteuden minimiarvoa sekä kesällä että talvella.
- Alentaa huoneilman lämpötilaa voimakkaan ulkoilman lämpötilan nousun aikana. Tämä korostuu
erityisesti hellejaksojen aikana.
- Läpäisee hiilidioksidia ja muita huoneilman kaasumaisia epäpuhtauksia alentaen näiden huippuarvoja.

Lähde: Erkki Kokko, VTT

Noista voi huomata, että ne ovat selvästi asioita, joiden merkitys korostuu, jos talon ilmanvaihtojärjestelmä on heikohko.

Koneellisella ilmanvaihdolla on helpompi taata ilmanvaihdon riittävyys vaihtelevissa olosuhteissa, mutta kyllä se vapaapaineisellakin onnistuu.

[PetteriKivimäki]

Muistan jostain markkinatuomioistuinraportista joskus lukeneeni eristevalmistajayhdistyksen lausuman, jotta; "rakenteen "hengittävyydellä" ei ole mitään käytännön merkitystä".

Hähä, oma esimerkki tosielämästä: kaverini osti talon ja ihmetteli, miksi saunan eteisen lattia on laho. Kutsui minut saunomaan ja kanssa-ihmettelemään. Eipä ollut vaikeaa löytää syyllistä, saunan eteisen katto oli levytetty ja maalattu ei-hygroskooppisella maalikerroksella, jolloin eteiseen pukkaavan saunan lämpimän ilman kosteus kondensoitui vedeksi ja tippui lattialle sateen lailla. Lahosihan se lattia kun vuosikaudet sateessa. Omassa saunassani on maalaamattomat panelit katossa, eikä kondensoidu vesi, ei sada.

Mutta juu, hengittävä rakenne on vähän sitä sun tätä ihmisille. Liian usein kuulee ihan ammattilaistenkin suusta jotain huttua rakenteen hengittävyydestä synonyyminä joko ilmanläpäisylle tai ei-tiiviydelle. Ja usein kuulee kehuttavan hengittäviä rakenteita talossa, jossa on lasikuitutapetit..