Rakentavaa kriitiikkiä salaojittavista eristeistä?

[Ilkkahe]

eikö salaojittavat eristeet ole kaikki EPS:ssää? jostain luin (varmaan finnfoamin mainoksesta) että EPS imee itseensä 10x enemmän vettä jos verrataan XPS:ään. toisaalta en sitten tiedä onko nuo lukemat rakennuslevylle vai itse pallerolle josta levy on tehty? kaipa se vissiin menee niin että pallerot eivät vettä itseensä ime, mutta vesi kertyy sinne saumoihin. salaojittavassa eristeessä taas on ideana se että ne saumat palleroiden välissä on sen verran isot että vesi kulkee läpi?

Itsekin kuullut saman että EPS imee vettä itseensä ajan kanssa (ja käytännössäkin huomannut) Mut salojittavissa eristeissä ne epsi pallerot on valettu ilmeisesti bitumiin, joka estää veden pääsyn siihen epsiin. Näin olen käsittänyt.

[Matti Alander]

Vettyminen perustuu vedenpaineeseen tai vesihöyryn kondensoitumiseen. Eps levyissä oikein tehdyissä vettyminen on hyvin vähäistä. Mikäli vettyvät on yleensä jotain vinossa, kosteuskuormaa on liikaa tai niiden ylä tai alapuolella on muovikalvo. Eps levyn vettymiseen vaikuttaa myös levyn lujuus Eps 200 kpa vettyy jo hyvin huonosti. XPS on myös solupolystyreeniä valmistustekniikka vain on eri ja hinta korkeampi, koska raaka-ainetta kuluu enemmän. Eristyskyky on suurin piirtein samaa luokkaa.
Kevytsoran ongelma on huono eristyskyky, solupolystyreeni on noin kolme kertaa parempaa.
Salaojittavat eristeet valmistetaan solupolystyreenisä eri kuutiopainoisina käyttötarpeen mukaan haarukassa 19 - 55 kg/m3. Solupolystyreeni pallot on liimattu toisiina bitumilatexilla, jolla samalla suojataan rakenne vettymiseltä. Rakenne myös päästää veden pois, jolloin siihen ei lätäköidy, eikä synny vedenpainetta, Höyrynpaine päästetään taas läpi käyttämällä apuna suodatinkankaita, muovikalvoja ei käytetä, kuin erikoistapauksissa haihtumissuojana.
Salaojittava eriste pysyy myös puhtaana eikä jauhaudu, kuten kevytsora, näin aikaansaadaan aina toimiva kapillaarikatko. Salaojittava eriste on siis vettymätön ja on suunniteltu toimivaksi rakenteessa 50 vuotta ja varmasti toimii pidempäänkin ongelmitta ohjeiden mukaisesti asennettuna.

[Ves_ku]

Rakennekuvien mukaan noi papusäkit eivät toimi samoin kuin salaojittava ersite. Perusmuuria vasten laitetaan ensin patolevy ja päälle eps eriste. Tähän päälle tehdään pystysalaojitus papusäkeillä.

Menetelmä ei siis ole mitenkään vertailukelpoinen salaojittavaan eristeeseen verrattuna.

[Hower]

"rakentavaa kritiikkiä"?
jos nyt kysyisi toisinpäin: keksiikö joku yhtään hyvää syytä mitä vahinkoa tai vaaraa salaojittavista eristeistä olisi kellarin kosteus/lämmöneristyksen suhteen? Minulle ei tule mieleen mitään teoreettistakaan asiaa.

Tuo esitetty papusäkkimenetelmä (patolevy/lämpöeriste/papusäkit) ei vaikuta kovinkaan fiksulta varsinkaan vanhoissa taloissa. Esitteessä mainostettiin, että ei tarvitse käyttää kallista salojasoraa? eristeen ulkopuolella kun pikkuhiljaa pinoaa sinne (halpoja?) lecasorasäkkejä... Öh...?

[tuokki]

Olen samoilla linjoilla. Mitä enemmän olen miettinyt ja selvittänyt salaojittavia eristeita. Sitä vakuuttuneemmaksi olen tullut idean toimivuudesta. Olen omassakin mörkässä todennut, että mitä ulkopuolella oleva muovi saa seinissä aikaiseksi. Miksi siis laittaisin muovin myöskään sokkelin ulkoiseinään. Mihin se sisältä tai ulkoa päässyt kosteus oikein menisi jos ulkopinta on tiivis

Rintsikka foorumissa törmää aika usein "maantapa" rakentaa ja "teen hyvin itselleni" tapaan rakentaa. Nykyään kaikki lasketaan ja mitoitetaan kestämään tietyn ajan ja/tai tiettyjä olosuhteiden rasitusta. Tässä ei sinänsä ole mitään väärää. Näin optimoidaan rakennuksen tekemiseen menevä aika ja materiaaliset panostukset. Siitä kuitenkin seuraa tilanne, että 30-40 vuoden välein onkin sitten pakko tehdä suuri remppa tai purkaa koko talo. Melkoista kertakäyttökultuuria mielestäni. Tuntuu vain, että uudet materiaalit ja optimoinnin lisääminen vaan lyhentää tätä täysrempan väliä. Oma talonikin on seissyt tässä nyt 70 vuotta. Ainoita remppoja joita on/olisi pitänyt tuona aika tehdä on ulkomaalauksen huolto ja katon uusiminen 1-2 kertaa.

Olen todennut, että kohdat jotka on väärin korjattu 60-80 luvun uusien materiaalien ja energiakriisin innoittamina ovat menneet totaalisen pas..si ,, mutta kaikki muu (alkuperäinen) on yhä priima kunnossa.

T: Tuokki

Ps. Edellinen omistaja mm. laittoi uudet ikkunat alkuperäisten tilalle n. 1976. En ikävä kyllä ottanyt kuvia noista muovi, metalli, puu ja kumi virityksistä, mutta olivat menneet 26 vuodessa aivan palasiksi (vaikka niitä oli yritetty suojata jollain mömmöllä). Ikkunoiden rakenne oli sellainen, että ikkuna oli yhtenäinen moduuli (ei siis erillistä ulko lasia ja kaksinkertaista sisälasia).

[ibix]

laskin tässä että olisin muuten säästänyt aika paljon vaivaa ja loppupeleissä rahaakin kun olisin laittanut finnfoamin tilalle fuktisolit. pari hyvää muuttujaa joita äkkiseltään tulee mieleen:


-lattian betoni laatta kuivuu ainakin teoreettisesti alaspäin, jolloin voit vesieristää 1-komponentti vesieristeellä, olisin säästänyt noin 150€
-salaojittava sora 30cm (15kuutiota, eli 35-40tn lapioitavaa) olisiko tuo maksanut jonkun 300€???
-pohjan kaivaminen noin 30cm vähemmän (15kuutiota hiekkaa, eli noin 35-40tm lapioitavaa) ei ollut kallista kun meni tutun tontille, mutta tarpeeksi tyälästä.


ja vaikka olisi pitänyt kaivaa tuo 90cm alaspäin, että olisi voinut saada kapillaari katkon, niin sitten olisin voinut jättää kellarin lattian paljon alemmaksi, josta seurasi se että maksoin mm. timpureille 200€ siitä että lyhensivät ja asensivat normi ovet kellariin. vaihtoehtoisesti olisin voinut ostaa erikoismittaiset ovet kaupasta joista olisin maksanut 300€ enemmän kuin normaalimittaisista.

tätä listaa voisi jatkaa.

[jokihuoko]

Mulla ei tullut muuta "huonoa" mieleen Fuktisolia käytettäessä kuin:
-täytyy käsitellä suht varoen
-ei kestä lainkaan jäätymistä, ts. syksyllä sateessa + yöpakkanen niin eriste on entinen
-asentajan on syytä ymmärtää kuinka eriste toimii; meillä esim. asentaja olisi jättänyt suodatinkankaan pois fuktisolin päältä -> betoni olisi valunut eristeen sisään ja tukkinut/pilannut eristeen
-kestää kävellä vain ja ainoastaan jos pohjan tekijä on osannut hommansa
-"suuri alkuinvestointi" - eriste on mukamas kallista mutta yllätys-yllätys, eipäs ollutkaan.... kts. Ibixin postaus yllä. Tuli loppujen lopuksi halvaksi ja helpoksi...

Ei siis käytännössä mitään ongelmia jos eristäjä ja suunnittelija tietää mitä tekevät eikä käsittele eristettä huolimattomasti.

[Juha_P]

-ei kestä lainkaan jäätymistä, ts. syksyllä sateessa + yöpakkanen niin eriste on entinen

Mitäs tämä takoittaa?
Mulle uusi tieto.

[jokihuoko]

-ei kestä lainkaan jäätymistä, ts. syksyllä sateessa + yöpakkanen niin eriste on entinen

Mitäs tämä takoittaa?
Mulle uusi tieto.

Näin mulle kävi; ts. tapsa-myrskyn rankkasateisiin jäi pari paketillista eristettä, yöpakkasten jälkeen kun koetin nostaa nippua niin eristenippu painoi monin verroin normaalia enemmän.... kun eristettä sitten koetti nostaa, jäi aina palanen käteen. Katkenneessa kohdassa eristeen sisällä oli jäätyneitä vesihelmiä. Nyt keväällä eristeet olivat sulaneet ja kuivuneet, mutta eristelevyn mekaaninen kesto oli huomattavasti huonompi kuin uuden, kuivan eristeen. Tästä päätellen, kastuminen ja pakastuminen palleroiden välissä ennen asennusta ei siis tehne hyvää?

Eihän tuolla mitään merkitystä ole kun eriste on paikoillaan, - vaikka jäätyisikin - mutta käsitellessä pitää näemmä ottaa huomioon että vesisateeseen + pakkaseen nuo eristeet ei näemmä kuulu.

Mistä tulikin mieleen yksi kritiikin paikka eristeelle lisää, uusiokäyttö tuskin on mahdollista: fuktisol-rakenteen kun purkaa jostain niin eriste on melko varmasti entinen (?) wanhat styroxit ja finnfoamit sen sijaan voipi osin käyttää vaikkapa polvenalusina tai ei-niin-herkässä käytössä estämässä muurin ja tolppien routimista... :)

[Juha_P]

Tähän jäätymiskysymykseen olisi mielenkiitoista kuulla Matin kommentti.
Vettä ja pakkasta se eristelevy joutuu sietämään maanpinnan lähellä sokkeliin asennetuna.

Eli, Matti, jos ja kun luet tätä niin....

[Ves_ku]

Veikkaisin, että jäätyminen ei kellariperustuksessa ole ongelma. Lähtökohtahan kuitenkin on se, että vaaditaan lämpötilaero jotta salaojittava eriste toimii. Mitää suurempi ero sen parempi. Oman kellarin lämpötilalla veikkaisin, että levy ei pääse kovallakaan pakkasella jäätymään. Eikä todennäköisesti edes levyä vasten oleva maa. Sen verran suuri lämpövirta on maata kohden 100 millin eristepaksuudella. Ja harvoinhan salaojittavaa eristettä edes laitetaan jos ei sitä lömpöäkin ole tarkoitus kellariin saada.

Se on kyllä selvää, että vesi jäätyessään laajeneen ja ainakin jossain määrin levyä rikki repii. Asennetulle levylle ei varmaankaan muodostu ongelmaksi.

Mitä kierrätykseen tulee, niin kaivoin tässä uudelleen jo kertaalleen eristettyä seinää auki rappujen monttua tehdessä ja vastassa oli täysin uuden mitoissa olevaa eristettä. Eihän ne sielä olleet kuin parivuotta, mutta se ei ainakaan vaikuttanut levyihin.

[Hower]

Kuinkahan se kastuisi sateessa suojalistan alla järkyttävissä määrin ja jäätyminenkin on kai aika epätodennäköistä kun eriste on kiinni lämpimässä betonissa (jos kellarissa lämpöjä pidetään).
Tässä nyt on yksi seikka miksi olen suhtautunut aika kriittisesti semmmoisiin 10cm:n sisäpuolisiin rivinteerauseristeisiin taikka 20-senttisiin sisäpuolisiin foamirivinteerauksiin. Kannattaako sitä ulko-osaa jäähdyttaä/jäädyttää liikaa?

[tessu]

Jaa että salaojittava eriste sokkelin viereen? mieleen hiipii vaan ilmiö että jos se eriste uittaakin sen veden sinne sokkeliin ja sitä myötä kellariin? onkos tuo mahdollista? kai se on tai sit pitää olla varsinainen salaoja poispäin sokkelista vielä

[Hower]

Kellarin seinien viereen on nykyisin ollut tapana laittaa ns. pystysalaoja joko sepelistä, salaojasorasta ja tässä tapauksessa salaojittava eriste toimisi sellaisena.
Pystysalaojan tarkoitus ei suinkaa ole uittaa vettä sokkeliin vaan antaa mahdolliselle vedelle tilaisuus valua varsinaiseen salaojaputkeen.
Painovoima pitänee huolta siitä, että veden liikkuminen (esim. sepelissä) suuntautuu alaspäin.

Tiedä sitten onko 10cm:n eriste riittävä salaojitustarkoitukseen? Siinäkö on varsinainen syy, että Matti Alander on alkanut kehottamaan tuplasti paksumpaan eristemäärään seinässä...?

[Jamo2001]

Eristää kellarin ulkopuolelta millätahansa, mutta patolevy on kyllä siinä sokkelia/muuria vasten avainasemassa.

t.Jamo