Hei,
Olen harjoitellut uuden Tiilerin pikku-lassin lämmittämistä. Pikku-lassi (neljällä lisäkerroksella) on noin 1750kg painava kuorellinen tiilitakka, ja vastaanee massaltaan ja lämmittämistavaltaan aika paljon pönttöuunia.
Kysymys kuuluu että kuinka paljon puuta tuommoisessa takassa uskaltaa polttaa kerralla ja päivittäin? Eli kuinka ison puumäärän voi polttaa niin että takka ei siitä vahingoitu ja niin että lämpö tulee vielä talteen?
Siitä olen tietoinen että kuoritakassa ei saa polttaa peräkkäisiä pesällisiä vaan pitää odottaa 4 tuntia pesällisten välissä jotta takan sydän ehtii siirtää lämmön kuoreen. Mutta tiilerin antaman ohjeen mukaan maksimi poltettava puun määrä on: 3-4kg puuta 2-3 kertaa vuorokaudessa neljä tuntia taukoa pesällisten välissä. Tuon mukaan maksimi poltettava puumäärä olisi 3 x 4kg. Oman kokemukseni mukaan tuo ei kuitenkaan riitä, vaan jos takka on kylmänä niin sen kuumaksi saaminen (yöksi ja ser. päiväksi) vaatii 3 x 5kg polttamisen.
Eli paljonko polttelette pönttöksissänne? Pikku-lassin tulipesä on aika pieni, niinkuin vissiin pönttöuunissakin. Leveys 30cm mutta 4kg täytöllä pesä on vain 2/3 täynnä joten uskon että pesässä voisi polttaa kerralla enemmänkin, eli 5-6kg.
En ole kokeillut takan päivittäistä lämmitystä jolloin aamuin-illoin poltettaisin yksi pesälllinen, ja silloin haluaisin kyllä polttaa ainakin tuon 5kg, mielelläni 6kg niin että lämpöä riittää. Tuskin tämmöinen takka kuitenkaan tämmöisestä lämmittämisestä vahingoittuu (Huom. takkaa ei tietenkään lämmitetä kylmänä täysillä vaan esilämmitetään ensin).
Tiilitakan lämmitys
-
pähkäilijä
- Jäsen

- Viestit: 394
- Liittynyt: Ke Joulu 21, 2011 1:24
- Paikkakunta: Ruokolahti
- Kotisivu: http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.0
Re: Tiilitakan lämmitys
Moi, noilla perustiedoilla kun lähtee miettimään
..........1c.......... 1c.............. 50c
.......... 1kg/litra.. 1000 kg/ 1m3. 1000 kg/ 1 m3
Vesi ......1.16 wh. 1.16 kWh...... 58 kWh/ 1000 litraa
Rauta.... 0.14 wh. 0.14 kWh ...... 7 kWh/ 1000 kiloa
Tiili ..... 0.22 wh.. 0.22 kWh .....11 kWh/ 1000 kiloa
Vuolukivi 0.28 wh. 0.28 kWh .....14 kWh/ 1000 kiloa
niin 1750 kg tiilikasa tarviaa yhden asteen lämmetäkseen 0.385 kWh - 50c noin 19 kWh ja 3/4 hyötysuhteella puita tarviaa tuohon 50c lämmönnostoon noin 26 kWh ~6 kg. Kuinka paljon sitten kärsii uunilla tuottaa ympärille lämpöä on toinen asia. Mitä nopeammin jäähtyy sen enemmän voi lämmittää.
Viime talvena täällä testailin paikalla muurattua leivinuunia miten paljon voi lämmittää että savukaasut kestävät kohtuulisen viileinä.
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=161.0
2 kertaa päivään 10 kg puuta alkoi olla liikaa, uuni alkoi olla sisältä niin lämmin ettei kyennyt varastoimaan kunnolla lisää lämpöä ja se meni savupiipun kautta ulkoilmaa lämmittämään. Helmikuun 8-11 päivinä tosin pakkanenkin oli -30c paikkeilla joten asuntokin jäähtyi hyvin. Savukaasujen mittailuun tuli ostettua kiva lelu lapselle
http://www.clasohlson.fi/Product/Produc ... =162800871
Samalla ostin IR lämpömittarinkin jolla katsella uunin pintalämpöjä. Tuo paistomittari on tosi kiva, käytössä pannuhuoneessa ja 8 metrin päässä tuvassa näkee milloin alkaa savukaasut viilenemään ja on syytä mennä käymään pannarissa jälleen
..........1c.......... 1c.............. 50c
.......... 1kg/litra.. 1000 kg/ 1m3. 1000 kg/ 1 m3
Vesi ......1.16 wh. 1.16 kWh...... 58 kWh/ 1000 litraa
Rauta.... 0.14 wh. 0.14 kWh ...... 7 kWh/ 1000 kiloa
Tiili ..... 0.22 wh.. 0.22 kWh .....11 kWh/ 1000 kiloa
Vuolukivi 0.28 wh. 0.28 kWh .....14 kWh/ 1000 kiloa
niin 1750 kg tiilikasa tarviaa yhden asteen lämmetäkseen 0.385 kWh - 50c noin 19 kWh ja 3/4 hyötysuhteella puita tarviaa tuohon 50c lämmönnostoon noin 26 kWh ~6 kg. Kuinka paljon sitten kärsii uunilla tuottaa ympärille lämpöä on toinen asia. Mitä nopeammin jäähtyy sen enemmän voi lämmittää.
Viime talvena täällä testailin paikalla muurattua leivinuunia miten paljon voi lämmittää että savukaasut kestävät kohtuulisen viileinä.
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=161.0
2 kertaa päivään 10 kg puuta alkoi olla liikaa, uuni alkoi olla sisältä niin lämmin ettei kyennyt varastoimaan kunnolla lisää lämpöä ja se meni savupiipun kautta ulkoilmaa lämmittämään. Helmikuun 8-11 päivinä tosin pakkanenkin oli -30c paikkeilla joten asuntokin jäähtyi hyvin. Savukaasujen mittailuun tuli ostettua kiva lelu lapselle
http://www.clasohlson.fi/Product/Produc ... =162800871
Samalla ostin IR lämpömittarinkin jolla katsella uunin pintalämpöjä. Tuo paistomittari on tosi kiva, käytössä pannuhuoneessa ja 8 metrin päässä tuvassa näkee milloin alkaa savukaasut viilenemään ja on syytä mennä käymään pannarissa jälleen
Re: Tiilitakan lämmitys
Perinteisen pystyuunin pesään menee tosiaan kerralla n.6-8kg puuta.Omissa uuneissani poltan tuon em.pesällisen kerran vuorokaudessa ja se riittää hyvin,erittäin kylmillä keleillä pesällinen aamulla ja toinen illalla.En uskoisi,että tuommonen Tiileri-uuni oli niin kehno,ettei se kestäis samanlaista lämmitystä kuin perinteiset pönttikset tms.Lämmitysohjeet on vaan ehkä laadittu varman päälle.Ilman erillistä ohuella palovillakerroksella eristettyä kuorimuurausta oleva pystyuuni tokikin käyttäytyy toisin kuin kuorellinen uuni,eli se antaa lämpöä nopeasti ja tulee pinnaltaan kuumemmaksi,pönttis alkaa lämpenemään usein pinnastaan jo lämmityksen aikana.
Tuo,että uunia jouduttais lämmittämään 2-3 kertaa vuorokaudessa pienillä pesällisillä,kuullostaa epäkäytänölliselta,aikaa ja vaivaa lämmitykseen tärväytyy kohtuuttomasti.
Tuo,että uunia jouduttais lämmittämään 2-3 kertaa vuorokaudessa pienillä pesällisillä,kuullostaa epäkäytänölliselta,aikaa ja vaivaa lämmitykseen tärväytyy kohtuuttomasti.
Re: Tiilitakan lämmitys
Kiitos vastauksista, näin minä olen vähän arvellutkin.
Enkä myöskään usko että tulee kuin poikkeustilanteessa lämmitettyä takkaa kolme kertaa päivässä joten sen takia aijonkin etsiä tuon sopivan latauksen jonka voi talvisin polttaa aamuin-illoin. Tuo langaton savukaasumittari on hyvä idea, kokeessani käytinkin tavallista savukaasumittaria jonka olin laskenut puolisen metriä savupiippuun ja sen mukaan oli kyllä oikein viileät savukaasut. Myöskin mittailin pintalämpömittarilla takkaa ja sain kuoren lämmöt nousemaan kolmen pesällisen jälkeen paikoittain yli 50 asteen (luukun ympärillä toki yli 100) ja lämpöä hohkui kyllä oikein mukavasti vielä seuraavana päivänä.
Valitettavasti vaan ei tuolloin ollut aikaa jatkaa koetta seuraavana päivänä kahdella pesällisellä lämpimään takkaan, mutta ehtiipä tuon syksylläkin.
Syy miksi tein mittaukset nyt vähän tarkemmin vaakaa ja lämpömittareita apuna käyttäen on että kun olen aiemmin poltellut pienempiä pesällisiä niin takka ei ole oikein lämmennyt ja on tuntunut kuin lämpö olisi mennyt harakoille. Nyt peitin kokeesa myös savupiipun pään kevyeellä muovipallolla niin että lämpömittari oli piipussa ja nyt ei kyllä vaikuttanut että lämmöt falskaisivat ei-täysin tiiviin savupellin kautta. Eli ilmeisesti tämä takka tarvitsee kunnon lataukset jotta kuorikin lämpenisi kunnolla.
Enkä myöskään usko että tulee kuin poikkeustilanteessa lämmitettyä takkaa kolme kertaa päivässä joten sen takia aijonkin etsiä tuon sopivan latauksen jonka voi talvisin polttaa aamuin-illoin. Tuo langaton savukaasumittari on hyvä idea, kokeessani käytinkin tavallista savukaasumittaria jonka olin laskenut puolisen metriä savupiippuun ja sen mukaan oli kyllä oikein viileät savukaasut. Myöskin mittailin pintalämpömittarilla takkaa ja sain kuoren lämmöt nousemaan kolmen pesällisen jälkeen paikoittain yli 50 asteen (luukun ympärillä toki yli 100) ja lämpöä hohkui kyllä oikein mukavasti vielä seuraavana päivänä.
Valitettavasti vaan ei tuolloin ollut aikaa jatkaa koetta seuraavana päivänä kahdella pesällisellä lämpimään takkaan, mutta ehtiipä tuon syksylläkin.
Syy miksi tein mittaukset nyt vähän tarkemmin vaakaa ja lämpömittareita apuna käyttäen on että kun olen aiemmin poltellut pienempiä pesällisiä niin takka ei ole oikein lämmennyt ja on tuntunut kuin lämpö olisi mennyt harakoille. Nyt peitin kokeesa myös savupiipun pään kevyeellä muovipallolla niin että lämpömittari oli piipussa ja nyt ei kyllä vaikuttanut että lämmöt falskaisivat ei-täysin tiiviin savupellin kautta. Eli ilmeisesti tämä takka tarvitsee kunnon lataukset jotta kuorikin lämpenisi kunnolla.
Re: Tiilitakan lämmitys
Meilläkin on Tiilierin Pikku-Lassi. Kuori ei tosiaankaan kovin kuumaksi tule. Ja itse olen kyllä polttanut kaksi pesällistä putkeen jos on pakkasta ollut. En ole edes tiennyt että ei saisi
Ja ihan mukavasti on lämpöä tullut, öljynkulutus laski viime vuonna 700 litraa 
Re: Tiilitakan lämmitys
Ostin nyt clas ohlssonin langattoman uunilämpömittarin jolla on tarkoitus tehdä tarkempia mittauksia syksyllä vaihtelevilla latauksilla ja pesällisten määrällä niin että uuni lämpeää reilusti mutta ilman että savukaasujen lämmöt nousevat liiaksi.joonak kirjoitti:Meilläkin on Tiilierin Pikku-Lassi. Kuori ei tosiaankaan kovin kuumaksi tule. Ja itse olen kyllä polttanut kaksi pesällistä putkeen jos on pakkasta ollut. En ole edes tiennyt että ei saisiJa ihan mukavasti on lämpöä tullut, öljynkulutus laski viime vuonna 700 litraa
Ilmoittelen sitten minkälaisiin tuloksiin päädyn pikku-lassini suhteen.
Re: Tiilitakan lämmitys
Noiden tiilitakkojen ja uunien rakenteeseenhan kuuluu sisä- ja ulko-osan väliin 10mm palovilla joka sallii kuoren ja sisuksen elää eri tahtiin, ja samalla se hieman hidastaa lämmön siirtymistä kuoreen, mutta pitää sisuksen pidempään lämpimänä. Varaava osahan noissa on juuri sisus, kuoret on vaan kuoret, useimmin reikätiiltä joka ei kummemmin varaa. Tiiliuunin/takan ei ole tarkoituskaan olla kuten vuolu- yms. kiviuunit ettei kärsi kylkeen koskea pesällisen jälkeen ja aamulla on jo uuni kylmä.

