Mä olen niin koukussa jo tähän foorumiin ja rohkaistunut kovasti jo kommentoimaan ja kirjoittelemaan tänne kaikenlaista, joten tuumasin että avoimuuspolitiikan harrastaminen voisi olla ihan kiva.
Eli kun kerran koko ajan kommentoin kaikkea, lukijalle voisi olla ihan kiva katsoa, että mistä lähtökohdista tuokin taas vaahtoaa
Olen kovasti epäröinyt oman blogin julkaisemista, olisihan se kamalaa kun joku arvostelisi, mutta kun muidenkin juttuja on niin kiva lueskella, suorastaan olennaista oman remontin onnistumisen kannalta, niin onko se nyt sitten reilua pantata omia rakenneratkaisuitaan? Syteen tai saveen tässä se nyt on, jakoon meidän talo ja sen remonttiratkaisuiden pohdinta!! Olen pitänyt perheelle ja kavereille jonkin aikaa tätä blogia ja omaksi muistin virkistykseksi yrittänyt kokoilla kaikkea yksityiskohtaa siihen. http://projekti-karhunpesa.blogspot.com/
Rakentaminen on meillä sukuvikana, oma paappani on aikanaan rakentanut oman rintamamiestalonsa, omat isämme ovat rakentamisalan ammattilaisia ja perheessä on myös yksi oikea perinnerakentamisalan asiantuntija. Mutta mehän itte ei siis tiedetä mistään mitään, osata mitään, eikä varsinkaan olla yhtään alan ammattilaisia vaan ihan tavallisia talliaisia. Roolijako menee siten, että minä ja kersat (1v. ja 3 v.) suunnitellaan ja opiskellaan ja mies toteuttaa, sitten kun omilta töiltänsä kerkee. Nyt tosin on ollut ihan pakko palkata talolle konkurssin uhallakin muutama ammattilainen, koska pitäis päästä evakkomajasta muuttamaan talolle päin tai vuokranmaksu vie meidät perikatoon. Homman olisi siis voinut toteuttaa maltillisemmin, jos olis ihan aikuisporukalla liikenteessä, mutta kun meillä on näitä pieniä rakennusmestareita, ei talossa asumisesta ostokuntoisena ja sen remppaamisesta samalla olisi oikein tullut mitään.
Talon ostimme vajaa vuosi sitten loppukesästä, alkuperäisomistajapariskunnalta. Eivät itse ole taloa perustaneet, vaan ostaneet sen rakennustyömaana vuonna 55. Talo oli ostettaessa "alkuperäiskunnossa", eli "teknisen käyttöikänsä päässä". Ruksin pistimme paperiin, että jälkivaateita emme tee, kun ymmärrämme että vanhat on, rakenteet
Kymmenen vuotta kiersimme taloja katsomassa, uusia ja vanhoja ja tän ostimme. Talo, elämäntapa ja identiteetti kerralla uusiksi. Tosiaan, talossa piti oikeasti toteuttaa viemäröintiuudistus, sähköremppa ja energiasaneeraus joten ryhdyimme vastoin oppeja remontoimaan taloa, jota emme tunteneet. No, nyt tunnemme sitäkin syvällisemmin.
Mm. sähköjen osalta talo oli niin vaarallinen, että lapsia ei voinut päästää yhtään itsekseen liikkumaan, alkuperäiset pistorasiat olivat rikki ja murenivat käsiin. Rakenteet oli tarkoitus säästää ihan sellasenaan, mitään huonejako/muutos remppoja ei ollut tarkoitus ryhtyä tekemään, mutta kun alkoi käydä ilmi, että "alkuperäisyys" on aika suhteellinen käsite, oli pakko ryhtyä suunniteltua enemmän avaamaan paikkoja...
Keskikerroksesta on 60 - luvulla katkaistu joka seinästä kantavia palkkeja elintaso-ovirempassa ja kaksi kantavaa seinää on jyrätty kumoon. Kattolevytyksiä purettaessa paljastui kaksi massiivista välipohjalahoa, ja niitä setviessä kävi ilmi että neljä välipohjavasaa on lahonnut, joista yksi täysin poikki jnejnejne. Olemme lanseeranneet käsitteen KUUKAUDEN YLLÄRI.
Että pientä pintaremonttia siis! Kiitos rintamamiestalo.fi palstalle ja sille kirjoittaville ihmisille henkisestä tuesta ja teknisten ratkaisujen helpottamisesta!
Karhis eli Riikka
