Ostoslistalla RMT?

[Karhis]

"Hometalo" onkin aika suhteellinen käsite, ongelma voi olla joku paikallinen (kylppäri, vuotanut putki tai katto) tai ihan totaalinen katasrofi.
Jos vaikka rossipohjainen talo on päässyt kastumaan alhaalta päin tai umpilaatalla oleva lisärakennusosa on saanut kosteutta alhaalta päin, homma
voi olla jo aika haasteellinen: miten putsata talon perustukset ja alaosa niin, että rakennuksesta ylipäänsä saa terveen ja turvallisen? Kyllä jonkun kosteutta
imeneen, mikrobikasvuisen kylpyhuoneen saa puhdistettua, mutta tuskin sellaisella kosteusongelmalla ihan "hometalon" leimaa saa...epäilen.
Tärkeää tietenkin olisi tietää hyvin tarkasti, mihin on ryhtymässä. (voi vaikka käydä tutustumassa meikäläisen blogiin, siinä ihan "tervettä" homeettoman talon
perinpohjaista kunnostusta kuvataan http://projekti-karhunpesa.blogspot.com/ Kannattaa miettiä onko tällaisen rumban pyörittämiseen tietoa ja resursseja, jaksamista
ja halua. Meidän perheessä kummatkin isoisät on rakennusalan ammattilaisia, siskoni on rakennuskorjausartesaani ja rakennusmestari, itse olen harrastunut maallikko, mies supermies ja halua vanhan
talon ostamiseen on ollut niin, että vuodesta 2001 ollaan etsitty ja tiedettiin mihin ryhdytään ja SILTI kaduttaa joka viikko....tietenkin olen myös onneni kukkuloilla vähää väliä )
Mä todella tiedän maallikoksi melkoisesti vanhoista taloista ja niiden remontoimisesta, kasvettuani lapsuuteni rakennus/remonttityömailla ja kamppailtuani vuosia töissä homealtistukseni ja siihen liittyneiden remonttien kanssa. Raksamestari/korjausartesaanisiskoni sanoi minulle kun lähdettiin tähän projektiin tietäen tietotasoni, että en IKINÄ IKIMAAILMASSA JA KOSKAAN voi kuvitella, miten paljon asioita tähän liittyy, joita en edes osaa ajatella. Mua nauratti silloin, mutta ei enää. Helvetti, oikeassa oli

Kun vanhaa ryhtyy purkamaan ja ehjäämään, varsinkin tällaista ihan hometaloksi julistettua, kyllä se nielee aika paljon enemmän rahaa kuin uuden pakettitalon pykääminen, siitä voi olla varma.
Nyt ei pidä ymmärtää väärin, että olisin heti purkamassa palasiksi kaikki vanhat rintsikat ja rakentamassa niitä home ja rakennehysterian nimissä uusiksi,
on TODELLA uskomattoman hienoa ja mahtavaa, jos joku löytää/saa haltuunsa sellaisen rintamamiestalon, joka todella on heti asumiskuntoinen oli se sitten vanha alkuperäiskuntoinen ja vanhapintainen
tai huolella peruskorjattu. Valitettavan usein näissä vanhoissa taloissa vaan yhdistyvät a) pula-ajan rakennusmateriaalit b) amatöörirakentajat C)alkuperäiset nykystandarsien mukaan kyseenalaiset rakenneratkaisut ja d) monet aikaisemmat pintaremontointia väärillä materiaaleilla/aikansa parhaalla tietämyksellä (esim. 70 luvun vesieristysstandardit) harjoittaneet omistajat.
Hienoa, jos löytyy sellainen talo, johon Piipon kirjoittaman tyyliin voi muuttaa sisään ja hissukseen laitella.

Rakastan vanhoja taloja, ja haluaisin että jokainen vanha talo löytäisi arvoisensa omistajat. Hienoa, jos joku uskaltaa ottaa vaativammankin haasteen vastaan ja lähtee tekemään perusteellista kunnostusta jollekin talolle, joka on jo sellaisenaan tiensä päässä. Mutta en myöskään toivo, että kukaan hajottaa itseänsä tai perhettänsä tällaisen sopan kanssa.

Karhis

[piippo]

Tuli ehke vähä rajusti ilmastua (liekkö nälkä ollut), mutta tarkoittelin sitä, että saattaa se kohdalle sattua ihan hyväkin talo. Mitä itse tuli kierreltyä myytäviä taloja ja mitä on tuttujen taloissa tullut käytyä, niin huomannut että näitä on tosiaan rakennettu hyvin tai hyvin huonosti. Ja paljon vaikuttaa se kuka sitä taloa on asuttanut ja huoltanut.

[J&J]

Jos ajattelette ostaa satasella, varatka toinen sata remontiin. Ainakin.

Välillä nostaa verenpainetta nämä... Ei siinä tulevassa talossa varmaan tarvitse samantien iskeä remonttiliikkeellä 100 000 euroa käteen ja purkaa kaikki runkoon asti ja käyttää homekoirat sekä meediot paikalla... On näitä taloja mahollista myös remppailla omalla ajalla ja omasta palkasta kaikessa rauhassa. Esim. jos on alkuperäiset viemärit, onko ne järkeä ja pakko vaihtaa heti kerralla kaikki, joutuen tekemään uudet vessat ja kylppärit kaikki samaan syssyyn, vai voisiko ne uusia osissa, huone kerrallaan, silloin kun muutenkin remontoi vaikka sitä vessaa...

Piippo on kyllä tuossa osannut kiteyttää hyvin sen mitä itse ajattelen. Nyt ollaan semmoiset 7 vuotta asuttu noilla remontti-ajatuksilla tässä, ja remppaa on tehty kun on ollut aikaa tai rahaa, ja vasta yhden kerran nuo kaksi ovat toisensa kohdanneet; aika ja raha. Omalle työlle ei olla laskettu hintaa, kun itselle tehdään. Ja siihenkin mitä ollaan tehty, on mennyt ehkä viidesosa talon (eli tontin) myyntihinnasta. Ollaan kuitenkin jo saatu aikaiseksi neljä huonetta ja keittiö remontoitua, vuotava katto saatu vuotamattomaksi (tiilikatto, eli rikkinäisten tiilien vaihtoa ehjiin), vaihdettu hirsiä parille seinälle, kaadot pois talosta eli sulamisevedet pois kellarista, kunnostettu ikkunoita aikamoinen määrä, vedetty uudet sähköt jne. Nytkin yhden oven takana odottaa huone ilman lattiaa sitä hetkeä, että remontti jatkuu, ilman lattiaa se on ollut jo muutaman vuoden. Mutta siinähän se onni on kun sen oven saa kiinni, remppahuoneen pois silmistä, ja silti sen remontin keskellä eletään.
Talo oli lähtökohtaisesti todella huonossa kunnossa, huonon ylläpidon takia. Silti sitä minimibudjetilla ollaan tässä hyvin menty. Onhan aika paljon kiinni siitäkin mihin itse tyytyy, eli vaikka siihen kuinka kauan pystyy "rempan keskellä" elämään ja tarvitseeko talon rempan jälkeen olla sisustulehden kopio, näin kärjistetysti.

[Karhis]

Huhuu, rintarottinki!

Kuis hanke edistyy?

Kyselee Karhis

[rintarottinki]

Käytiin kattoo se mätä talo ja eihän sitä kannata kuntoon alkaa laittaa. Sanotaan näin, että se talo on elämänsä elänyt.
Tässä on aika hiljaista talorintamalla, kun kaikki ollaan käyty kattomassa mitä on tarjolla ja mikään ei meille kelpaa Tai no sanotaan, että kelpais jos niistä tiputtais hintaa reippaasti alaspäin. Ei anna luonto periksi maksaa ylihintaa vanhasta ja huonokuntoisesta talosta.

Noh, kiirettä meillä ei ole joten ihan rauhassa katsellaan ja odotellaan sopivaa.

[rintarottinki]

Sen verran pitää vielä lisätä, että sitä vauriotaloa olis voinu käyttää ihan esimerkkitapauksena kosteus-, home- ja lahovaurioista.
Siinä oli vähän niinku kaikki vialla ja vauriot hyvin selkeitä. Jos sen avais ja lähtis tutkimaan, niin luulen että rakenteissa olisi mittavat vauriot nähtävissä.
Välikatto tukossa ja materiaali siellä juuri sen näköistä. Piipun läpivienti vaurioitunut. Kellarista kosteus noussut korkealle seinään ja en tiedä liittyykö tähän, mutta eteisen lattiasta mitattu kosteutta. Rappusten seinä kostea. Keittiön lattiassa monttu. Välikatto notkolla yhdestä kohtaa. Miltei koko talon osalta havaittavissa kosteusvaurioita listoissa ym. Yläkerta oli siistimpi. Kylppärissä kosteusvaurioita.
Kuntotarkastuskuvissa näkyi alapohjaa, jossa vaurioita ja villaa ja puuta suoraan maakosketuksessa. Niin ja uusi laudoitus sekä lisäeristys (ei tuuletusta tietenkään) on lykätty suoraan vanhan pinnan päälle. Sokkelissa halkeamia. Että kaikenlaista. Tuli vähän fiilis, että onkohan talossa yhtään ehjää kohtaa enää jäljellä.

Tässä nää mitä tuli heti äkkiseltään mieleen. Minä pidän tuollaista jo aika kelvottomana korjata. Tai siis ei todellakaan maksa vaivaa, kun samalla työllä ja rahalla vois tehdä kokonaan uuden.

[Laurakaisa]

Tsemppiä vaan etsintään. Me käytiin katsomassa lukematon liuta taloja ja tosiaan kaikki ne rakennelmat mitä olisi voinut suunnilleen ajatella eli koko seudun tarjonta, ja kyllä sieltä sellaista mörskää tuli vastaan että hirvitti. Ikävää on se, että yksi kaveri sattui ostamaan yhden meidän "ei ikinä eikä koskaan missään tapauksessa" -kohteen ja nyt niillä on sitten mittavaa kosteusvauriota kellarissa jne. pientä kivaa murhetta. Harmitti kun ei ehditty väliin lausumaan omia tuomioita ennen kuin ehtivät sen mökin ostaa.

Mutta kyllä se etsintä ja pitkäjänteisyys kannatti, tästä nykyisestä näkövinkkelistä, kun löytyi sitten onnenkantamoisella lopulta hyvä ja meille just sopiva talo.

[rintarottinki]

Päivitetääs tilannetta. Talorintamalla on ollut hiljaista viime viikkoon saakka. Nyt on sitten kaksi kohdetta, joissa molemmissa puolensa.
Tänään käytiin vilkaisemassa -45 valmistunut talo. Lisäosa -70-luvulla tehty. Tontti ja talo iski heti, olis potentiaalia ihanuuteen ja juuri sellaiseen mitä halutaan.
Mutta sitten tulee mutta. Talo ollut huonolla pidolla, remppaa ja ylläpitoa ei ole tehty. Noh, 90-luvulla talon isäntä oli kyllä laatoittanut kylpyhuoneen, mutta oli vaan tehnyt
sen paneelin päälle!

Yläkerrassa oli haju. Sivuvintit oli tukossa, ei ilmanvaihtoa missään. Joskus katto vuotanut yläkertaan ja vuotokohta korjattu, mutta toimenpiteet olivat
jääneet tähän. Vähän mietityttää mikä pommi siellä muhii. Sivuvintillä oli tukittu raot välikatolle lasivillalla. Aluskatetta ei ollut, ihan peltikatto
lautojen päällä. Joo ja kellaritilat...haisee pahasti ja vedet tulee lattialle silloin tällöin. Olematon ilmanvaihto jne. Olisiko tollanen pelastettavissa, vai kannattaako unohtaa?
Kellaritilat käsittää talon pohjasta vajaa puolet. Sitten outo juttu meikäläiselle, mitä tarkoittaa kun suurin osa talon pohjasta, se kellariton osa, on "kaivamatonta aluetta"?

Ulkopuoli alkuperäisessä kuosissa, eli aika rempallaan. Silti tää kohde kiinnostaa. Siitä sais niin hienon ja mahtavan. Niin ja ehkä menettäis rahat, hermot ja terveyden siinä sivussa...
Ääh, tää remppatalojen katselu on kyllä joku masokismin muoto.

[matrismik]

Mun mielestä olette oikeilla jäljillä, mutta malttia ostamiseen on syytä käyttää. Se oikea tulee vastaan kun jaksaa etsiä, mitä enemmän taloja katselee. Se että joku on pidempään myynnissä ei välttämättä merkitse sitä että jotain on pielessä talossa, sillä alussa se pielessä oleva asia voi olla hinta. Kun hintaa korjataan oikeammaksi liian myöhään, talo on jo ollut liian pitkään myynnissä väärällä hinnalla aika moni on sen jo huonon "hinta-laatu" suhteen takia hylännyt. Totuushan on se että RMT ei ole laiskan remontti ihmisen unelma asumismuoto ja kaikki ei mene aina kuten "Strömsössä", asioihin perehtymällä sekä malttia käyttämällä onnistuminen on todennäköisempää. Älkää vaan unohtako tutkia asiakirjoja tarkasti, esim. kaavamääräysten muuttaminen on varmasti vaikeampaa kuin mikään remontointi. Liian moni menee juuri tässä kohtaa periaatteella "tuurillahan ne laivatkin seilaa.."

[Laurakaisa]

Lueskelin tässä iltani iloksi tätä ketjua kunnolla alusta loppuun ja kuikuilin samalla Karhiksen blogiakin kun ei noi kersat nuku tänä yönä kun 15 min kerrallaan...

Oliko teillä Karhis millanen toi lähtötilanne, ts. oliko ajatusta tai oletusta tai muuta osviittaa noista ongelmista vai tulivatko vastaan vasta kun aukaisitte paikkoja? Yritin blogista etsiä mutta en pikalukemalla löytänyt... ja mietin tätä lähinnä siksi, että miten paljon tässä nyt uskaltaa sitten sanoa kun on toki olemassa mahdollisuus että meilläkin piilee tuolla vaikka mitä alkuperäisten pintojen alla, ei me olla purettu tästä kuin sauna ja toisen lappeen puolelta katto tähän mennessä. Ja kun ei ole aikomus edes purkaa...

No mutta, sitten tähän ketjuun pari ajatusta. Ensinnäkin allekirjoitan sen, että terveessä ja hyvin pidetyssä vanhassa talossa on kunnostamista ja fiksaamista yllin kyllin, ongelmatapauksissa se työ varmaan triplaantuu tai viisinkertaistuu tai mitä vaan, monistuu joka tapauksessa. Se on varmaan ihan jees jos on rahaa ja aikaa tai molempia. Jos on pienet lapset ja talous tiukilla, se on kaiketi katastrofi. Me asutaan tässä alkuperäisonnelassamme, jota on todellakin mahdollista rempata sillä pala kerrallaan -meiningillä niin ettei tarvitse edes asua remontin keskellä mitenkään kummemmin kun sen remontin voi sulkea yhteen kerrokseen kerrallaan. Ja silti välillä menee hermot kun kaikki kotiin liittyvät asiat tuntuu olevan sitku-asioita, ja sitten niiden pienten lasten kanssa ei ihan oikeasti saa tehtyä yhtään mitään. Joku seniorikansalainen voi väittää että siinä ne lapset menee sivussa ja uusavutonta moinen valitus ja siinäpähän kersat oppii remonttitöihin mutta niille puheille kannattaa viitata kintaalla. Joutavia löpisevät. Jos on lapsia, ainakin yhden aikuisen aika menee niiden kanssa. Se on pois remppahommista.

Nää budjettiasiat on sitten ihan omaa luokkaansa. Kuulin tuossa yhdestä talonomistajasta, joka oli teettänyt taloonsa 23 000 euron hintaisen kattoremontin. Meidän kattoremontti on tällä hetkellä niellyt alle kolmetuhatta euroa ja siinä on kaikki muut paitsi parin talkoopäivän ruuat ja kourut ja rännit mukana. Kaikki on siis näissä kustannusarvioissa erittäin suhteellista. Ja heti kun pitää tehdä jotain uutta eikä vaan fiksata vanhaa, hinta pompsahtaa. Meillä on kellarissa alkuperäiseen asuun palautettu sauna, joka purettiin ensin ja katsottiin että se on ookoo ja tehtiin siis sitten vanhaan tyyliin uusiksi. Kustannuksia tuli muistaakseni pari tonnia. Sen saunan seinän takana on entinen maapohjakellari, josta tehtiin varsin maltillisella kädellä pyykkitupa - kalkkimaalia seiniin ja vanhat tai itse tehdyt huonekalut MUTTA uusi lattia eristyksineen, lämmityksineen ja valuineen ja aika paljon sähkö- ja putkitöitä - ja hinta onkin sitten jo ihan jotain muuta, en ole edes uskaltanut laskea lopullista kustannusta. Ei se neliöhinnaltaan kyllä uuden talon kodinhoitohuoneen neliöitä vastaa vieläkään, mutta silti. Ja toki nuo meidän summat pohjautuu tosiaan sille, että ulkopuolista työvoimaa ei ole juuri käytetty kuin ne pakolliset putkarit ja sähkärit. Tahti on hidas, mutta ainakin asutaan koko perhe tässä saman katon alla niin että iskän saa remottityömaalta helposti hätiin jos kädet loppuu kesken tyttärien kanssa...

Minä olen sikäli alkuperäiskuntoisten talojen kannalla, että niistä näkee aika pitkälle monesta kriittisestä paikasta, mitä ne ovat syöneet. Betonisokkeli on betonisokkeli ja tiilirivinteeraus on tiilirivinteeraus eikä muuksi muutu. Tuo meidän kattoremonttikin on sikäli helppo, että vaikka toinen lape on vielä tekemättä niin kyllä siitä uskaltaa sanoa ettei mitään suurempia yllätyksiä ollut sielläkään - suurin osa siitä katosta on altapäin näkyvissä joko yläpohjassai tai sivuvinteillä. Sitten on sekin vakuus, että jos tämä on toiminut näin 60 vuotta niin toimii se jatkossakin kun maltetaan vaan olla sörkkimättä liikaa.

Niin että on siinä minusta kumminkin vissi ero, lähteekö purkamaan hometaloa atomeiksi vai kunnostaako kevyellä kädellä tervettä taloa. Toki valtaosa ihmisistä rynnistää sen terveenkin talon kimpuun kuin sika limppuun mutta onko se sitten järkevää, sen ehkä näkee vasta sitten kun se mökki on muhinut uusine remontteineen parikymmentä vuotta...

Mutta. Tiedostan, itsekin tosiaan kauan Sitä Oikeaa etsineenä, että meidän talo on jonkunsorttinen helmi. Oli vähän sellainen "ei tämmöstä olekaan" -olo kun ensimmäistä kertaa täällä kävin, koska täällä on suuri osa niistä alkuperäisistä pinnoistakin niin siistissä kunnossa ettei niitä ole tarpeen edes maalata vaihtamisesta puhumattakaan.

[rintarottinki]

Mennään maanantaina katsomaan taloa paremmalla ajalla ja mennään sinne välikatollekin katsomaan miltä näyttää. Minäkin lueskelin Karhiksen blogia ja mielessä kävi sama, että olikohan vaurioista etukäteen merkkejä kuinka paljon havaittavissa. Lähtökohtaisesti oletan, että tässä meidän kohteessa on jotain pielessä. Kiireellisinä näen yläkerran välikaton, katon ja kellarin. Kylppäri tietysti on aika viritys, että kyllä sekin suht ripeitä toimenpiteitä vaatii. Tässä on lähtöhinta aika korkealla myös isomman tontin takia, mutta sanoin suoraan välittäjälle, että arvotan itse tällasen talon useita kymmeniä tuhansia alemmas. Välittäjä ei ajatusta tyrmännyt, vaan ehdotti uutta käyntiä.

Totta on myös, että lapsien kanssa juttu on eri. Jos meillä olisi vain aikuiset, ei pelottaisi niinkään paljon tällaiseen lähteä.
Tässä kohteessa on alkuperäinen (?) katto ilmeisesti. Myyjänä on vanha leski, jonka lausuntoihin en kauheesti painoarvoa laittaisi. Yläkerta ja kellari ovat olleet vailla käyttäjiä, koska vanha rouva tarvitsee apua liikkumiseen.

[matrismik]

Isompi tontti ei pelkästään anna kiinteistölle lisäarvoa, tarkoitan sitä että jos sijainti on huonmpi eli syrjäisempi, kaavamääräykset ei mahdollista lisärakentamista jopa saman kaupunginkin alueella hinnoissa voi olla huimia eroja. Esimerkiksi Vantaalla tämä meidän talo on vajaan 1300 neliön tontilla paremman sijainnin sekä rakennusoikeuden takia jopa arvokkaampi kuin nyt samassa kaupungissa mulla töissä myynnissä oleva Hehtaarin tontilla oleva RMT ehkä karvan verran huonommassa kunnossa olevana tosin, mutta siinä on navetta sekä aitta bonuksena.

Välittäjä ei varmasti ole se ensimmäinen joka ajatuksen tyrmää jos on pienikin mahdollisuus kauppaan. Saattahan olla että ovat omistajan kanssa jo keskusteleet suunnilleen saman kokoisesta hinnan pudotuksesta, jota te olette nyt tinkimässä eli tarkoittaisi välittäjän perspektiivistä jopa silloin todennäköiseltäkin kaupalta jos saa ajatukset tarjouksen muodossa paperille.

[Karhis]

Moikka mois.

Meillä Muutamat selkeät ongelmakohdat oli heti havaittavissa (en halua itseäni mitenkään kehua, mutta "maallikoksi" olen toki aika tarkkanäköinen): mm väärään suuntaan kaatavat portaat, hieman notkottava olkkarin katto, väärä ulkomaali, märkä pohjoisseinä (talo maalattu 2 v sitten ja maali jo aaltoili omituisesti). Toivoimme selviävämme vähällä, pelkäsimme pahinta. Hinta, tontti, sijainti, talon " henki", pohjapiirrustus ja hyvän korkuinen kellari " ja se, että talossa ei oltu lurtrattu vettä muualla kuin kellarissa saunassa "pakottivat" ostamaan - meillähän oli pitkä 10 vuoden katseluhistoria takana (myös uusia taloja), joten tunnistimme kyllä potentiaalin, joskin tajusimme kyllä heti mihin järkyttävään urakkaan kätemme sotkimme. Vähin syy tietenkään ostoon ei ollut se, että olen itse tosi pahasti homealtistunut, saan 15 minuutissa pahoja oireita, ja pystyin olemaan kolme tuntia talossa ilman mitään tuntemuksia. Ja uskokaa, sellaisia taloja ei ole kovinkaan monta kohdattu...ja on niitä katteltu, ostoaikeissa kavereille ja ittelle. Ja sitten on tietenkin kaikki talon ja kämpät joissa tulee muuten vaan vierailtua.

Remonttia aloitellessa koko soppa alkoi sittem kuitenkin paljastua melkoisesti suuremmaksi kuin olimem edes osanneet pelätä. Eli ihan ok näköisistä paikoista alkoi paljastua kaikkia ongelmia, joita ei nyt vaan kertakaikkiaan kannata jättää rakenteisiin korjaamatta, kun on tarkoitus itse asua taloa niin kauan kuin fysiikka (siis oma) antaa periksi. Koko jännitysnäytelmä alkoi purkaantua parissa kohtaa samaan aikaan:

1) keittiön kaapistojen purkamisesta: olivat uusittu jossain vaiheessa ja myyntiä varten oli ostettu jotkut halvimmat tasaiset mdf- ovet, joten mitään säästämistä ei ollut. Niitä purkaessa totesimme, että seinä, johon ne on kiinntetty, on hutera ja aivan paloturvallisuuskatasrofi- piti purkaa seinää, jolloin keittiön kiinteän klassikkokomeron rakenteista kaatui sellainen määrä hiirenpesiä ja kakkaa, että kukaan täysjärkinen ei olisi rakentanut uutta keittiötä siihen päälle....No kun kiinteä komero purettiin, havaittiin, että kantava seinä onkin jo 60 luvulla runneltu ovia laitettaessa ja kantavia palkkeja katkottu... No, sitten piti ruveta tarkastelemaan niiä muita oviaukkojen vierustoja... ja hajoitettuja kantavia rakentaita ja siirreltyjä seiniä löytyi, vaikka todella kuvittelimme että huonejako on alkuperäinen....En olisi ikimaailmassa ostotilanteessa tajunnut. Monen asiantuntevankin kanssa ihmeteltiin mm sitä, miksi helvatassa vessassa on kaksi poistoa hormiin, mutta ei välähtänyt, että kantava seinä oli hajoitettu (isomman lavuaarin takia) joskus hamassa historiassa.....

2) tummentuneet vohvelihalteksit haluttiin katossa yhtenäistää olkkarin katon valkoisten haltexlyvyjen kanssa ja ne purettiin katosta, jolloin kävi ilmi, etyä välipohja on kahdesta kohtaa taloa isolta alalta ruskolahottajan valtaama....Ilmankos niitä varmaan alkuperäisiä levyjä oli uusittu niiksi rumemmiksi, kattovuoto oli kastellut varmasti entiset laatatkin.

3) Epäilty märkä pohjoisseinä todella oli märkä. Ja kahdesta paikkaa myös laho. Ja purut kun purettiin, saatiin myös siten sitä homettakin, joskin hyvin lievää tuoksua niitä pöllyttäessä.

Joo eli ei ollut tarkoitus hajottaa hyvää taloa, vaan ihan ylläripohjalla suurimmaksi osaksi tämä kamala purkuvimma.
ollaan tässä kauhisteltu, että mitä kaikki hienosti pintarempatut talot pitääkään sisällään. En ostais itte, varsinkaan tän jälkeen. Remontin tekijöitähän on monenlaisia, mutta suurimmassa osassa kuitenkin vanhoja taloja on vaan " meikkailtu" kulahtaneita pintoja hienommiksi. Siinä yksi syy, miksi kannattaa ottaa meikkaamaton, tietää mitä oikeasti saa.

Ihan perussääntönä vois varmaan sanoa, että jos joku vaikuttaa olevan pielessä, se on ja paljon kalliimmin ja hankalammin kuin ensin arvioi. Ja jos ei olekaan niin kiva yllätys. Ja paljon on pintojen alla piilossa. Mutta sitten kysymys kuuluu: jos talossa ei ole ongelmia, kannattaako kaivaa verta nenästään ja lähteä hakemalla hakemaan. Jos homma on toiminut viimeset 50 vuotta, kyllä se varmaan vastedeskin toimii. Mutta sitten kannattaa myös asennpitua elämään talossa sellaisena kuin se on, eikä lähteä tekemään jotain uudistuksia tai pintaremppaa. Kuinka moni nykyihminen on valmis saunomaan siellä betonisaunassa ja käyttämään niitä matalia keittiökaappeja ( jos onneksensa ne vielä löytää....) Käyttätapojen muutos voi myös koitua kohtalokkaaksi - esim meidän saunomismaratooneilla ( verrattuna aikaisempien asukkaiden poltetaan pari roskaa saunanpesässö, että tarjetaan suihkauttaa-tyyliin)talomme olisi kuulemma ollut melko saattanut olla savuna ilmassa. Saatikka sitten nykyaikainen vedenkäyttö. Vaikeaa on tämä vanhan talon hyvä korjaaminen. Mitenköhän sitten lie sen ylläpidon...

Karhis eli Riikka