Kuusi- vai mäntylautaa lattiaan? Mistä kannattaa hankkia?
Kuusi- vai mäntylautaa lattiaan? Mistä kannattaa hankkia?
Talomme aistillinen muovimatotus menee uusiksi. Alla on koolaukset, jonka päälle tulisi lautalattia. 28 mm paksuus menee mukavasti yksiin lattian nykyisen tason kanssa.
Mäntylattia on yleisin. Se on ymmärtääkseni kuitenkin pehmeää, vaikkakin perinteistä. Entäpä kuusi? Molemmat pidämme vaaleasta. Koivu on kaunista ja koivulautalattiaakin kaiketi saanee. Nyt kiinnostavat kokemukset hinnoista, hankintapaikoista Keravan suunnalta ja pintakäsittelystä. Vaaleaa, mieluiten luonnollisen puunväristä lattiaa haemme, joten Osmo Color on kai hyvä valinta käsittelyksi? Olen lukenut uunikuivatusta lattialaudasta, joka ei ole kuitenkaan suoraan kelvollista lattiaksi. Pitääkö siis lautojen kosteuden antaa tasoittua joka tapauksessa talon sisällä?
Kaikenlaiset vinkit asioista, joita kannattaa ottaa huomioon otetaan ilolla vastaan.
Takkaleivinuuni saadaan marraskuun puolivälissä. Siitä on hyvä mieli.
Hyvää syksyä kaikille!
Jussi
Mäntylattia on yleisin. Se on ymmärtääkseni kuitenkin pehmeää, vaikkakin perinteistä. Entäpä kuusi? Molemmat pidämme vaaleasta. Koivu on kaunista ja koivulautalattiaakin kaiketi saanee. Nyt kiinnostavat kokemukset hinnoista, hankintapaikoista Keravan suunnalta ja pintakäsittelystä. Vaaleaa, mieluiten luonnollisen puunväristä lattiaa haemme, joten Osmo Color on kai hyvä valinta käsittelyksi? Olen lukenut uunikuivatusta lattialaudasta, joka ei ole kuitenkaan suoraan kelvollista lattiaksi. Pitääkö siis lautojen kosteuden antaa tasoittua joka tapauksessa talon sisällä?
Kaikenlaiset vinkit asioista, joita kannattaa ottaa huomioon otetaan ilolla vastaan.
Takkaleivinuuni saadaan marraskuun puolivälissä. Siitä on hyvä mieli.
Hyvää syksyä kaikille!
Jussi
Jos Keravan suunnalta on, niin Mäntsälän Sahalta löytyy uunikuivattua tavaraa suoraan lattiaan laitettavaksi. Meillä mäntyä laitettiin suoraan paketista lattiaan ja hyvin on toiminut. Osmoa 2xväri + 2xvaha pinnassa ja on aivan loistava. Jos haluaa naarmuttoman ja kolhuttoman lattian haluaa, ei kannata puuta käyttää vaan kiveä tai puun-jäljitelmiä (laminaatti).
Elämä saakin näkyä lattioissa...
...sitä en missään nimessä viestilläni tarkoittanutkaan. Kolhut kuuluvat elämään ja vanhenevaan lattiaan kuin kulttuuriministerin miehen täräytys valtiovaraininisterin nokkaan. Mietin tässä kuitenkin, millainen materiaali kuusi on mäntyyn verrattuna. Kumpi on vaaleampaa ja kumpi on kovempaa? Onko jollain kokemusta lipeällä kuuraamisesta, vai mikä olikaan oikea termi. Vaalentaako se lattian sävyä? Värillisillä vahoilla en välttämättä haluaisi pelata, vaan säilyttää puun aitoa väriä. Vaalea puu vaan miellyttää silmää...
Kiitokset kommenteista ja vinkeistä, joita olen saanut lukuisiin muihinkin kysymyksiini!
Jussi
Kiitokset kommenteista ja vinkeistä, joita olen saanut lukuisiin muihinkin kysymyksiini!
Jussi
aika monen puulajin ominaisuuksia löytyy linkistä: http://www.puuproffa.fi/arkisto/puulajit.php
periaatteessa voi luottaa suoraan suomalaiseen muutaman sadan vuoden puutyöperinteeseen kun puuta valitsee eri käyttötarkoituksiin, mutta lattioita on tehty kyllä sekä männystä että kuusesta. (männystä kai enemmän)
kuusi on tasavärisempää ja pehmeämpää, männyssä sydän (tummempi mutta kovempi ja siis parempi) ja pinta ovat usein voimakkaasti eri värisiä. kuusi pihkaa enemmän, ja siitä on hankalampaa saada oksatonta. koivu on kovempaa ja vaaleampaa (ja kalliimpaa?) kuin nuo havupuut.
jotkut valmistajat suosittelevat asennusta välittömästi lautojen toimituksen jälkeen. minusta kuitenkin aina paras vaihtoehto on antaa puun kosteuden tasoittua asennuspaikassa kunnolla lopulliseen kosteuteen ennen asennusta. esim. kun vanha lattia otetaan esiin muovimaton alta, käy helposti niin, että lattia hakee uuden kosteustasapainon vaikka puu onkin ollut paikallaan jo 50-60 vuotta...
lipeäkäsittely on nimenomaan valkaiseva. vahat on tämän hetken muotijuttu ympäristöystävällisinä jne. aineina, meillä kuitenkin vanhaan tapaan maali puulattioissa.
yleislinkki puulattioista:
http://www.rakennustieto.fi/rtnet/10617/data.htm
periaatteessa voi luottaa suoraan suomalaiseen muutaman sadan vuoden puutyöperinteeseen kun puuta valitsee eri käyttötarkoituksiin, mutta lattioita on tehty kyllä sekä männystä että kuusesta. (männystä kai enemmän)
kuusi on tasavärisempää ja pehmeämpää, männyssä sydän (tummempi mutta kovempi ja siis parempi) ja pinta ovat usein voimakkaasti eri värisiä. kuusi pihkaa enemmän, ja siitä on hankalampaa saada oksatonta. koivu on kovempaa ja vaaleampaa (ja kalliimpaa?) kuin nuo havupuut.
jotkut valmistajat suosittelevat asennusta välittömästi lautojen toimituksen jälkeen. minusta kuitenkin aina paras vaihtoehto on antaa puun kosteuden tasoittua asennuspaikassa kunnolla lopulliseen kosteuteen ennen asennusta. esim. kun vanha lattia otetaan esiin muovimaton alta, käy helposti niin, että lattia hakee uuden kosteustasapainon vaikka puu onkin ollut paikallaan jo 50-60 vuotta...
lipeäkäsittely on nimenomaan valkaiseva. vahat on tämän hetken muotijuttu ympäristöystävällisinä jne. aineina, meillä kuitenkin vanhaan tapaan maali puulattioissa.
yleislinkki puulattioista:
http://www.rakennustieto.fi/rtnet/10617/data.htm
Kuusen ja männyn käytöstä vielä sellainen havainto, että kun täällä hiottiin puulle vanhat lattiat, olivat ne 95% kuusta, seassa muutama mäntylauta !
Henk.koht pidän enemmän kuusesta: tasainen väri, oksat ovat pieniä ja jakautuvat tasaisesti, etenkin kun männyn sydänpuun määrä nykyisessä sahateollisuuslaudassa jää niin fragmentiksi.
Tähän väliin OffTopicia ja omaa pohdiskelua: Yksi askarruttanut asia, jossa tuntuu olevan eri käytäntöjä on laudan puoli lattiassa, eli onko sydänpuu ylös vai alaspäin.
- sydänpuu ylöspäin on kestävämpi – ainakin ulkona? – ja nykyiset ponttilaudat on yleensä sahattu ja höylätty näin, joten asiasta ei voi olla eri mieltä, paitsi että:
- sydänpuusta alaspäin kuulin ensimmäisen kerran japanilaisen puurakentamisen luennolla. Usea vanha lattia, joita olen nähnyt, onkin rakennettu sydänpuu alaspäin, onko tämä sitten 'perinteinen' malli? Tällöin lattiasta ei irtoile tikkuja - tai puun keskiosa rispaannu - niin helposti.
niin tai näin...
Henk.koht pidän enemmän kuusesta: tasainen väri, oksat ovat pieniä ja jakautuvat tasaisesti, etenkin kun männyn sydänpuun määrä nykyisessä sahateollisuuslaudassa jää niin fragmentiksi.
Tähän väliin OffTopicia ja omaa pohdiskelua: Yksi askarruttanut asia, jossa tuntuu olevan eri käytäntöjä on laudan puoli lattiassa, eli onko sydänpuu ylös vai alaspäin.
- sydänpuu ylöspäin on kestävämpi – ainakin ulkona? – ja nykyiset ponttilaudat on yleensä sahattu ja höylätty näin, joten asiasta ei voi olla eri mieltä, paitsi että:
- sydänpuusta alaspäin kuulin ensimmäisen kerran japanilaisen puurakentamisen luennolla. Usea vanha lattia, joita olen nähnyt, onkin rakennettu sydänpuu alaspäin, onko tämä sitten 'perinteinen' malli? Tällöin lattiasta ei irtoile tikkuja - tai puun keskiosa rispaannu - niin helposti.
niin tai näin...
Viimeksi muokannut Petri, Ma Loka 16, 2006 11:26. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
kamala mörskä - miks ne tollasen osti - hirvee urakkaPetri Leskinen
tuohon offtopicciin:
sydänpuu seinälaudassa ulospäin koska 1. se kestää paremmin ja 2. kun lauta käyristyy, se sulkee saumoja (esim. tyypillisessä rimalaudoituksessa ja seinäraot tiivistyy.
vanhastaan, jos timpuri osasi asiansa, lattiassa just toisinpäin ja just tuon tikkuilun vähenemisen takia.
mutta: hyviä lattioita on ennenkin tehty puu väärinpäin, ja sekä kuusesta että männystä.
sydänpuu seinälaudassa ulospäin koska 1. se kestää paremmin ja 2. kun lauta käyristyy, se sulkee saumoja (esim. tyypillisessä rimalaudoituksessa ja seinäraot tiivistyy.
vanhastaan, jos timpuri osasi asiansa, lattiassa just toisinpäin ja just tuon tikkuilun vähenemisen takia.
mutta: hyviä lattioita on ennenkin tehty puu väärinpäin, ja sekä kuusesta että männystä.
Entäpä liimapuulattia Wisa-Lam?
Mainostavat kyseistä tuotetta, että on kuin perinteinen lautalattia, mutta elää vähemmän. Onko kokemusta? Liimapuulattian paksuus on 28 mm, eli samaa kuin lattialaudoissakin ja kulutuspintaa tulevaisuudessa hiottavaksi on kuulemma saman verran kuin tavallisissa lattialaudoissa. Hinta lienee kovempi kuin peruslaudoissa. Toista myydään e/m2 ja toista juoksumetreittäin. Saahan noita vertailtua kai jotenkin, mutta liimapuulattia lienee kalliimpaa.
Eli asiaa kokeilleet tai siitä jotain tietävät, kommentointi sallittua...
Syksynjatkoja edelleen,
Jussi
Eli asiaa kokeilleet tai siitä jotain tietävät, kommentointi sallittua...
Syksynjatkoja edelleen,
Jussi
-
Vahiksen mamma
- Jäsen

- Viestit: 142
- Liittynyt: Ke Syys 13, 2006 8:20
Minun kysymykseni saattaa mennä nyt hiukan aiheen vierestä, mutta kun tutkin noita linkkejä ja ihmetys heräsi..
Tutkin taulukko lautalankkujen paksuudesta tuolta rakennustieto.fi-sivuilta, mutta onko jotain määritettä, kuinka paksuja lautalattian tulisi olla? Silmiin on osunut, että monella on 28millistä lautaa. Milloin tulee käytää 33millistä?
Meillä ei vanhan lattian paksuuskaan tässä auta, kun välipohjan palkisto joudutaan tekemään kokonaan uusiksi. Nyt sitten voidan vapaasti valita paksuus - vai voidaanko, sitä tässä pähkäilen?
Lienee noille eri paksuisilla laudoilla myös eri hinnat?
Tutkin taulukko lautalankkujen paksuudesta tuolta rakennustieto.fi-sivuilta, mutta onko jotain määritettä, kuinka paksuja lautalattian tulisi olla? Silmiin on osunut, että monella on 28millistä lautaa. Milloin tulee käytää 33millistä?
Meillä ei vanhan lattian paksuuskaan tässä auta, kun välipohjan palkisto joudutaan tekemään kokonaan uusiksi. Nyt sitten voidan vapaasti valita paksuus - vai voidaanko, sitä tässä pähkäilen?
Lienee noille eri paksuisilla laudoilla myös eri hinnat?
Lisää aika kivaa tietoa puun perinteisistä käyttötavoista Kirjassa "puukirja" kirj. Harri Metsälä. Siinä on juttua juuri noista puulajien käytöistä eritilanteissa sekä pinta/sydänpuun käytöstä, että syysuunnan valinnasta. Saattaa olla turhankin perinteisiä menetelmiä monenkin mielestä, mutta itelle ainakin tuli uutta näkökulmaa puun valitsemisen suhteen
. Mode voinee editoida mikäli meni liikaa mainoksen puolelle.
T:Toopeli
T:Toopeli



