Autiotalolle uusi elämä?

[hullusavolainen]

Saattahan tuossa talossa olla multapenkki, ja tietääkseeni niihin kaikkiin ei ole laitettu aikoinaan tuuletusaukkoja. Sekin saattaa toimia. Riippuu niin kuun asennosta ja maaperän kosteudesta :)

Suosittelen avamaan juurikin siksi lattioiden reunoja että saisi tarkan käsityksen talon alpohjan kunnosta ja sen kuinka sen tehty tai korjattu. Itse luulin aikoinaan että talossani olisi ollut rossipohja tai multapenkki. Oli varsin suuri yllätys että rossi lattia oltiin purettu 50-luvulla ja tehty ns bitumi-betoni kuppilaatta hiekkapetiä vasten. Tuosta kupista oltiin otettu koolauksella varsinainen lattia 40cm ylemmäksi. Lämmin lattia ollut kun 40cm purua. Bitumi on estänyt sen ettei maaperän kosteus nouse laatan läpi. Kuitenkin teidän pitää vetää uudet viemärilinjat joten joka tapauksessa lattia menisi vaihtoon osalta talosta. Siksi suosittelenkin avaamaan lattiat kokonaan ns tulevasta keittiöstä tai kylpyhuoneesta.

[remontti_reiska]

Vaikuttaisi siltä että sokkeli olisi tehty irtokivistä. Näitä ei useinkaan sidottu milliään tavalla yhteen laastilla. Sopivasti vain asetettiin kiilakiviä väliin. Kun näitä kiviä ajanoloon on hieman lähtenyt liikkeelle routimisen seurauksena on kivet pinnoitettu joko puhtaalla sementtilaastilla tai kalkkisementtilaastilla "rapattu" mantteli. Kivet kuitenkin ovat jatkaneet elämistään ja siksi halkeamia. Piikkaa vain rauhassa betonia pois ja naputtele kiilakiviä paikalleen. Sen verran väljiä ovat nämä luonnonkiviperustukset että ei aina tarvittu edes tuuletusaukkoja. Nurkissa todennäköisesti tukevat kivet. Jos ei niin kunnon betonipilarit, nurkka kerrallaan. Tue rakennusta esim. ratakiskon pätkillä valun aikana. Jos ei ole kallioperusta niin nurkkapaalujen valua varten pitää kaivaa kohtalaisen syvälle ja nimenomaan lapiolla ei kaivinkoneella.

Rakentamistapa viittaa siihen, että rakennus on tehty joskus 10 - 20 luvulla ja betonointi joskus 50 - 60 -luvulla. Manttelia ei ole valettu vaikka jotkut täällä niin luulevat. Tällöin nimittäin olisi se olennaisesti suorempi ja muotin jäljet olisivat näkyvissä. Jos taasen säästöbetonista niin kivenmurikatkin olisivat näkyvillä betonin seassa. Nyt ne ovat betonin alla.

Selvästi näkee, että betonimantteli on aiheuttanut vuorilaudoitukseen tuhoja. Laudoitus on ollut alunperin perustuksen ulkopuolella ja laudoituksen alareunassa mahdollisesti tippanokka. Lumi on jäänyt manttelin päälle ja kostuttanut laudat. Edessä oleva kasvillisuus on sitten estänyt tuuletuksen ja laudoituksen kuivumisen. Samoin sadevesi on jäänyt manttelin yläreunaan. Tämän vaurion poistaminen on toinen syy miksi mantteli pitäisi poistaa. Siis säille altis puu ei saa levätä betonia vasten (aivan varmasti alunperin ei näin ole ollut) ei koskaan eikä missään olosuhteissa.

Hommaa vaaituskoje (vaikka ebaysta) jotta voisit tarkistaa kaiken suoruuden. Teodoliitti olisi tietenkin paras koje tähän vaan on hieman kallis.

Jos vuorilaudoitus ei ole kovin laho, niin sahaa sirkkelillä pari senttiä pois ja naulaa ns. tippalista.

[tessu]

Joo mitä sitä nyt valmista purkamaan ja tuo betoni lohkeema ei maailmaa kaada,meillä on navetan päätyseinässä pahoja halkeamia ja seinä pullistuu aina kun sen oikoo, no rakennuksen huipulle onkin yli 5m että painoo on ja betonikivijalkakin on yli metrin korkee,meinaan vaan et jos tuo on kestäny meillä yli 60v niin kestää se tuo hirsitalokin kasassa!
Pikkuhiljaa korjaa sen minkä kerkee niin kyllä se siitä ja ne pahimmat tietty ensin et pysyy kuosissa!
Puurakenteenhan voi aina korjata toisin kuin pelkästä betonista tehdyt elementtitalot,niissä sitä vasta hommaa onkin!

[remontti_reiska]

Joo mitä sitä nyt valmista purkamaan ja tuo betoni lohkeema ei maailmaa kaada,meillä on navetan päätyseinässä pahoja halkeamia j

Ei sitä pidä korjata siksi että betonissa on halkeama. Tässä tapauksessa betoni ei juuri tue rakennusta millään tavalla. Ohut kerros eikä siinä ole raudoitusta. Purat sen betonin sen takia ettei vesi jää lillumaan sen pinnalle ja lahota alimmaista hirttä ja vuorilaudoitusta. Tällä on jo kiire (eli pari vuotta). Betoni on siinä siksi, että kivet ovat lähteneet valumaan. Ainoa järkevä tapa tehdä on latoa kivet uudelleen ja kunnolla laittaa kiilakiviä väliin. Siinä hommassa menee helposti kesä (siksi nykyihmiset eivät juuri tee luonnonkivestä kivijalkoja. Jos saat jostain louhokselta ihmisen pään kokoisia kiviä lisää pari kuormaautollista niin tosi hyvä. Voi ne isompiakin olla jos papua on hartioissa. Kivien pyörittely vaatii voimaa ja harkintaa. Jos ihan mahdoton paikka tulee niin reikä isompiin kiviin, kierretanko läpi ja tukevalla lattaraudalla sidotaan näitä toisiinsa.

Voi niitä kiviä muuratakin toisiinsa kiinni (kuin kansallismuseon aita tai Gallen Kallelan tarvaspää tai moni muu rakennus). Kalkkisementtilaastin pitää olla tällöin melkein kuivaa.

Muuten eivätkö nuo kivet ole lohkaistuja. Jos ovat niin talo ei voi olla vanhempi kuin 10 luvulta. Miksi luulen että betonointi on 60 - 70 luvulta ? Siksi että betonissa ei ole vielä suurempua rapautumia, sammalta ja on kuvan perusteella kohtalaisen hienojakoista.

seinä pullistuu aina kun sen oikoo,

Siis mitä ?????????????

[duppa]

.

seinä pullistuu aina kun sen oikoo,

Siis mitä ?????????????


Tessu varmaan tarkoittaa, että seinästä tulee paksumpi kun sen oikoo, eikä se siis pullistu.

vrt. ohut/paksu - pullistuma

[Ingeborg]

Kiitos taas paljon vastauksista :)

Huomasin tässä kuvia katsellessa, että talossa ei ole joka seinustalla tuollaista "samanmallista" betonia mutta ensi viikolla pääsee tutkimaan sitä tarkemmin. En tajunnut viimeksi ottaa tarkempia kuvia kun ei osannut siihen asiaan ottaa huomiota ja nykyiset kuvat on vähän turha epäselviä laittaa tänne. Ensi viikolla saa myös jo vähän lattioita auki niin näkee mitä ne on syöneet. Tultiin talon kanssa siihen tulokseen, että jos talon takaseinän hirret ovat kunnossa (pari lahoa ei mitään haittaa, mutta jos se on kokonaan laho) niin jonkinlainen elämä talolle nyt tulee. Takaseinä on kärsinyt kasvillisuudesta kaikkein pahiten. Sisältä pinkopahvit ovat suorassa, mutta ulkopuolelta seinä on huononnäköinen mutta puut estävät tarkemman selvittelyn. Ensi kuussa tulee sitten ammattihenkilö tuijottelemaan (ei ole tosin ole perinnerakentamisen ammattilainen, mutta on rakennellut taloja 40 vuotta ja on tehnyt myös rakennussaneerauksia niin kaipa tuo osaa jotakin sanoa).

Tuosta rakennusajankohdasta niin 1910-luvun ja 1920-luvun taite sopisi varsin hyvin kuvaan. Myös nuo korjailut 1950-1970-luvulla sopivat myös kuvaan.

Seinä vaikuttaa olevan "betonin sisällä", ja toisella seinällä betonin ja puun välissä on erillinen "kaistale". Ja siellä seinä ei ole tuolla tavoin sisässä. Tuuletusreikiä ei löytynyt, mutta yhdelle seinälle ei pääse vielä kunnossa tutkimaan ja on mahdollista että kuistin alla jonkinlainen tuuletusreikä. Eli se saattaa hyvinkin olla mahdollista, että kyseessä ei olekaan rossipohja.

[Ingeborg]

Olitte muuten oikeassa :) Kun betonia vähän tökki niin se paljastui pelkäksi rappaukseksi ja alta löytyi ilman laastia tehdyt luonnonkiviperustukset. Samoin ulkoverhous oli lahonnut juuri betonin kohdalta (eli noin 5cm matkalla), mutta muualta kaikki oli ihan kuivaa. Myös tuuletusaukkoja löytyi kun raivasi kasvustoa tarpeeksi pois tieltä.