Fuktisol/isodrän ja rivinteeraus+muuta saneerausta

[tossmi]

Ja jälleen kerran kellarin seinien eristämisestä..
Tällä palstalla on asiaa ruodittu ihan kiitettävästi jo ennenkin, mutta aloitetaan taas alusta...
Siis -53-56 rakenetun purulaatikon kellaria ollaan lähdössä saneeraamaan. Ajatus olisi heti ensi keväänä maan sulettua alkaa urakka salaojituksen rakentamisella (talo käytännössä savikuopassa) ja ulkopuolisella Fuktisol/Isodrän eristämisellä. Osalla lämpimäksi suunnitellun kellaritilan seiniä ei ole mitään pinnoitetta ja perusmuuri on näkyvissä. Saunatilojen seinissä on jotain, ainakin paksuuden puolesta. Pällimmäisenä on ainakin paneli ja ainakin jotain villaa tuntuu olevan panelin alla. Uusia tiloja kellariin tulisi vierashuone, aula, khh ja pesutilat.
1. Miten hoidan eristyksen kuntoon maan päälliseltä osalta? Laitanko Fuktisolia tms. enemmän kuin 100mm maan alapuoliselle osalle ja täten kompensoin eristämättömän yläosan tällä tavalla? Eristämättä jäisi täten n 60cm seinän yläosasta.
2. Miten on järkevää pinnoittaa seinät muulta kuin pesutilojen osalta? Onko rivinteeraus pakolinen ja voiko kipsilevyä kuvitella edes käyttävänsä lainkaan.
3. Miten tehdään kosteiden tilojen (mahdollisimman) ulkoseinät oikein?

Kunnioittavasti jo etukäteen kiittäen...

[Black]

Itsellä vielä samanlainen rumba osittain kesken, mutta näillä eväillä täällä mennään eteenpäin:

1. Maanalaisen seinän eristäminen ei kompensoi sokkelin osuuden eristämättäjättämistä, -35 asteen pakkanen kylmentää seinän yläosaa varsin lahjakkaasti. Ulkopuolelle tarvitaan eristerappaus sokkelin osalle, yksi esimerkki lämpörappauksesta: http://www.e-weber.fi/rapatut-julkisivu ... nalla.html hakemalla löytyy paljon muitakin.
Alander on lämpörappauksestakin kirjoittanut tällä palstalla hyviä kuvauksia, kannattaa käyttää hakua.

2. Omalta kohdalta en ole nähnyt aihetta kipsilevyjen käyttöön (kellarissa) vaan tiilitasoitteella seinä tasaiseksi.

3. Kun olkopuolella on Fuktisol/Isodrän ja lämpörappaus voidaan sisäpuolelle huoletta laittaa nykyisten määräysten mukaiset vesieristeet.

[Matti Alander]

1. 35 asteen pakkaset etelä-Suomessa ovat harvinaisia, mutta pohjoisemmasta löytyy näitäkin päiviä. On totta että parasta olisi saada eristettyä ulkopuolelta maanpinnan yläpuolinenkin osa vähintään 100 mm kerroksella rappaukseen tarkoitetulla solupolystyreenillä. Alapuolen Fuktisol eristys toimii tällöin myös merkittävästi tehokkaammin rakenteen kuivaajana, kun lämpöä karkaa perusmuuria pitkin mahdollisimman vähän. 200 mm kerros maanpinnan alapuolella on myös suositeltavaa, mutta maan yläpuolelle sitä ei inhimillisen näköisenä yleisesti voi toteuttaa. 100 mm valkoinen peltinen tippalista ei välttämättä olekkaan niin kauhean näköinen kun aluksi tuntuu. Käytettäessä yläpuolen eristystä yhdessä Fuktisol salaojittavan lämmöneristeen kanssa ei tarvita Fuktisol suojalistaa, vaan eristeet voidaan toteuttaa puskusaumaan ja suojata Fuktisol rakenne ainoastaan suodatinkankaalla. Rappaus eps ja rappaus voivat mennä pari senttiä maan alapuolelle, jolloin rakenteen raja ei jää häiritsevästi näkyviin.
2. Diffuusiavoimella salaojittavalla eristeellä eristetty seinä kuivuu sisäpuoleltaan huonetilan kosteuteen, jolloin sisäseinä voidaan rapata tai koolata. Rivinteerausta ei välttämättä tarvita ja tilaa säästyy.
3. Kosteiden tilojen seinät voidaan laatoittaa suoraan perusmuuriin käyttäen normaaleja nykyaikaisia vedeneristeitä, kun rakenne on lämmin ja ulospäin kuivuva.
väliseinät mielellään kivirakenteisina varustettuna kapillaarikatkolla esim. huopakaistale.

[tossmi]

Kiitos kiitos!

Talon sokkelia ei ulkopuolelta ole kyllä mahdollista yhtään kasvattaa, eli varmaan sitten tulee rivinteeraus ja väliin kivivillaa. Kun taloon muutettiin niin kellarissa oli riventeeraus liki kaikkialla valmiina. Välissä oli tosin jotain vanhaa styroksia. Toisessa päässä taloa työtilan osalla on styroksia 50mm ja välissä muovikalvo, sitten lappeellee muurattu tiili. Kuistin alta purin pois tätä styrox rivinteerausta kun kellariin tuli vettä reilusti ja vuotokohta tietty kiinnosti. Toimiikohan tuossa paljaassa seinässä ajatus, että laittaa metallirangan perusmuuria vasten ja sitten kivivillaa melkein alas sakka. Päälle vaikka kipsilevyä. Ulkopintaan tulee maantasoon saakka tuo Fuktisol tyyppinen eriste. Tilan on kuistin alapuolella oleva tila, n 9m2 josta olisi tarkoitus tehdä pojille peli/tv huone. Kosteiden tilojen kohdalle taidan tehdä rivinteerauksen ihan kevytsoraharkosta.

Lattialaatasta minulla ei ole mitään käsitystä mitä se on syönyt. On se ainakin n 15 cm ylempänä kuin pannuhuoneen laatta ja selkeästi uudempaa valua. Laikaisi sitä puhtaaksi sitten kesällä tai talvella niin aina pölisee. Ei varmaan siten ole kosteimmasta päästä. Samoin 0,5m2 elmukelmun alle ei kondensoitunut vettä kun sitä elokuussa viikon kokeilin...
Mistä muuten tietää, että onko laatta kantava? Lapiolla kun kaivoin ulkopuolelta sokkelin vartta auki, niin siellä ei ole mitään anturaa olemassa. Sokkelin ulkoseinä on suora aina perusmaahan saakka. Joihinkin vanhoihin piirrustuksiin on piiretty taloon antura mutta ei sieltä kyllä sellaista löytynyt. Mahvuutta kellarin laatalla on ainakin yli 10 cm kun tavallinen betonipora ei yltänyt läpi.

Kun nyt saa tehtyä ympärykset ensin kuntoon niin pitää sitten tehdä tarkemmin suunnitelmaa noiden seinäpintojen kanssa siellä kellrissa.

[Matti Alander]

Suosittelen ottamaan yhteyttä johonkin rakennesuunnittelijaan, niin homma selviää varmuudella. Kantava laatta rintamamiestalon perustuksena on erittäin harvinainen, mutta niitä on tullut kyllä vastaan muutamia.
Vaikuttaisi tosiaankin siltä, että lattioita olisi saneerattu ja niitä tuskin kannattaa lähteä piikkaamaan pois turhan takia. Mikäli alta löytyy Styrox eristettä toimii se myös jonkinmoisena kapillaarikatkona, joka estää kapillaarisen kosteuden nousemista ylöspäin betonilattiaan. Eristys on kuitenkin varmasti heikohko ja varsinkin lattialämmityksen asentamista laatalle kannattaa harkita, välttääksemme maaperän turhaa lämpiämistä talon alla.
Käyttämällä lattialämmitystä on mahdollista, että kosteutta alkaa siirtyä maaperästä vesihöyrynä ylöspäin ja silloin on erittäin suuri rakenteiden vettymisen vaara, varsinkin jos Styrox eristeen päällä on käytetty muovikalvoa lattian alla. Turvallisinta olisi käyttää System Platon rakennetta ja puisia lattiapintoja, jotka tuntuvat kivisiä lämpimämmiltä, eikä koko lattialämmitystä tarvittaisi, kuin hyvin pienellä alalla.
Kellarin seinärakenteessa käytettäessä Fuktisol tai Pordrän salaojittavaa kuivaavaa lämmöneristystä tulisi sisäpuolelta alaosasta osa jättää eristämättä, jotta tuotteen lämmön avulla toimiva kuivaava ja kapillaarisuutta poistava vaikutus voisi toimia tehokkaammin. Sanoisin että tuollainen 300 mm lattiapinnasta olisi minimi. Suosittelen myös tällaisissa erittäin kapillaarisissa maalajeissa ulkopuolelle ainakin alaosassa ulkopuolelle kaksinkertaista 200 mm vahvuista eristyskerrosta. Tällä saadaan vesihöyryn osapaine-ero kasvamaan merkittävästi ja työnnettyä kapillaari kosteutta ulos rakenteesta entistä tehokkaammin.
Mitä syvemmästä kellarista on kysymys, sitä paksumpaa eristyskerrosta ulkopuolella tarvittaisiin, jotta maaperän lämpiäminen ei muodostaisi ongelmiaan edes vuosikymmenten kuluessa.

[koff1]

Joku aika sitten töissä naurettiin tuolle Fuktisol tms. eristeelle.
Suosittelen ottamaan yhteyttä ihan oikeaan rakennussuunnittelijaan. Jos luotatte internettiin niin ei käy hyvin.

[Hower]

Joku aika sitten töissä naurettiin tuolle Fuktisol tms. eristeelle.
Suosittelen ottamaan yhteyttä ihan oikeaan rakennussuunnittelijaan. Jos luotatte internettiin niin ei käy hyvin.

Kerropa, selvisikö se naurun syy?
Niinkuin oikein asiaperusteita ajattelin sieltä työporukasta irronneen...
Ihan oikea rakennesuunnittelija ei monestikaan välttämättä tiedä hönkäsenpöläystä vanhoista rakeneteista ja siitä kuinka ne käyyttäytyvät. Ovat enemmänkin suuntautuneet uudisrakentamiseen. Hyvällä tuurilla löytyy asioista tietäviäkin.
Omaa järkeä kannattaa toki käyttää; on syytä ehkä jossain määrin pyrkiä itsekin ymmärtämään esim. rakenteiden kosteuskäyttäytymistä.
Nää talot on kuin vanhoja autoja, itse niistä täytyy jotain tietää.

[Matti Alander]

Rakennussuunnittelija suunnittelee talojen julkisivuja ja huonejärjestestystä, rakennesuunnittelija rakenteita.
Kosteustekniset asiat ovat monimutkaisia monen tekijän summia ja korjausrakentamisessa vieläkin hankalampia.
Harvemmin pelkkä nauru tai itku riittää, tarvitaan perustelut miksi tekisimme näin.
Korjausrakentamisen rakennesuunnittelussa olisi hyvä olla koulutuksen lisäksi vähintään 10 vuoden kokemus.
Rintamamiestalo fi palstaa ei voi verrata Esim. Suomi 24 palstaan, eikä sitä tulisi edes muuttaa siihen suuntaan.

[TommiT]

Jos luottaa siihen rakennesuunnittelijaan, niin vastaus on: patolevy perusmuuria vasten ja päälle eps/finnfoam. Jokainen voi tuosta taas vetää johtopäätöksen, kuinka ammattilainen rakennessuunnittelija on kun puhutaan wanhan saneerauksesta. Tämä ehdotus tullut minulle aiemmin kahdelta "rakennesuunnittelijalta"... Päädyin kuitenkin isodräniin.

Terv Tommi

[TommiT]

Joku aika sitten töissä naurettiin tuolle Fuktisol tms. eristeelle.
Suosittelen ottamaan yhteyttä ihan oikeaan rakennussuunnittelijaan. Jos luotatte internettiin niin ei käy hyvin.

Kerropa, selvisikö se naurun syy?
Niinkuin oikein asiaperusteita ajattelin sieltä työporukasta irronneen...
Ihan oikea rakennesuunnittelija ei monestikaan välttämättä tiedä hönkäsenpöläystä vanhoista rakeneteista ja siitä kuinka ne käyyttäytyvät. Ovat enemmänkin suuntautuneet uudisrakentamiseen. Hyvällä tuurilla löytyy asioista tietäviäkin.

Nimimerkistäkin voi päätellä, ettei tuohon kannata kauheasti energiaa käyttää.

Omaa järkeä kannattaa toki käyttää; on syytä ehkä jossain määrin pyrkiä itsekin ymmärtämään esim. rakenteiden kosteuskäyttäytymistä. Nää talot on kuin vanhoja autoja, itse niistä täytyy jotain tietää.

Aamen, tuo on niin totta!

[Hower]

... tuohon kannata kauheasti energiaa käyttää.

No eipä. Mutta onhan se toki totaalisen vastaansanomaton asiaperuste Fuktisol-Isodrän-eristeiden surkeudelle kun on jokin aika sitten töissä niille oikein naureskeltu...
Noin yksinkertaisesti tuli sekin asia selväksi. Täällä foorumissa noista on kirjoitettu mukamas asiatekstiä tolkuton määrä ihan turhan takia. Internetti kun kuuluu sekin olevan aika paska keksintö. Työpaikan kahviporukassa asiat tiedetään helkkarin paljon paremmin.

[jokihuoko]

Kun nyt saa tehtyä ympärykset ensin kuntoon niin pitää sitten tehdä tarkemmin suunnitelmaa noiden seinäpintojen kanssa siellä kellrissa.

Mä kyselin samaa hommaa tällä foorumilla ja päädyin siihen että kun talo ei ole tuttu kosteuskäyttäytymiseltään niin vetelin vanhaan rivinteeraukseen vain antiikkilaastit päälle. Ts. pelkkää kivipintaa koko kellari.

Ja bingo, jonkin ajan kuluttua seinän rappauksesta selvisikin että kun eräs sadevesiviemäri menee tukkoon niin seinä alkaa itkemään vettä läpi. Kävin viemärit läpi ympäri taloa ja ongelma poistui. Jos olisin rivinteeraukseen laittanut puukoolaukset ja eristettä + levyt päälle niin siellähän olisi muhinut ja olisin ollut onnellisen tietämätön kunnes kellarissa olisi ollut taas vanha tuttu ummehtunut tuoksu...

[tuokki]

Noin yksinkertaisesti tuli sekin asia selväksi. Täällä foorumissa noista on kirjoitettu mukamas asiatekstiä tolkuton määrä ihan turhan takia. Internetti kun kuuluu sekin olevan aika paska keksintö. Työpaikan kahviporukassa asiat tiedetään helkkarin paljon paremmin.

"Vapaampi" tiedon ja tietämyksen välitys, jonka Internet mahdollistaa harmittaa monia eri alan asiantuntijoita. Jos olet "asiantuntija" ja opit että näin ja näin pitää tehdä ja vuosia toimit sen tiedon mukaan. Niin tokihan se harmittaa, jos joku amatööri tulee neuvomaan että ihan väärin tehty. Kun oppii jotain ja toimii sen mukaan on niin on aika kova pala välillä ymmärttä että uutta tietoa on tullut ja se oma/vanha tapa ei ole enää paras mahdollinen tai ei oikeasti toimi ollenkaan. On inhimillistä että haluaa pitää kiinni vanhasta opista ja käsityksistä. Mutta ei rakentaminen eikä mikään mukaan mitattava ja todistettava asia ole mikään uskon asia. On itsestään selvää, että uutta tietoja ja parempia meteriaaleja tulee. Se on sitten itse kunkin joustavuutta ja joustamattomuutta soveltaako niitä. Itse yritän lähteä siitä, että saatan puolustaa kantaani, mutta jos perustelu on hyvä, niin muutan kyllä mielipiteeni. Eihän se aina helppoa ole On toki välistä hyväkin olla konservatiivinen, kuten on huomattu tässä hengittävä rakenne keskustelussa (kuinka monta vanhaa taloa onkaan tuhottu uusilla "epäyhteensopivilla" materiaaleilla).

Tuokki