Olemme hankkimassa kodoksi tällaisen uuden muovisen pullotalon jälkeen wanhaa sota-ajan semi-rintamamiestaloa. Kuntokartoitus pidettiin ja jokunen asia jäi askarruttamaan enkä selvittelyillä tai kyselyillä ole oikein vastauksia saanut irti. Kyselempä siis täältä, kun tietoa ja kokemusta näyttää piisaavan.
Taustatietoina kyseessä on rinteessä sijaitseva ylärinteen puolelta n. 1/4 alalta peruskallion päälle perustettu kellarillinen 2,5 kerroksinen talo. Muu maa-ala lienee savista moreenia. 70-80-luvulla on tehty remppa, jossa entisen perusmuurin ulkopuolelle on laitettu anturaan asti (ainakin kuvan mukaan) 50 mm styroxia ja päälle 100 mm betonia jonka päälle tiiliverhous. Styroxin yllä pitäisi olla 30 mm tuuletusrako tiilien takana. Seinissä on eristeenä puru ja mineraalivilla.
Kellarissa on n. 1/4 kuivinta aluetta peruskallion edustalta käytetty rakentamalla tiilimuurin sisään sauna ja kosteat tilat sekä khh. Tietenkin tiilimuurin sisäpuolella on lisäeristeenä styrox, jonka taus oli hiukan kosteahko 75 %). Muu kellari-tila on selvästi kosteaa, huonohkosti tuulettuvaa kylmää kellaria, jonka yllä on puruvälipohjan takana I-kerros. Perusmuuurin seiniin on laitettu 40-luvun tapaan toja-levyt, joka ihmeen kaupalla oli edelleen kauttaaltaan vahingoittumaton.
Sala-ojat on aiemmin rempattu, joskin syystä tai toisesta 1 sivu oli jätetty tekemättä mutta toisaalta kyseinen eteläseinä oli muutoinkin kuivin kohta perusmuuria. Remontoitua perusmuuria vasten ovat patolevyt.
Kuntotarkastuksen suosituksena oli mm. toja-levyjen poisto. Sen tehnen, joskaan en hätäile kun 70 vuotta ei ole niitä riittänyt tuhoamaan. Kellarin ilmanvaihtoa täytyy parantaa, joka on itsestäänselvä homma myös. Lattialla oli kylmää ja kosteaa laattaa vasten mm. mattoja, jotka haiskahtivat ja lienevät osasyy perusodööriin.
Sitten niitä kysymyksiä:
Mitenkä käypä tuollainen 70-luvun muurirakenne mahtaa olla?
Onko 50 mm Styroxilla mitään olennaista merkitystä eristeenä?
Miten herkkä mahtaa olla homehtumaan tuollaisen muurirakenteen keskiössä?
Jos perusmuuria haluaisi syystä tai toisesta jatkossa kuivattaa (kellaritilan käyttöosan laajennus vaikkapa) esim. uusimalla 30 v vanhoja salaojia ja asentamalla salaojittavat ulkoeristeet niin onko tämä suoraan mahdollinen vai vaatiiko laajempaa perusmuurin purkua ja styroxien heivaamista hiiteen ym. kallista puuhastelua? Onko samalla pakko nostaa eristeen taso ylös maanpinnalle ja rikkoa yhtenäinen muurilinja? Vai voiko maan yllä olevan vapaata ilmaa vasten nojaavan tilan eristää jotenkin elegantimmin?
Peruskalliota vasten olevan perusmuurin vieressä ulkopuolella sijaitsi ylärinteen sadevesikaivo, joka oli aika täynnä vettä. Tuolla lie osuutensa alueen kosteuteen tai miksei myös suhteelliseen kuivuuteen. Tiedä vaikka kohdalla muutoin virtaisi puro. Onko perusmuurin ehdoton eristäminen näistä kalliopinnan myötäisiä valuvesiä vastaan kylmässä kellarissa ylipäänsä välttämätöntä ja jos on niin esim. millä tekniikalla mahdollista? Tyypillinen hintaluokka?
Lämpimän käyttökellaritilan tuuletusta varten talossa on huippari, mutta jostain syystä tulokanavat on jätetty asentamatta (tai on ajateltu hoitaa homma ikkunoista). Niitä suositeltiin ja sehän on selvä. Muussa talossa vallitsee gravitaatioon tukeutuva odöörin poisto ja sama pula terveestä muualta kuin rakenteiden kautta tulevasta tuloilmasta. Tänä koneellisen ilmanvaihdon ihmeaikana onko tuollainen kombinaatio ylipäänsä miten hyvin säädettävissä toimivaksi? Maallikosta tuntuisi aika haastavalta.
Jos talo on perustettu edes tuolta osin kalliolle niin voiko enää alustaa kuivattamalla sössiä perustuksia vinoon?
Vielähän tuota olisi kysymyksiä vaikka sun kuinka, mutten kehtaa kirjoittaa enempää, jottei kunnia-arvoisa lukija vallan ahdistu sanojen tulvasta. Kiitollinen olen vähäisistäkin tiedonmuruista. Taloa olemme ostamassa ja kauppaa tekemästä parin viikon perästä. Katastrofeja ei kuntotarkastus tuonut tullessaan ja luulisin näiden olevan tuon ikäiselle talolle pienehköjä ongelmia.
Melkein RMT
Re: Melkein RMT
Ei millään voi vastata kysymykseen jota ei ole tai jo johon sinulla itsellä on vastaus. Mitä tarkoitat "melkein RMT"? Miksi repiä Toja levy pois jos kerta on ihan kunnossa? Paljon suurempi ihme olisi jos 70-luvun energiansäästö remontin jäljitä kaikki on kunnossa, kuin se mikä on alkuperäistä ja on paljon varmemmin kunnossa. Rahaa saa varmasti uppoamaan riittävästi remontiin korjaamalla sitä mitä on oikeasti tarpeelista korjata, yleisesti tällä palsalla on todettu että 70-80 luvuilla rintamamiestaloilla ei tapahtunut mitään hyvää vaan enneminkin päinvastoin. Muovi on yksi suurimmista ongelmista rintamamiestaloissa, se ei toimi kuten alkuperäinen muoviton versio eikä kuten "nykyaikainen täysmuovi versio" uusissa taloissa. Jos talossa on kunnossa luonnolisesti vedenohjaus pois talostapäin, katto ei vuoda sekä tuuletusraot on olemassa ja räystäät kunnossa, salaojat tehty ja toimivat, vesi ei tule sisään kellaritiloihin eikä maanpinnan alapuolisissa kellaritiloissa ole maatuvaa ainesta, aika monelta ongelmalta on jo vältytty. Foorumilla laadittu RMT:N tarkastuslista on paikallaan käydä läpi. Oikeasti kannattaa myös käydä läpi talon paperit, sillä esimerkiksi jos on alueelle tulossa kaavamuutoksia se voi pahimmillaan merkitä että tuleva tielinjaus, ramppi, tms. menee talon yli tai meluvalli joudutaan rakentamaan muutama metri räystäästä. Rasitteet naapureihin nähden on hyvä tietää ennenkuin nimeä kauppakirjaan laittaa.
Re: Melkein RMT
Koska missään ei varsinaisesti kuulosta olevan akuuttia mitään vikaa, niin ei ole mitään järkeä sännätä suinpäin remontoimaan. Muttakaa taloon ja asukaa siinä vähintään vuosi ennenkuin teette yhtään mitään. Vuoden asumisen jälkeen tietää jo paljon paremmin miten talo toimii ja onko jossain ongelmia. Ja jos ongelmia ei ole, niin eihän silloin kannata korjatakaan. Mainitsemasi salaojitus ja ilmanvaihto ovat tyypillisiä monesti turhia ja kalliita varmuuden vuoksi -remontteja, joihin harvoin on todellista tarvetta.
Re: Melkein RMT
Kiitokset!
Vähän tuommoisilla fiiliksillä olimme käynnin jälkeen. Ehkä tässä enemmän hakee uskoa sille, että mitään kauheaa tuskin tulee heti vastaan. Ja toisaalta yritän saada jonkinlaista käsitystä, miten kalliita potentiaalisesti tarpeelliset rempat ovat. Rasituksia ei ole eikä kaavassa ole mörköjä eikä juuri voi tullakaan. Kyseessä on pulakauden talo vm. -45, joka perusrakenteelta muostuttaa RMT:a mutta on tehty omista piirustuksista ja pohjan malli on selvästi pidempi suunnikas kuin lähes neliömäinen RMT.
Vähän tuommoisilla fiiliksillä olimme käynnin jälkeen. Ehkä tässä enemmän hakee uskoa sille, että mitään kauheaa tuskin tulee heti vastaan. Ja toisaalta yritän saada jonkinlaista käsitystä, miten kalliita potentiaalisesti tarpeelliset rempat ovat. Rasituksia ei ole eikä kaavassa ole mörköjä eikä juuri voi tullakaan. Kyseessä on pulakauden talo vm. -45, joka perusrakenteelta muostuttaa RMT:a mutta on tehty omista piirustuksista ja pohjan malli on selvästi pidempi suunnikas kuin lähes neliömäinen RMT.


