Rakentavaa kriitiikkiä salaojittavista eristeistä?

[kipeli]

Hei,
Aluksi suurkiitokset palstan perustajille ja kirjoittajille.
Yhtä en ymmärrä kellarin lattiassa olevan Funktisolin toiminnassa.
Oletuksia: 1. Kosteus pyrkii tasaantumaan eri aineiden välillä. 2. Maan kosteus on likimain 100% (esim. savimaa tai hiekka)
Kun uuden betonivalun alle laitetaan (ensin sora ja sitten)Funktisol tms, pyrkiikö kosteus todella laatassa ulospäin eli kuivuimaan alaspäin? Eikö lattian alla ole kosteus lähes 100 % ja huoneilma paljon kuivempi ja lattia pyrkii kuivumaan huoneilmaan eli ylöspäin. Onko tutkimustuloksia olemassa, että uuden laatan alapinnan kosteus olisi Funktisolin ansiosta alle 100%?
Korjatkaa jos olen ihan hakoteillä.

[Kulmala]

Eikö lattiassa tarkoitus ole ainoastaan kapillaarinousun estäminen?

[Juha_P]

Kylä se myös kuivaa lattiaa mutta siihen tarvitaan lämpötilaero maan ja lattian välissä.
Eli lattialämmitys tehostaa kuivumista tai kellarin lämmitys muutoin.
Mitä suurempi lämpötilaero on, sitä paremmin kosteus siirtyy eristeen läpi kohti viileää maata.

[SaLexi]

Hei,
Aluksi suurkiitokset palstan perustajille ja kirjoittajille.
Yhtä en ymmärrä kellarin lattiassa olevan Funktisolin toiminnassa.
Oletuksia: 1. Kosteus pyrkii tasaantumaan eri aineiden välillä. 2. Maan kosteus on likimain 100% (esim. savimaa tai hiekka)
Kun uuden betonivalun alle laitetaan (ensin sora ja sitten)Funktisol tms, pyrkiikö kosteus todella laatassa ulospäin eli kuivuimaan alaspäin? Eikö lattian alla ole kosteus lähes 100 % ja huoneilma paljon kuivempi ja lattia pyrkii kuivumaan huoneilmaan eli ylöspäin. Onko tutkimustuloksia olemassa, että uuden laatan alapinnan kosteus olisi Funktisolin ansiosta alle 100%?
Korjatkaa jos olen ihan hakoteillä.

1. Pystyy kyllä, mutta suoraan ylöspäin kosteus pääsee vain kapillaarisesti tai vesihöyrynä. Fuktisol toimii kapillaarikatkona, jolloin vesi ei pääse nousemaan laattaan eristettä pitkin. Tarpeeksi paksu eristekerros lattiassa taas pitää huolen siitä, että laatta on ainakin lattialämmityksen kanssa sen verran lämmin, ettei vesihöyry tiivisty laatan alapintaan. Korjatkaa jos olen ihan hakoteillä

2. Ja tähän Alanderin Matti varmasti heittää jonkun hyvän vastauksen, itse en lähde mutuilemaan

Itse tein hieman suosituksista poikkeavan eristekerroksen kellariin. 70mm Fuktisolia, jonka päälle 70mm Finnfoamia. Ajatuksena se, että Fuktisol toimikoon kapillaarikatkona, kun 30cm kapillaarikatkosorakerros ei ollut mahdollinen. Lähinnä tasoitin maan muutamien senttien 6-12mm sorakerroksella ennen Fuktisolin asentamista. Ja Finnfoam päälle, ettei varmasti tule altapäin kosteutta laattaan

[Juha_P]

Itse tein hieman suosituksista poikkeavan eristekerroksen kellariin. 70mm Fuktisolia, jonka päälle 70mm Finnfoamia. Ajatuksena se, että Fuktisol toimikoon kapillaarikatkona, kun 30cm kapillaarikatkosorakerros ei ollut mahdollinen. Lähinnä tasoitin maan muutamien senttien 6-12mm sorakerroksella ennen Fuktisolin asentamista. Ja Finnfoam päälle, ettei varmasti tule altapäin kosteutta laattaan

Tällä ratkaisulla kyllä valitettavasti blokkaat sen kuivaavan vaikutuksen pois kun välissä on höyrytiivis foam.

Seuraava lainaus Alanderin tekstistä

"Fuktisol levyn toimintaperiaate on nostaa perustuksen tai kellarinseinän lämpötilaa, maan lämpötilaa korkeammaksi. Lämpimämmässä taas on korkeampi vesihöyrynpaine, jolloin paineet pyrkivät tasaantumaan, jolloin mahdollinen liika kosteus alkaa virrata kohti viileämpää maaperää. Koska käytännössä Fuktisol levyssä ei ole laisinkaan vesihöyrynvastusta, siirtyy ylimääräinen kosteus todella tehokkaasti maaperään, jossa se pisaroituu vedeksi."

[SaLexi]

edit: tuplat

[SaLexi]

Tällä ratkaisulla kyllä valitettavasti blokkaat sen kuivaavan vaikutuksen pois kun välissä on höyrytiivis foam.

Seuraava lainaus Alanderin tekstistä

"Fuktisol levyn toimintaperiaate on nostaa perustuksen tai kellarinseinän lämpötilaa, maan lämpötilaa korkeammaksi. Lämpimämmässä taas on korkeampi vesihöyrynpaine, jolloin paineet pyrkivät tasaantumaan, jolloin mahdollinen liika kosteus alkaa virrata kohti viileämpää maaperää. Koska käytännössä Fuktisol levyssä ei ole laisinkaan vesihöyrynvastusta, siirtyy ylimääräinen kosteus todella tehokkaasti maaperään, jossa se pisaroituu vedeksi."

Kyllähän se laatta ylöspäin edelleen kuivuu, kunhan valitsee pintamateriaalin oikein. Ja saattaa pitkässä juoksussa pysyä kuivempanakin kuin tuo "oikea" rakenne, mene ja tiedä. Ja Fuktisol on tuolla tosiaankin lähinnä kapillaarikatkona. Ja lämmöneristeenä.

[Matti Alander]

Salaojittavissa ja kuivaavissa eristeissä on oikeastaan ainoastaan yksi huono puoli, se ettei allekirjoittanut keksinyt sitä.
Koko toimintaidea perustuu rakennusfysiikkaan. Kapillaarikatko harvaan huokoisalipaineettomaan rakenteeseen, joka säilyy puhtaana hienoaineksista myös asennettaessa.
Salaojitus 5 mm solupolystyreeni palloista bitumilateksilla liimattuina, jolloin väliin jäävä käytävä johtaa vettä 100 mm paksuudella 370 litraa metrin leveydeltä. Bitumilateksilla suojataan tuotetta myös vettymiseltä, jota muutenkaan ei harvan vedenpaineettoman rakenteen vuoksi pääse tapahtumaan.
Lämmöneristys solupolystyreenin erinomaiseen lämmöneristyskykyyn. Hyvällä lämmöneristyksellä taas saadaan mahdollisimman suuri vesihöyryn paine-ero aikaiseksi, jotta kosteus pysyy maaperässä.
Vesihöyryn paineeseen vaikuttaa kaksi tekijää Kosteusmäärä ja lämpötila. Nyrkkisääntönä ja tavoitteena voidaan pitää lattiassa ja kellarinseinässä betonin ja maan vaadittavana lämpötilaerona kolmea astetta tai suurempaa, jotta kosteus pysyy maaperässä.
Koska lattialämmityksellä on todettu olevan maaperää lämmittävä vaikutus, tulee kosteusteknisten ongelmien välttämiseksi eristää paremmin, mielellään 200 mm solupolystyreeniä.
Kellarillinen talo jäähtyy huonosti lattian alta ja myös seinien alaosasta, joten eristeen paksentaminen parantaa kuivaavaa toimintaa tehokkaasti.
Maaperän suhteellinen kosteus on aina lähellä sataa prosenttia ja kosteus pyritään pitämään maaperässä kapillaarikatkolla, sekä hyvällä eristyksellä. Kosteustekniikassa perustuksissa oikeastaan käsitteet käännetään päälaelleen ja eristetään lämpöä vastaan.
Diffuusiossa oikeastaan puhutaan vesikaasusta ja lainalaisuus perustuu englantilaisen herra Dalttonin oivallukseen kaasujen paineen tasaantumispyrkimykseen vuonna 1760.
Muovikalvojen käyttö lattiarakenteissa on poistettu haitallisena rakennustapaohjeistamme jo vuosia sitten, eikä kukaan asiantuntija myöskään enää niitä suosittele.
Kellarin maan vastainen seinä ja lattia käyttäytyvät samalla tavalla kosteusteknisesti, eroa ei ole muuta kuin toinen on pystysuorassa ja toinen vaakasuorassa.
Aiheen avaus oli hyvä, kritiikkiä salaojittavista lämmöneristeistä ja moni asia on tullut selväksi miltei rautalangasta vääntämällä. Koska aihe ei ole mitenkään yksinkertainen ja yleisesti kosteustekninen käyttäytyminen on monen tekijän summa on siinä vaikeuksia myös ammattilaisilla.

[kipeli]

Hei,
Kysyn vielä uudestaan kun ei Matti hyvästä vastauksesta huolimatta aivan antanut suoraa vastausta: Onko tutkimustuloksia olemassa, että uuden laatan alapinnan kosteus olisi Funktisolin ansiosta alle 100%?
Vai onko sillä kenties merkitystäkään jos kosteus todella pyrkii kuivahkosta huoneilmasta betonilaatan läpi kohti Funktisolin alapintaa...
Kysyn tätä lähinnä siksi, että eräs pitkään tavarantarkastajana ollut henkilö kehoitti juuri laittamaan "perinteistä styrox-eristystä" laatan alle, sillä laaatan alapinta on tutkimuksissa ollut aina 100% vaikka esim. salaojasorakerros olisi 30 cm paksu, eikä kapilaarista nousua pitäisi olla (uudiskohteet).
Uskoisin todella mieleläni Matin perusteluihin, varsinkin jos ne tulisivat vielä puolueettomalta taholta. Sorry Matti. Hämmentää vain kun en löydä ketään rakennusmestaria tai muuta "asiantuntijaa", joka olisi perehtynyt näihin ruotsalaisiin eristeisiin. Tai saisi tutkimustuloksia eli "faktaa", niin menisi kerralla koko remppa oikein.

[Juha_P]

pitkään tavarantarkastajana ollut henkilö kehoitti juuri laittamaan "perinteistä styrox-eristystä" laatan alle, sillä laaatan alapinta on tutkimuksissa ollut aina 100% vaikka esim. salaojasorakerros olisi 30 cm paksu, eikä kapilaarista nousua pitäisi olla (uudiskohteet).

Mikä eriste on ollut sorakeroksen ja laatan välissä näissä tutkimuskohtaissa? EPS vai joku höyrytiivis Finnfoam tms?
Yritin pohtia mikä teoriassa vosi tehdä "perinteisestä styrox-eristyksestä" kosteusteksnisesti paremman kuin salaojottava eriste.
En keksi.

Ja uudistetaan vielä Matille pyyntö kun tämä varmasti kiinnostaa yleisemminkin:

Kysyn vielä uudestaan kun ei Matti hyvästä vastauksesta huolimatta aivan antanut suoraa vastausta: Onko tutkimustuloksia olemassa, että uuden laatan alapinnan kosteus olisi Funktisolin ansiosta alle 100%?

[Boulder]

Salaojittavat lämmöneristeet kuivaavat seinänvierustat tehokkaasti

No niin tuntuu tekevän. Mulla on seinän vieressä n 15cm kaistale sepeliä ja siitä ulommas nurmikko. Mutta eihän siinä reunassa meinaa saada ruohoa kasvamaan kun se pysyy rutikuivana vaikka ollaan vähän kasteltukin. Täytyy vissiin leventää sepelikaistaletta.

Tyhmä kysymys: mihin tämä ilmiö tarkalleen ottaen perustuu? Maahan kastuu kuitenkin sateen myötä ja salaojittava lämmöneriste kuivaa vain perusmuuria.

Nimim. pirusti mustia muurahaisia seinänvierustoilla tänä kesänä, onneksi ei sisällä

[Kuvaja]

Lyhyesti. Salaojittava eriste on toiselta puolelta seinää vasten ja toiselta maata vasten. Jos se kuivaa sitä seinää, niin kai se kuivaa sitä maatakin.

[SaLexi]

Lyhyesti. Salaojittava eriste on toiselta puolelta seinää vasten ja toiselta maata vasten. Jos se kuivaa sitä seinää, niin kai se kuivaa sitä maatakin.

No mutta juuri tuostahan tässä väännetäänkin, että kuivuuko sittenkään, jos eristeen alapuolella maassa on kosteusprosentti lähes 100%? Seinissähän tuo tietenkin toimii, sitä tuskin enää moni kiistää?

Itse näen salaojittavan eristeen tärkeimpänä ominaisuutena tuossa lattiassa nimenomaan kapillaarikatkon. Meillä ei ainakaan olisi ollut mahdollista kaivaa kellaria enää 200-300mm alemmas, jotta katkon olisi saanut tehtyä soralla. Nyt alla on vain tasoitekerros soraa ja katkosta huolehtii Pordrän.

[Kuvaja]

Vastasinkin tuohon kysymykseen jossa oli puhetta ruohon kasvamisesta ja maan kuivumisesta. Oletan, että kyse oli siinä ulkotiloista.

[Boulder]

Lyhyesti. Salaojittava eriste on toiselta puolelta seinää vasten ja toiselta maata vasten. Jos se kuivaa sitä seinää, niin kai se kuivaa sitä maatakin.

Mihin tuo maaperä siis kuivuu? En kysy tätä piruillakseni vaan ihan siitä syystä, että kiinnostaa tietää miten homma käytännössä toimii. Meillä tehdään matalaperustaiseen (sokkeli maan alla 600mm) taloon salaoja- ja sadevesijärjestelmäremppaa ja sokkelia vasten tulee salaojittavaa eristettä. Maa perustuksen vieressä on sen verran kosteaa, että muurahaiset viihtyy siinä varsinkin kun aurinko lämmittää pitkää sivua melkein koko päivän.