Rintamamiestalon sivuoven ovikatos ja portaat?

[gretheline]

Meille on tilattu puusepältä talveksi uusi vanhan mallinen sisarpaneloitu ikkunallinen ulko-ovi sivuoven virkaa toimittamaan. Nykyisessä panelit on kärsineet, se on kylmä kuin kauhistus, toisen vinttikomeronkin oviaukko on isompi ja lisäksi ikkunattomana se ei yhtään edesauta pimeän kellarin porrashuoneen tilannetta. Kun uusi ovi asennetaan niin soisin tietenkin sen kestävän kauan, vaikka auringon paahtamasta lounaaseen päin antavasta seinästä onkin kyse. Siispä tarvitaan ovikatos, mutta millainen katos? Millaisia ovikatoksia teillä on sivuovien päällä? Entä millaisia ulkoportaita sivuovienne edustalla lymyää?

Meille tarvitaan ovikatos ja mahdollisesti myös uudet portaat tähän:

[Laurakaisa]

Me ollaan mietitty samaa asiaa, koska juuri fiksattiin toisen sisäänkäynnin ovi - sen päällä ei ole katosta, joten oven paneelit olivat lahonneet betoniportaalta oven päälle roiskuvan veden takia. Emmääkyllätiedä että raaskisinko minä koskaan tähän mitään katosta laittaa kun ei sitä alunperin ole ollut, mutta noin tuumailumielessä olisi kiva nähdä niitä katoksia.

[gretheline]

Minä näin autolla ohi kulkiessani tuolla kaupungin toisella laidalla yhdessä rintamamiestalossa sivuoven päällä hyvännäköisen puurakenteisen katoksen aitoon rintamamiestalotyyliin ja siitä se ajatus sitten lähti, nimittäin ajatus siitä, että ovikatoksen voi toteuttaa niin ettei se näytä myöhemmin tehdyltä tai liian fiiniltä. Harmi etten ole sen ohimennen havaittuani päässyt sitä uudelleen tarkemmin tarkastelemaan, nimittäin en ehtinyt katsoa kunnolla edes sitä miten se oli rakennettu, se vaan jäi päähän että voi siinä katos olla ilman että se muuttaa julkisivua liikaa. Julkisivuhan joka tapauksessa himpan verran muuttuu nykyisestä kun uusi ovi on vähän isompi ja ikkunallinen, rohkenen uskoa että samalla rykäyksellä saan silmäni tottumaan siihen katokseenkin.

[Pekka Huhta]

Vähässinnepäin, mutta ei sinne päinkään on toi mun ovikatos josta on juttua parvekkeen jälkeen.

http://www.sihistin.fi/fi/talo/parveke.html

Seinää vasten tulevat laudat ei kuulu rintamamiestaloon, mutta jos samalla idealla lyö oven päälle laudan, siitä alaviistoon kaksi niskaa ja suoraan seinään sovittaen nuo vinotuet niin ollaan aika lähellä tyylilajissa. Tuosta tuli pariovelle niin iso että se oli kivempi rakentaa omana elementtinään ja nostaa kokonaisena paikalleen, yhdelle ovelle on helppo tehdä se paikallaan. Rintsuun (1940+ ->) sopii paremmin jalkarännitön versio peltisellä irtorännillä, mutta jos tekee jalkarännin, niin yhteen oveen se kannattaa tehdä vain toiseen suuntaan kaatavana. Tuplaovelle kahteen suuntaan kaatava oli symmetrisempi.

Noilla liitoksilla ei kannata itseään raskauttaa. Riittää kun tekee seinään kiinnitettävän niskalaudan. Laiskin tekee sen mitallistetusta kakkosnelosesta, jonka päihin naulaa nuo vinot kattoniskat. Sirompikin malli on sallittu, ja yleisemmin käytetty, kakkosnelonen näyttää tommoisessa paikassa kauhealta palkilta. Tuumaista lautaa tai tuumavarttia on miltei mahdoton löytää tänä päivänä, mutta niinkin vulgääri materiaali kuin kuusilaudelauta voi sopia, jos vaan saa jollain höylättyä pyöristykset pois. Vaikka vaan viistämällä höylällä pyöreät 45 asteen viisteeksi.

Siitä seinään tulevat vinotuet voi joko kolota taitojensa mukaan niskoihin taikka naulata ne vaan kylkiin. Niskojen ja vinotukien kanssa ei pidä törsätä kakkosneloseen vaan tehdä sirommasta tavarasta. Hyvä niskalauta olisi katoksen levyinen päästä päähän, ja siinä olisi puoleenväliin upotetut kolot niskoille, niskat sitten samoin puoleenväliin upotettuina ja homma varmistettu molempiin suuntiin ruuveilla tai nauloilla. Vinotukien alapäät voi lyödä nauloilla tai 6x120 mm ruuveilla kiinni seinälaudoitukseen. Seinän pystykoolaus kulkee aina karmia pitkin, nämä pitää laittaa vain tylysti vähän leveämmälle ja vain ulkolaudoitukseen kiinni.

Sanomatta lienee selvää, että nuo vinotukien veistetyt viistoukset ja tippanokat ovat rintsikkaikäluokassa jo liiallista kruusinkia. Jos haluaa kivaa ajanmukaista siroutta niskoihin, niin niitä voi kaventaa siten että niska on seinän päästä sen neljä tuumaa ja lipan kärjessä hiukanpippa vähemmän. Se tekee kivan kevyen vaikutelman, mutta edellyttää että myös vinotuet kaventaa vähintään saman levyisiksi kuin niskapuu siinä kohtaa missä vinotuki kohtaa niskan (miinus vähän, että perspektiivi-illuusio säilyy). Vielä inan-minan-ihanamman version saa jos kaventaa niitä vinotukiakkin skaalassa. Kavennus voi olla senttejä (ärhy malli joka näyttää olemassalonsa ja on elementti itsessään) taikka vaan millejä (joka on karkkia silmälle), mutta se on visuaalisesti aivan eri asia kuin karu setti taspaksuja tuuman lankkuja ristiinrastiin. Ärhy malli sopii vain tosi pystyihin vinotukiin, mutta rappuun asti ulottuvissa vinotuissa se on todella näyttävä.

50-luvulla nuo vinotuet alkoi tulla alemmas ja alemmas, niin että lopulta ne 60-luvun tienoilla alkoi olla melkein rappusten tasalla. 40-luvullakin tuo kuvissa oleva vinotukien tasakylkinen kolmio oli jo venytetty monessa usein aika paljon alemmas.

Idea on se että lipan voi tehdä parista laudasta ja huovanpalasta (omaa kattomateriaalia tietty tangeeraten), ja loppu on sitten omaa silmää.

Meidän etuovella ei koskaan ole ollut katosta, ja sekä alkuperäiset peiliovet että päälle hakattu sisarpaneli olivat asiasta kärsineet miltei terminaalivaiheeseen asti. Roiskeveden tekemä vika rakenteisiin on huonoa rakentamista. Rakennusvirheen korjaaminen ei ole väärin, eikä mikään nolo juttu. Alkuperäisyyden vaaliminen väärässä kohdassa johtaa siihen että Finlandia-talon marmorit uusitaan aina 40 vuoden välein, kun uskotaan että alkuperäinen sankariarkkitehti on erehtymätön. Siinä sitä ekologista rakentamista parhaimmillaan.

Pekka

[Laurakaisa]

Tänks Pekka. Ainakin noilla itäsuomalaisilla teollisuuspaikkakunnilla, missä muuan A.Aalto on ollut piirustelemassa tehdasrakennuksia ja pari asuinaluettakin siinä sivussa, on paljon nättejä katoksia joissa ne vinopuut on jotenkin saatu siron ja kivan näköisiksi, aika alas ne tottavie laskee. Kyllä semmoinen varmaan istuisi tuohon meillekin, oon vaan aina itse niin hirttäytynyt siihen ajatukseen että tämän torpan pitää olla tasan saman näköinen aina ja ikuisesti aamen. Mutta sääli on sitä oveakin, että olet tietysti ihan oikeassa. Pitää mennä tuonne rappusille palaveeraamaan perheemme puusepän kanssa.

(Ja ihan offtopic, oon siis kerrassaan niin kateellinen tuosta teidän nurkkaterassista joka ei edes noissa kuvissa kunnolla näy. Miksei meillä voi olla nurkkaa mihin saisi tuollaisen keveän ja siron alustan pihapöydälle ja tuoleille. Nurkkaterassi on sympaattinen, lämminhenkinen, viihtyisä ja kaunis. Keskelle pihaa täräytettyä terassia pitää aina jotenkin maisemoida ettei se näytä irralliselle.)

[KariFS]

Jep, samaa mieltä, Pekka ja Laurakaisa, Alvari oli ja on edelleenkin melkoinen ikoni, mutta räystäitten, roiskevesien ja lippojen päälle se ei oikein ymmärtänyt mitään.

Ja ne prkl:n tasakatot

Jos mulla olisi sivuovi, niin laittaisin siihen lipan. Tosin isäni äidin isä, joka tämänkin mökin lupakuvat piirsi, olisi mokoman varmaan kuviin laittanutkin

[tarpola]

Tässä meiltä. Tässä on alkuperäistä katto sekä sen alusrakenteet. Porras sekä nurkkatolpat olivat uusimisen tarpeessa. Porras on uusi ja entisellä paikallaan sekä entisen kaltainen muutenkin, mm kaide on samanlainen. Tolpat korvasin viistotuilla, jotka siis uusia. Tukeutuvat alapäästään seinään runkotolppien kohdalla.https://www.dropbox.com/s/dltm8plsrpymi3p/DSC03827p.jpg

[Laurakaisa]

Teknisesti ottaen meidän ja tarpolan talothan on vähän niin kuin sukua väärän koivun kautta, koska meidän vintissä on tarpolan talon purua... Niin sittenhän olisi ihan perusteltua apinoida tuota katoksen malliakin tähän suorastaan sukulaismökkiin