Piipun niistäminen

[Ilkkahe]

Moi

Nyt alkais 7-reikäsen piipunpään uudelleen muuraus, ja kysymyksiä tullut mieleen.

-Jos tiilet on ehjiä, voinko käyttää vanhoja? Jos osa on rikki voinko tehä "hybridin" eli jos ton vahvennuksen kohan tekis vielä nuilla vanhoilla, mut siitä ylöspäin uusilla reikätiilillä(kö?)?
-Mitä laastia käytän? oppaista lueskellu et huonetilan puolella käytetään umpitiiltä ja saviuunilaastia, mut vintillä ja vesikaton päällä käytetään säänkeston takia reikätiiiltä ja m100/600 laastia. Nykyinen piippu on muurattu mielestäni saviuunilaastilla ylös asti.
-Ajattelin slammailla piipunsisäpinnan sileäksi niin syvältä kun käsivarsi yltää kun purettu. onko mitään järkeä, ja mitä laastia käytän? nuilla osin missä on saviuunilaastia ei ilmeisesti saa käyttää mitään kovempaa, koska tiilet ei sitä kestä?
-Millä saumaan valamiin piipun? m100/600 laastilla niiltä osin missä sitä on käytetty?
-Kruunun suunnittelen kunhan olen päättänyt ton piipun pellityksen miten toteutan (mietteissä tohon vahvennuksen päälle vain peltiä, yläosa tiilipinnalla...)
-Nuo välit pitää ilmeisesti sitoa rautalangalla muuhun piippuun? välit on muurattu syrjälleen tiilestä (juu tiiän, ei oo nykymääräysten mukasta, mut ei voe mittään.)
-korkeus pittää olla harjalta 80cm ylöspäin?
-Mitä hittoa mä en hoksaa?

Kiitokset kaikille jotka kehtaa jeleppiä...

[Oto Hascak]

-Jos tiilet on ehjiä, voinko käyttää vanhoja? Jos osa on rikki voinko tehä "hybridin" eli jos ton vahvennuksen kohan tekis vielä nuilla vanhoilla, mut siitä ylöspäin uusilla reikätiilillä(kö?)?

Voi tehdä hypridin. Nykyisellään käytetään jäätymiselle alttiilla paikoilla reikätiiltä, se kun kestää pakkasta umpitiiltä paremmin. Ja on tietysti vähän köykäisempi kantaa harjalle. Umpitiiltä kannattaa käyttää vain piipun sellaisissa osissa, jossa voi ajatella umpitiilen paremmasta lämmönvarauskyvystä olevan hyötyä eli suomeksi käännettynä huonetiloissa.

-Mitä laastia käytän? oppaista lueskellu et huonetilan puolella käytetään umpitiiltä ja saviuunilaastia, mut vintillä ja vesikaton päällä käytetään säänkeston takia reikätiiiltä ja m100/600 laastia. Nykyinen piippu on muurattu mielestäni saviuunilaastilla ylös asti.

Just noin. Eli tee korjaukset kylmällä vintillä ja vesikaton yläpuolella M100/600 laastilla eli tavallisella muurauslaastilla. Mää muurasin piippuni huonetilojen osalta seoksella kolme lapiollista saviuunilaastia ja yksi lapiollinen M100/600. Toisen kerroksen vaihtuessa kylmäksi vintiksi käytin pelkkää muurauslaastia.

-Ajattelin slammailla piipunsisäpinnan sileäksi niin syvältä kun käsivarsi yltää kun purettu. onko mitään järkeä, ja mitä laastia käytän? nuilla osin missä on saviuunilaastia ei ilmeisesti saa käyttää mitään kovempaa, koska tiilet ei sitä kestä?

En slammailisi, paitsi jos on oikein pirun rapautunut piippu ja silloinkin harkitsisin mieluummin purkutöitä syvemmälle. Kestääkö se saviuunilaasti siellä piipun sisäpinnassa, kun sinne kuitenkin aina pikkuisen tulee kosteutta vai variseeko hormin pohjalle?

-Millä saumaan valamiin piipun? m100/600 laastilla niiltä osin missä sitä on käytetty?

Joo, tolla. Tosin, itse en saumaisi piippua vaan jättäisin saumoihin työjäljen. Eli täydet saumat, josta on vain ylimääräinen laasti pyyhkäisty pois. Ei mitään sisäänpaineluita tai saumaraudalla viimeistelyjä. Omaan silmään on kivemmannäköinen niin.

-Nuo välit pitää ilmeisesti sitoa rautalangalla muuhun piippuun? välit on muurattu syrjälleen tiilestä (juu tiiän, ei oo nykymääräysten mukasta, mut ei voe mittään.)

Joo. Ohjeet taitaa sanoa, että joka neljäs sauma pitää sitoa rautalangalla tai sitten vaihtoehtoisesti joka kahdeksas sauma sidetiilellä. Siellä vesikaton yläpuolella ei haittaa, vaikka joka saumaan pistäisit rautalangan. Ohjeet taisivat puhua 2 millin hehkutetusta rautalangasta.

-korkeus pittää olla harjalta 80cm ylöspäin?

Jep.

-Mitä hittoa mä en hoksaa?

Tee hyvät ja tukevat telineet, ne on ihan ehdottomat. Maltti on valttia ja vatupassia kannattaa käyttää, että saa nurkat nousemaan nätisti suoraan ylös ja välttää korkkiruuvin mallisen piipun muuramisen. Ei se mitään rakettitiedettä ole. Kannattaa villasta tai styroksista askarrella peitepalat, joilla saa hormit purkutöiden ajaksi tukkoon. Aika ilkeetä, jos sattuu tiputtamaan tiileskiven hormin pohjalle...

Lisäys: Nää on vaan harrastelijamuurarin ohjeet.

[jarkkis]

Piipun katonpäällinen osa on todennnäköisesti alkujaan muurattu kalkkilaastilla,sensijaan kylmällä vintillä mutta säältä suojassa oleva osa vanhimmissa taloissa voi olla muurattu savilaastilla,yleensä sekin kuitenkin kalkkilaastilla.Eli savilaastijutut voit unohtaa piipun niistämisen yhteydessä.Välitunkat voi tehdä niinkuin alunperinkin eli kanttitiilellä vanhaa korjatessa,pitää vaan muurata huolellisesti.

Piipun yläpäässä savukaasujen lämmöt on normaalisti niin alhaisia että tavallinen M100/600 laasti sopii siihen.

Harrastelijamuurarin tietoja nääkin

[Jamo2001]

Mikäli piippuun kruunua haikailet niin kannattaa tehdä se uusista tiilistä puhtaaksi muurattuna.
Pellitys riittää kyn ajetaan timantilla 30cm korkeuteen katosta mitattuna urajohon pellitys upotetaan tiivistetään.
Uudet tiilet kestää säässä ilman pellitys murenematta.
Tule ihan erinäköinen sitten kun kauttaaltaan pellitetty. (lue nätimpi)

t:Jamo

[tessu]

Mistähän tuokin on tullu et reikätiili kestää pakasta? meillä ainakin pihasaunasta lenteli tiilenpaloja aina katolle kunnes laitoin pellin päälle!
Isäukko jopa muurasi uuden yläosan ja TAAS murtui joten ite laittelin sitte pellit kun en viittiny aina rappailla lohkeemia.
Kummajuttu kun jossain kestää ikuisuuden ja jossain ei kestä tiilet ei millään,liekö sitten huonoja tiiliä ollu vai mikä lie??
Ainakin musta tuntuu että nää -40-60 luvulla tehdyt tiilet kestää mutta ainakin tuon saunan 70-90 luvun tiilet ei kestä mitään,toisinaan löytyy lepikosta ja tienpohjaltakin TÄYSIN ehjiä vanhoja tiiliä mitä sinne on heitelty ties millo ja paremmassa kunnossa ovat kuin meillä katolla,KUMMALLISTA!

[Ilkkahe]

Kiitoksia ripeistä ja hyvistä vastauksista, kävin vielä ennen rautakauppaan lähtöä vilkaisemassa ettei mun ideoita tuomittu Rautakaupasta kävinkin hakemassa letkan tiiltä ja 150kg muurauslaastia (veikkaan että ei riitä, haenko suosiolla lisää?)
Tämä päivä menikin telineitä tehdessä, viittä vailla valmiit ja väitän et tulee jämäkät. kuvan saatan lisäillä huomenissa.

Vaikken korkeanpaikan kammosta kärsikään, ei tuollanen rintsikan harjanpäällä kävely ole siltikään mitään maittavaa hommaa. Parin päivän päästä tosin varmaan jo ihailen maisemia

Ja nokisutari tuota piippua tarkastaessa mainitti ja ihimetteli et niinku ois joku elukka nokkinu/syöny tota laastia tuolta tiilien välistä. Ihan onkaloita täynnähän toi olikin. Nyt tiiän mikä niitä syö, nimittäin AMPIAISET!!? käyttääkö ne tota pesänrakennukseen, vai pesiikö ne mun piipussa hormeissa ei niitä kyllä liiemmin näy.

Niin ja kruunulla siis erehyksissäni tarkoitin vain sitä valua joka tulee piipun päällimmäiseksi. Ajattelin itse laittaa valun pinnan kallistumaan ulospäin, ja pieni tippanokka reunalle.

Pari juttua taas tuli päähän

-Kait nuo uudet tiilerintiilet ja nää alkuperäiset vm 46 on samaa matskua, koska enhän mie voi tolla reikätiilellä muurata tota väliä kun se on syrjälleen muurattu... eli jos käytän vanhoja tiiliä nuihin väleihin ylös asti?

-Millasen muotin tolle mun mainihtemalle "kruunulle" pitäs tehä, ku eikö se kuiten tule joku 3-5cm muuta piippua ulommas, ja jotain 5 cm paksukin? eikö ne ihan pelkästä betonista tollasia oo ruukannu tehä?

-Raudotetaanko toi "kruunu"?

Kiitos ja anteeksi.

Niin ja harraste muurari se täälläkin melskaa. Oon mie kaikenlaista muurannu, yhen piipunki jo kerenny niistämään, mut sitä oli sillon vielä semmonen poikanen mopo iässä, ja tuttuille ja kavereille teki jotka saatto antaa käskyt miten tehhään, ni ei sitä niin aatellu että mikä se laasti oli yms, vaan nyt ko itelle tekkee on ihan mukava kysellä ja porista muitten konkareitten kaa ettei tee ommaan talloon niitä oppi virheitä

[Jamo2001]

Itse olen tehnyt muutamaan kohteeseen piipun pään,siten että olen teettänyt rst kulmaraudasta (80x80) hitsatun kehän, jonka ulkoreuna on valmiiksi kiilloitettu.
Tartunta langat hitsattu kehikosta alaspäin(muuraukseen)
Samaan kehikkoon hitsattu valmiiksi kierretangot (piipunhatulle)
Kehikon asennuksen jälkeen siihen on helppo valaa kallistukset, eikä ulkoreuna lohkeile tai vaadi huoltoa.
Eli kehikko asennettu piipun päähän reunat yläspäin.

t:Jamo

[anttiaa]

Nyt kun olet noinkin päättäväisellä päällä niin katsohan mallia vanhoista VR:n asemarakennuksista. Niissä kun on hienot piipunpäät. Sellaisen komean terskan sinne muuraat . Harjoittele latominen alhaalla pihamaalla.

Kyllä ne syrjätiilet kannattaisi muurata uudella tavaralla. Hommaat normaalitiiliä niihin eikä mitää vanhaa.

[Oto Hascak]

-Millasen muotin tolle mun mainihtemalle "kruunulle" pitäs tehä, ku eikö se kuiten tule joku 3-5cm muuta piippua ulommas, ja jotain 5 cm paksukin? eikö ne ihan pelkästä betonista tollasia oo ruukannu tehä?

Joo, laita rautaa kruunuun, kun se ajan mittaan kuitenkin hapertuu ja halkeaa, niin ei ala palasia sataa niskaan. Mitään vahvaa rautaa ei tartte laittaa. Ite taisin punoa sidelankana käyttämääni rautalankaa pari-kolme yhteen ja raudoittaa niillä tuon laatan.

Ite tekisin muotin niin, että jos piipun pohjan koko olisi vaikkapa nyt sitten metri x metri, Niin sahaisin maassa kakkosnelosista seuraavat pätkät:

-2kpl 1.1 metriä pitkiä
-2kpl 1.0 metriä pitkiä

Nuo lyö nauloilla yhteen niin, että tulee kehikko, jonka sisämitat ovat metri x metri. Tuohon sitten neljän tuuman laudasta laidat, jotka naulataan kehikon kylkiin kiinni. Kun laitojen alareuna on kakkoskakkosen alareunojen kanssa samalla tasolla, niin laatastahan tulee näppärästäi 5 senttiä vahva. Laitoina käytettyjen neljän tuuman lautojen pituudet kutakuinkin seuraavat:

-2kpl 1.1 metriä pitkiä
-2kpl 1.144 metriä pitkiä

Muutama tukirima kainaloon ja äskeisen muotin kanssa katolle. Muottihan on nyt mitoitettu niin, että piippu mahtuu juuri ja juuri sen sisään. Tukirimoilla tuet muotin katosta piipun päähän. Hormit tukkoon styrokin paloilla. Ne on helppo hajoittaa valun kuivuttua pois. Tippanokan askartelet muotin pohjaan, jos haluat. Jos muotin laidat on 5 senttiä korkeat, niin jätät styroksit hiukan tätä korkeammalle eli 6-7 senttiin. Näin saat kaadot askarreltua.

Tavan betonista valat laatan.

[Ilkkahe]

Noniin, nyt alakaa olla ajatukset selevät

Muotin tekoa pohdin just niinku oto kertoi, pönkkää vaan tosta vahvennuksista lankut pystyyn että se muotti ei tipaha alas.

Piipun hattu mulla tuohon on jo jemmassa, uusio käyttöä isän talon rosteriselle hatulle, taitaa olla jonkinsortin yleismalli joka tulee tuohon kruunuun juuri kiinni.

Noniin, nyt vielä pitäis saada aikaiseksi. Telineet alkaa olla viimestä silausta (jonkinlaista kaidetta) vaille valmiit, pitäisi vaan saada tuon toisen päädyn räystäs laudat naputeltua paikoilleen ja sieltä telineet purettua, kun se piti tehä ensiksi...

Millä piipun pinta valkastaan vintiltä? on vähän rapistunu ni samalla slammaa ja valaksee...
'

[ascomm74]

Millä piipun pinta valkastaan vintiltä? on vähän rapistunu ni samalla slammaa ja valaksee...

Mulle muurari suositteli tiilitasoitetta.

[warixenjalka]

Niihin hormin tukkeeksi laitettaviin rytoxeihin kun pujottaa rautalangan läpi ja sitoo alapuolelle laudankappaleen ja yläpuolelle jonkun kahvan (vaikka oksan pätkän) niin lähtee varmaan vetämällä ehjänä pois. Vaikka ei kai niistä rytoxipalleroista hirveesti ole haittaa siellä piipussa - sulavat kai...

[Ilkkahe]

Noniin, suurin osa purettu piipusta, ja tuntuu että aina vaan tulee irtotiiliä vastaan

Kysymys tähän liittyen onkin, tarvitseeko uuden muuraamisen aloittaa yhtenäiseltä varvilta, vai voiko toisella laitaa piippua olla vanhaa tiiltä vanhalla laastilla esim 2-3 varvia ylempänä? Kun ei toi ihan harjalla ole, vaan harjan toisella puolella, niin ylempänä harjalla tulee kova vastaan aiemmin.

Mietin vaan tuleeko lämpölaajenemisen kanssa ongelmaa jos eri varvilla on erilaista laastia, kun ton uuden osan muuraan tolla normi muurauslaastilla, ja vanha on muurattu jollain hiekka laastilla

[sahrami]

Savilaastillahan savupiippu pitäisi muurata ainakin niiltä osin, miltä se kuumenee reippaasti. Kylmiltä osilta ja sään armoille joutuvilta osilta sitten muurauslaastilla. Savilaasti on joustavaa (no näin on sanottu, ei tuo kumilta tunnu) ja kestää paremmin siis lämmönvaihteluita. Siirtyminen savilaastista muurauslaastiin voidaan tehdä liukuvasti, eli sekoittaa molempia jonkun satsin.

[Oto Hascak]

Mietin vaan tuleeko lämpölaajenemisen kanssa ongelmaa jos eri varvilla on erilaista laastia, kun ton uuden osan muuraan tolla normi muurauslaastilla, ja vanha on muurattu jollain hiekka laastilla

En usko, että tulee mitään ongelmia. Voisin myöskin kuvitella, että kun ollaan jo noilla korkeuksilla eli kaukana tulisijoista ja niistä kaikista kuumimmasta savukaasuista, niin lämpölaajemista ei enään tapahdu.